Kunnostukset

Kunnostetaan yhdessä poikasalueet – luontainen lisääntyminen on ykkösjuttu. Tule mukaan talkoisiin!

Osallistumalla kalataloudelliseen kunnostukseen voit vaikuttaa Sinulle tärkeiden virtavesien ja muiden kohteiden kalaston hyvinvointiin. Ohjeet ilmoittautumiseen löydät tapahtuman tiedoista.

Kunnostusten järjestäjänä voit ilmoittaa omat tapahtumasi Kunnostuskalenteriin ja tavoitat talkoolaiset!

Vapaaehtoisrekisteri on tarkoitettu Sinulle, joka haluat tietoosi käynnissä olevat ja tulevat kunnostustapahtumat. Liity mukaan!

Vaelluskalojen villeillä populaatioilla on monenlaisia vaikeuksia selvitäkseen elinvoimaisina eteenpäin. Taimenten ja lohien kutu- ja poikasalueet ovat usein muuntuneet kelvottomaan kuntoon. Vaelluksellaan syönnösalueiden ja lisääntymisalueiden välillä kalastus on monin paikoin aivan liian voimakasta ja kutemaan selviää vain muutama prosentti vuosittain vaellukselle lähtevistä yksilöistä. Vaelluskalat tarvitsevat apuamme!

Suomen virtavesistä suurin osa on metsä- ja maatalouden valumien vaikutusalueilla. Pitkäaikainen kiintoaineiden kulkeutuminen ojituksien kautta vesistöihin on tukkinut ja tiivistänyt vaelluskalojen kutualueiksi sopivat soraikot. Virtavesien käyttö uiton tarpeisiin ja vesivoiman hyödyntäminen ovat muuttaneet luontaisten uomien soveltuvuutta kalojen koko elinkaaren huomioivana elinympäristönä. Useissa virtavesissä on edelleen vaellusesteitä ilman kalojen kulun mahdollistavia kalaportaita tai ohitusuomia. Virtavedet kärsivät myös rehevöitymisestä. Jokiluonnon palauttaminen kaloille hyvin sopivaksi elinympäristöksi vaatii paljon kunnostustoimia.

Kevätkutuisilla kaloillakaan ei mene joka paikassa hyvin. Esimerkiksi Saaristomerellä, Selkämerellä ja Suomenlahdella on alueita, joissa on vain vähän hyviä kutupaikkoja hauille. Tämä on näkynyt alueiden haukikannan pienentymisenä. Ihmistoiminnan myötä erityisesti kaupunkien ja lähiöiden rakennetuista rannoista on kadonnut lisääntymisalueita, joiden myötä ahventenkin kutupaikoissa on parantamisen varaa. Erityisesti Pohjanlahden alueella meriveden kylmyys keväällä saa kevätkutuiset kalat, hauet, ahvenet ja särkikalat, vaeltamaan pieniä puroja pitkin nopeammin lämpeneviin rannikon lampivesiin kutemaan. Samoissa lammissa ne viettävät usein myös ensimmäisen poikaskesänsä. Rehevöitymisen ja luontaisenkin umpeenkasvun seurauksena useat kutupurot tarvitsevat kunnostusta, jotta vaellusyhteys merestä kutupaikoille pysyy avoinna.