Kalataloustarkkailu

Lausunto kalataloustarkkailuiden kehittämistyöryhmän raportista,
1.9.2008

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö esittää lausuntonaan raportista
ja sen sisältämistä ehdotuksista seuraavaa:

Työryhmä esittää laajan ja perusteellisen katsauksen kalataloudellisen
tarkkailun lainsäädännölliseen taustaan, velvoitetarkkailuprosessiin ja
kalataloudellisten tarkkailujen nykytilaan.
Muistiossa on kyetty
kartoittamaan hyvin myös velvoitetarkkailuun liittyviä ongelmia. Huomiotta on
kuitenkin jäänyt se, että kalatalousviranomaisella ei nykyisellään ole riittävää
yhteistyötä vapaa-ajankalastajien ja heitä edustavien järjestöjen kanssa.
Useimmiten velvoitetarkkailuissa on kysymys muutoksista, joista kärsivät taajaan
asuttujen alueiden vapakalastusta harrastavat vapaa-ajankalastajat. Tästä syystä
myös vapaa-ajankalastajia tulisi kuulla lupahakemusten lausunnonantovaiheessa.

Vapaa-ajankalastajien kuulemista heikentää se, että he läheskään aina eivät
asu tarkkailun kohteena olevan kalavetensä välittömässä läheisyydessä. Tästä
syystä heidän näkemyksensä eivät tule esiin myöskään tarkkailuveden
rantatalouksille osoitetuissa kalastustiedustelussa. Kärjistyneimmillään tämä
ongelma on vaelluskaloihin liittyvissä tarkkailuissa.
Kirjanpitokalastukset
antavat tietoa lähinnä paikallisten verkkokalastajien saaliin kehityksestä ja
tiedot vapakalastusta harrastavien vapaa-ajankalastajien saaliin muutoksista ja
näkemyksistä jäävät puutteellisiksi. Tämä on ongelma myös siksi, että
seurattavan muutoksen vaikutukset vapakalastajan ja verkkokalastajan saaliisiin
saattavat olla hyvinkin erilaisia.
Muistiossa syyksi haitankärsijöiden
(vesialueen omistajat, kalastusalueet) heikkoon kuulemiseen arvellaan heidän
passiivisuuttaan. SVK:n mielestä vapaa-ajankalastajien osalta kysymys saattaa
olla myös siitä, että mahdollisuutta lausunnon antoon tai muuhun kuulemiseen ei
tarjota.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö pitää työryhmän esittämiä yleisiä
kehittämistavoitteita hyvinä.
Myös työryhmän kehittämissuositukset ovat
pääosin kannatettavia. SVK pitää tärkeänä yhteistyön lisäämistä kalatalous- ja
ympäristöhallinnon välillä, kalataloustarkkailun ja vesienhoitoalueiden
seurantaohjelmien yhteensovittamista, tarkkailumenetelmien yhteensovittamista ja
tarkkailuvelvoitteiden tulosten valvontaa. Työryhmän suositukset pitäisi ottaa
käyttöön mahdollisimman pian.
Työryhmän kehittämissuosituksiin Suomen
Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö esittää seuraavia lisäyksiä:

lupahakemusten lausunnonannossa myös vapaa-ajankalastajia ja heidän järjestöjään
opastetaan seuraamaan kuulutuksia ja osallistumaan lupaprosesseihin

tarkkailusuunnitelmissa ja tarkkailumenetelmissä tulee kiinnittää erityistä
huomiota siihen, että vapaa-ajankalastajat olisivat paremmin edustettuina
kalastustiedusteluissa ja että kirjanpitokalastuksessa otettaisiin nykyistä
enemmän huomioon vapakalastus.
Molempia esityksiä voi perustella sillä, että
vapaa-ajankalastus on useimmiten sekä saalisosuudeltaan että sosioekonomiselta
arvoltaan suurin kalavarojen hyödyntäjä.

Tiedottamisen merkitystä on käsitelty lähinnä tarkkailuraporttien sisällön
julkaisemisessa. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön mielestä työryhmän
työ on tältä osin jäänyt puutteelliseksi. Tehokas tiedonvälitys lupaprosessin
lausunnonantovaiheessa, tarkkailun tulosten esittelyssä ja
tarkkailuvelvoitteiden toteutuksen valvonnassa lisää asianosaisten
osallistumista prosessiin ja poistaa niitä ongelmia, joita esimerkiksi
lausunnonannossa ja tarkkailun toteuttamisessa on havaittu.
Suomen
Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö toivookin, että työryhmän suosituksia
tiedottamisen osalta täydennetään.

Lopuksi Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö toteaa, että toisin kuin
muistiossa esitetään, sen laatimiseen eivät ole osallistuneet kaikki
kalataloustarkkailun kannalta keskeiset sidosryhmät, sillä työryhmässä ei ollut
vapaa-ajankalastajien edustajaa.