Kalatalousalueiden yleisavustusten jakoperusteet

Lausunto luonnoksesta MMM:n asetukseksi kalatalousalueiden yleisavustuksen jakoperusteista 8.2.2019

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) esittää lausuntonaan asetusluonnoksesta seuraavaa.

Taustaa

Asetus olisi voimassa vain vuodet 2019 ja 2020 ja se on ajoitetetu kalatalousalueiden toiminnan käynnistämisprosessiin. Esityksessä yleisavustuksena jaettava rahoitus koostuisi perusosasta sekä kolmesta lisäosasta (vesipinta-ala, kokonaispinta-ala ja kielilisä). Perusosa myönnettäisiin kaikille kalatalousaleuille saman suuruisena.

Kalatalousalueiden pinta-aloihin pohjautuvat lisäsosat  olisivat 20 % ja 5 % kalatalousalueen yleisavustuksiin varatusta konaissummasta sen jälkeen, kun niistä on ensin vähennetty  kielilisiin tarvittava osuus. Kullekin kalatalousalueelle maksettavat pinta-alalisät määräytyisivät kyseisen kalatalousalueen vesipinta-alan tai konaispinta-alan osuuksina  kaikkien kalatalousalueiden yhteenlasketuista vastaavista pinta-aloista.

Jos kalatalousalue sijaitsee kokonaan tai osittain kaksikielisen kunnan alueella tai saamenkielisellä aueella, kalatalousalueelle maksettaisiin asetuksen mukaan kustakin lisäkielestä 1 000 euron kielilisä.

Kun kalatalousalueen toiminta on saatu käyntiin, alueiden toiminnan rahoituksen jakomenettely tullaan esityksen mukaan tarkastelemaan uudestaan ja myöhemmässä vaiheessa on esityksen mukaan perusteltua muuttaa rahoitusta enemmäm tulokselliseen toimintaan kannustavaksi tai ottaa muita kuin nyt esitettyjä seikkoja huomioon rahoituksen perustaksi.

SVK:n kommentit

Asetuksen valmistelu perustuu MMM:n Gaia Consulting Oy:ltä tilaamaan selvitykseen. Konsultin raportin yhteenvedossa ehdotetaan, että perusrahoitus jaetaan perusosaan ja alueen ominaisuuksista riippuvaan korotusosaan sekä hankerahoitukseen. Hankerahoitus on konsultin mukaan tärkeä lisä erityisesti aktiivisille alueille.

Järjestömme pitää erittäin tärkeänä, että näin jäykkää avustusjärjestelmää ei missään nimessä voida jatkaa kalastonhoitomaksuvaroilla enää vuoden 2020 jälkeen, vaan uusien kalatalousalueiden yleisavustuksen tulee perustua selkeisiin tulostavoitteisiin, kuten esim. neuvontajärjestöjen osalta tapahtuu. Tähän kuuluu myös esitetty kielilisä, jota on vaikea perustella enää 1 000 euron suuruisena alueiden toiminnan vakiinnuttua.
Yleisavustuksen jakoperustetta on muutettava kalatalousalueiden aktiiviseen toimintaan kannustavaan suuntaan mielummin jo vuonna 2020.

Parhaillaan lausunnolla olevassa MMM:n vapaa-ajankalatalouden strategialuonnoksessa on strategian yhtenä tavoitteena Hyvä hallinto ja järjestötoiminta. Tavoitteen toteutuessa kalatalousalueilla on strategian mukaan nykyistä ammattimaisempaa toiminnan johtamista ja riittävät resurssit toimintaan. Jotta tavoite toteutuisi, työlle tulisi luonnoksen mukaan olla riittävät resurssit kaikilla toiminnan tasoilla ja kalastusharrastuksen edistämis- ja neuvontatyötä tekevien järjestöjen tehtäviä tulee selkeyttää.

SVK on huolissaan kalastusharrastuksen edistämis- ja neuvontatyötä tekevän järjestön toiminnan turvaamisesta valtion yleisavustuksella jatkossa. SVK pitää tärkeänä, että kalatalousalueet kehittävät omarahoitustaan esim. yhtenäislupa-alueiden muodostamisilla. Niiden toiminta ei voi perustua pelkästään vapaa-ajankalastajilta kerättyihin kalastonhoitomaksuvaroihin, joita alueet saavat myös vesien omistajakorvausten muodossa.

Yleisavustusten lisäksi kalatalousalueet tulevat ilmeisesti neuvontajärjestöjen tapaan hakemaan ja saamaan hankkeisiin kalastonhoitomaksuista erityisavustuksia.  SVK toteaa, että uudet kalatalousalueet eivät aloita toimintaansa tyhjästä. Suomessa on ollut jo 30 vuotta kalastusalueet, jotka ovat kaikki tehneet alueilleen käyttö- ja hoitosuunnitelmat. Lukesta on valmistunut uusi kalavarojen käyttö ja hoito-opas, joka erityisesti on tehty kalatalousalueille niiden laatiessa uusia käyttö- ja hoitosuunnitelmia.  Lisäksi Lukesta on valmistumassa käyttö- ja hoitosuunnitelmien malliversiot, joita uudet kalatalousalueet voivat hyödyntää omien suunnitelmiensa pohjana.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry

Markku Marttinen
toiminnanjohtaja