Kemi-Ounasjoki

Lausunto Kemi-Ounasjoki työryhmän väliraportista, 13.6.2008


Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) kiittää
lausuntopyynnöstä ja esittää tutustuttuaan Kemi-Ounasjoen vesistön monikäyttö-
ja tulvariskien hallintasuunnitelmaan (Visio 2015) seuraavaa:

SVK pitää
tärkeänä, että suunnitelman valmistelussa huomioidaan kalataloudelliset
näkökulmat. Tässä mielessä Lapin liitto on toiminut avoimesti ja yhteistyössä
Kemijoen vesistöalueen eri käyttäjätahojen kanssa. Väliraporttia ei ole
sisällöltään voi pitää varsinaisena suunnitelmana toimenpiteistä, vaan se on
pikemminkin katsaus työryhmän näkemyksiin joen moninaiskäytöstä ja
tulvariskeistä, sekä mahdollisista tulvariskien hallitsemiseen tähtäävistä
toimista.

SVK ei kannata vesivoiman ja tekoaltaiden lisärakentamista Kemijoen
vesistöalueella. Vastaavista hankkeista on aina aiheutunut pitkäkestoisia,
ekologisesti ja kalataloudellisesti haittoja, joiden kokonaistaloudelliset
haitat ovat usein saavutettuja hyötyjä suuremmat.
Tulvasuojelualtaat, joita
samanaikaisesti käytetään energiatuotantoon, eivät väliraportinkaan mukaan
kykenee estämään suurimpia tulvia. Suurtulvien estämiseksi tulvasuojelualtaiden
tulisi olla tyhjiä, jotta vettä voitaisiin tarpeen tullen riittävästi kerätä
suurtulvan estämiseksi.

Tulvariskien hallitsemiseen tähtäävistä toimenpiteistä SVK kannattaa
valuma-alueisiin kohdistuvia toimenpiteitä. Metsä- ja suo-ojituksista johtuen
valuma-alueiden vedenpidätyskyky on oleellisesti alentunut luonnontilaan
verrattuna. Sulamisvedet valuvat luonnottoman nopeasti metsistä ja soilta
vesistön pääuomiin ja ojitukset ovat yksi merkittävin syy Kemijoen
tulvahuippuihin. Valuma-alueiden osalta tulee tarkastella entistä tarkemmin
ojituksista metsätaloudelle saatavaa hyötyä ja punnita sitä kevätaikaiseen
nopeutuneeseen valumaan ja tulvariskeihin liittyviin haittoihin. Metsätaloudelle
tuottavuuden kannalta tärkeimpien alueiden kunnostusojituksissa
vesiensuojelutoimenpiteillä on huippuvirtaamien leikkaamisen lisäksi
kalataloudellista hyötyä Laskeutusaltailla, pintavalutuskentillä, kaivukatkoilla
ja suojavyöhykkeillä vähennetään ojituksista virtavesiin kulkeutuvien
maa-ainesten määrää. Tällä on oleellinen merkitys virtavesien pohjien
liettymisen vähentämisessä ja lohikalojen elinympäristön parantamisessa.

Lumen sulamisesta tai rankoista sateista aiheutuvat tulvat ovat osa
luonnollista vesistöjen vedenpinnan vaihtelua. Tulvauhan alaisille alueille
rakentaminen on lähtökohtaisesti huonoa suunnittelua eikä näille alueille ei
tule myöntää rakennusoikeutta. Nykyisten, väärille alueille rakennettujen ja
vaaravyöhykkeellä sijaitsevien rakennusten tulvasuojelussa väliaikaisten
toimenpiteiden lisäksi pysyvien tulvavallien rakentaminen on suositeltavin
ratkaisu. Muut esitetyt ratkaisut ovat suurtulvariskitkin huomioiden erittäin
kalliita ja kalataloudellisesti vahingollisia.