Kalatautistrategia

Lausunto kalatautistrategiaa valmistelleen työryhmän raporttiin
24.11.2003

Työryhmä on muistiossaan ”Kalaterveys 2008 – kalatautien torjuntastrategia”
tarkastellut kalaterveyden tilaa nyt ja tulevaisuudessa elinkeinokalatalouden,
ennen kaikkea vesiviljelyn toimialan puitteissa. Kalanviljelyn tuotannolla on
maamme kalataloudessa suurempi arvo kuin elinkeinokalatalouden saaliilla, ja se
on kärsinyt huomattavia kalasairauksien aiheuttamia taloudellisia tappioita.
Kalanviljelylaitoksien piirissä ja kuljetusten yhteydessä ilmenneiden
kalasairauksien aiheuttamien tappioiden ohella ilmeistä, että vesistöihin
istutettujen tai päässeiden kalojen terveydentila ei ole ollut paras mahdollinen
ja myös näin vesistöissä on koettu tappiota kasvaneena kuolleisuutena yms. SVK
pitää tärkeänä, että työryhmän esittämää kalaterveysosaamista maassamme
parannetaan sekä kalanviljelyn että luonnonvesien kalakantojen osalta niin
tutkimusta kuin koulutusta ja valvontaa kehittämällä.

Elinkeinokalatalouden toimintaympäristön muutosnäkymiä selostaessaan työryhmä
on ympäristöpolitiikan osiossa nähnyt sen pääosin alan kehittämisen kannalta
rajoittavana ja kielteisenä. Sananvalinnat ovat kuin etujärjestöjen
julkilausumista lainattuja. Vesiluontomme tilan ja laadun suojelu on
kokonaisuus, johon tietysti sisältyy myös kala- ja rapusairauksien torjunta.
Taudithan voivat siirtyä viljelylaitoksille vesistöistä ja vesistöistä
viljelylaitoksiin. Vesipuitedirektiivi asettanee vesien ja kalaston seurannalle,
myös velvoiteseurannalle lisää vaatimuksia, mutta SVK:n näkemyksen mukaan
lopputulos – hyvä ekologinen tila – on, kun se saavutetaan aikanaan, merkittävää
elinkeinokalataloudenkin kannalta. Maamme kalastuksen ja kalan- ja ravunviljelyn
on oltava ekologisesti ja eläinsuojelullisesti kestävällä pohjalla, muistion
kohdassa 4.3.1 todetaan.

Vesistöjemme tilan ja laadun merkitys on vapaa-ajankalastuksellekin
merkityksellistä. Hyvässä ekologisessa tilassa olevat vesistöt käyttökelpoisine
kala- ja rapukantoineen, joissa ei ole myöskään tarttuvia tauteja tai
loisepidemioita, ovat kansalaisten kalastusharrastuksen ja matkailukalastuksen

asiakkaiden sekä yrittäjien kannalta houkuttelevimpia kohteita.
Kalaterveysstrategian toteuttamisen edellyttämät toimenpiteet sisältyvät
toimintasuunnitelmaa, jonka tärkeimpien toteuttajien joukossa on mainittu myös
vapaa-ajankalastajien järjestöt. Järjestäytyneiden vapaa-ajankalastajien
järjestöverkko, joka sisältää paikallisia ja alueellisia kalaseuroja, piiritason
yhteisöjä sekä kolme valtakunnallista järjestöä, on muutama vuosi sitten
tiivistänyt toimintaansa niin, että kolme valtakunnallista keskusjärjestöä on
organisoitunut yhdeksi valtakunnalliseksi keskusjärjestöksi Suomen
Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestöksi (SVK). Tämä lausunto on annettu SVK:n
nimissä ja sen viitekirjeen jakelulistassa mainittujen jäsenjärjestöjen Suomen
Kalamiesten Keskusliiton, Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliiton sekä Suomen
Urheilukalastajain Liiton puolesta.

SVK pitää tärkeänä kalaterveystyön strategisten tavoitteiden toteutumista.
Järjestäytyneet vapaa-ajankalastajat muodostavat merkittävän kansalaisjoukon,
jonka mielipiteillä, odotuksilla ja toimilla on niin välittömästi kuin
välillisesti heijastuksensa mm. järjestäytymättömiin virkistyskalastajiin,
kalavesien käyttö- ja hoitosuunnitelmiin, kalan- ja ravunistutuksiin ja kalan
käyttöön kotitalouksissa. Erilaisten tiedotus- ja koulutusohjelmien
toteutuksessa SVK:n ammattihenkilöstö, järjestöverkko sekä jäsenlehdet ja
tiedotteet ovat valmiit levittämään asiallista ja oikeaa tietoa muistiossa
esitettyjen tavoitteiden toteuttamiseksi. Näinhän on jo toimittu esim.
sellaisten tautien kuin rapuruton, Gyrodactylus-lohiloisen sekä
VHS-virustaudin kohdalla niiden leviämisen estämiseksi.

Vapaa-ajankalastajienkin saalis on pääosin kotikäyttöön tarkoitettua
elintarvikekalaa ja he ovat selvitysten mukaan myös merkittävä muunkin kuin itse
kalastetun kalan kuluttajajoukko. SVK edellyttää, että maa- ja
metsätalousministeriön asettaessa kalaterveysstrategian seurantaa tarkastelevan
työryhmän siihen otetaan mukaan myös järjestäytyneitä vapaa-ajankalastajia
edustava jäsen muita kala-alan sektoreita edustavien jäsenten lailla.