Valituslupahakemus ja valitus koskien Helsingin hallinto-oikeuden päätöstä 20.12.2016 (Nro 16/1435/1) 10.1.2017

Helsinki 10.1.2017

Korkein hallinto-oikeus
PL 180
00131 Helsinki

Asia: Valituslupahakemus ja valitus koskien   Helsingin hallinto-oikeuden päätöstä 20.12.2016 (Nro 16/1435/1)

Päätös, johon haemme muutosta

Allekirjoittanut keskusjärjestö ja sen piirijärjestö hakevat valituslupaa Korkeimmalta hallinto-oikeudelta Helsingin hallinto-oikeuden 20.12.2016 tekemästä päätöksestä, jossa hallinto-oikeus ei tutkinut valitustamme koskien ELY-keskuksen myöntämää poikkeuslupaa kaupallisen kalastajan kolmella isorysällä kalastamiseen kolmeksi vuodeksi kolmea kilometriä lähempänä Ingarskilajoen suuta.

Arvioidessaan valitusoikeuttamme on hallinto-oikeus tarkastellut, onko meillä asianosaisasema sen perusteella, että ELY-keskuksen päätöksellä olisi hallintolainkäyttölain 6 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla välitön vaikutus oikeuteemme tai velvollisuutemme tai etuumme. Välittömyyskriteerin soveltuvuutta arvioitaessa on em. hallituksen esityksen perustelujen mukaan kiinnitettävä huomiota kunkin asian laatuun ja asiassa ilmenevään oikeusturvan tarpeeseen. Valitusoikeus määräytyisi ehdotetun säännöksen mukaisesti, jollei subjektiivisesta valitusoikeudesta ole tarkempia erityissäännöksiä. Säännös olisi väljän yleislausekkeen muodossa, jotta oikeuskäytännön kehittäminen olisi mahdollista.
Hallinto-oikeus jätti tutkimatta valituksemme, koska se katsoi, ettei edustamillamme järjestöillä ole valitusoikeutta valituksenalaisesta päätöksestä. Hallinto-oikeus viittaa hallintolainkäyttölain 6 §:n 1 momenttia koskevaan hallituksen esityksen (HE 217/1995 vp) yksityiskohtaisiin perusteluihin, jossa todetaan, että valitusoikeutta ei voitaisi johtaa yksinomaan päätöksen välillisistä vaikutuksista.
Hallinto-oikeus katsoi, ettei ko. ELY-keskuksen päätös välittömästi vaikuta tai ole vaikuttanut välittömästi oikeuksiimme tai velvollisuuksiimme. Asiassa esitetyt tiedot eivät osoita hallinto-oikeuden mukaan, että ELY-keskuksen päätöksellä myöskään olisi välitön vaikutus etuumme.

Perusteet, joilla haemme valituslupaa
Haemme valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta, koska katsomme Helsingin hallinto-oikeuden tulkinneen väärin asianosaisuutemme ko. asiassa ja koska ELY-keskuksen päätös on tehty lainvastaisesti. On tärkeää saattaa asia ratkaistavaksi korkeimmassa hallinto-oikeudessa uudistetun kalastuslain (2015/379) soveltamisen kannalta monissa muissa samankaltaisissa tapauksissa oikeuskäytännön yhteneväisyyden vuoksi.

Muutosvaatimuksemme
Vaadimme, että Helsingin hallinto-oikeuden virheellinen päätös kumotaan ja valituksemme tutkitaan.
Lisäksi vaadimme, että ELY-keskuksen poikkeuslupapäätös ensisijaisesti kumotaan kokonaisuudessaan Helsingin hallinto-oikeuteen tekemämme valituksen ja vastaselityksen mukaisesti. Mikäli ko. lupa kuitenkin myönnetään, on sen voimassaolon oltava vain vuosi ja lupaehtoihin on kuuluttava kaikkien vaelluskalalajien sekä yli 65 cm pyyntimittaisten kuhien ja yli 90 cm pyyntimittaisten haukien vapauttaminen rysäsaaliista välittömästi.
Vaadimme lisäksi, että oikeudenkäyntimaksumme Hallinto-oikeuteen korvataan.

Perusteet, joilla vaadimme muutosta
Valitusoikeutemme

Katsomme, että meillä on valitusoikeus kyseisestä päätöksestä
Vapaa-ajankalastus on yksi suomalaisten suosituimmista luontoliikuntamuodoista. Vapaa-ajankalastus on merkittävin kalatalouden osa-alue saaliin arvolla mitattuna, puhumattakaan sen sosiaalisesta, kansantaloudellisesta tai kansanterveydellisestä merkityksestä. Vapaa-ajankalastusta harjoitti vuonna 2014 Luonnonvarakeskuksen mukaan noin 1,6 miljoonaa henkilöä.  Aktiiviharrastajia on satoja tuhansia ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestössä jäseniä on noin 40 000.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ja sen piirijärjestöt edistävät vapaa-ajankalastusta, joka kestävällä tavalla ja monipuolisesti hyödyntää luontaisesti uusiutuvia kalakantoja. Järjestö osallistuu kalavesien ja kalakantojen hoitoon kouluttamalla vapaa-ajankalastajia ja toimimalla kalastusalueissa, ylläpitää ja kehittää vapaa-ajankalastusta neuvomalla alan harrastajia, julkaisemalla kalastukseen ja kalankäsittelyyn liittyviä oppaita ja järjestämällä kilpailuja, lisää nuorten kalastusharrastusta laajoilla kampanjoilla ja seurojen kerhotoiminnalla, edistää vapaa-ajankalastusta kalastushallinnossa ja muussa päätöksenteossa sekä toimii vapaa-ajankalastajien kansainvälisissä järjestöissä.
Kuten liitteinä olevissa säännöissämme todetaan, järjestöjemme tarkoituksena on:
⦁    Kehittää vapaa-ajankalataloutta ja kalavesien hoitoa sekä kalastuskulttuuria.
⦁    Edistää kalavesiin liittyvää luonnon- ja ympäristönsuojelua, luonnon virkistys- ja moninaiskäyttöä sekä luontoliikuntaa.
⦁    Edistää vapaa-ajankalastajien harrastusmahdollisuuksia kansallisella ja kansainvälisellä tasolla
⦁    Toimia vapaa-ajankalastajien järjestöjen sekä muiden kalavesien hoitoa ja kalastuskulttuuria edistävien yhteisöjen valtakunnallisena järjestönä
Tarkoituksensa toteuttamiseksi keskusjärjestö ja sen piirijärjestöt  mm. toimivat yhteistyössä kalastusviranomaisten kanssa ja osallistuvat kalastuslainsäädännön määrittelemällä tavalla vapaa-ajankalastajien edustajana kalataloushallintoon, tekevät selvityksiä ja aloitteita kalastuksen ja kalavesien kestävän käytön ja hoidon edistämiseksi, perehdyttävät vapaa-ajankalastajia kalastus- ja ympäristönsuojelulainsäädäntöön liittyvissä kysymyksissä ja kestävän käytön mukaisen kalastuksen ja kalavesien hoidon järjestämisessä (https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/?lang=fi&svk=55; http://www.esvapaa-ajankalastajat.fi/ESVKPsaannot.htm).
Maa- ja metsätalousministeriö tulosohjaa Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestöä kalastuslain (379/2015) 83 §:n mukaisesti sekä toimii valtionapuviranomaisena valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti. Ministeriön antamat tulostavoitteet järjestölle perustuvat valtion talousarviossa kalataloudelle asetettuihin vaikuttavuustavoitteisiin, maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston toiminta-ajatuksesta johdettuihin kalataloushallinnon strategisiin päämääriin sekä ministeriön ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön välillä käytyihin tulosneuvotteluihin. Tulostavoitteilla ohjataan yleisavustuksen käyttöä.

Tulossopimuksessa esitetyt tehtävät suoritetaan osaksi maa- ja metsätalousministeriön kautta saatavan valtionavun turvin, osaksi Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön omalla rahoituksella. Osa tehtävistä suoritetaan itsenäisesti ja osa yhteistoiminnassa muiden organisaatioiden kanssa.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön valtionavulla tapahtuva toiminta on organisoitu kolmelle strategiselle painopistealueelle:
⦁    Edistetään kestävän käytön mukaista vapaa-ajankalastusta
⦁    Tiedotetaan ja neuvotaan kalastuslainsäädäntöön liittyvissä asioissa
⦁    Toimitaan valtion kalastusmaksukertymän kasvattamiseksi

Edellisten lisäksi Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö toteuttaa
kalataloushallinnon strategisia päämääriä tukevia hankkeita, joiden painopisteinä ovat lasten, nuorten ja perheiden kalastusharrastuksen edistäminen sekä kalastusharrastuksen vetovoiman ja harrastusmahdollisuuksien lisääminen.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan kalataloushallinnon strategian päämäärät, kalastuslain uudistus, kansallisen kalatiestrategian, lohi- ja meritaimenstrategian sekä rapustrategian toimeenpano ovat keskeisesti esillä järjestömme eri toiminnoissa.
Yhtenä esimerkkinä järjestömme jatkuvasta työstä kalavesien hoidon ja kalastuskulttuurin kehittämiseksi vastuullisemmaksi on MMM:n eritysavustuksena tukema Koolla on väliä-hanke, jonka tarkoituksena on kannustaa ja opastaa vapaa-ajankalastajia vastuullisuuden huomioimiseen ja toteutumiseen kalastusharrastuksessaan. Hanke lisää harrastajien tietoisuutta suurten petokalojen merkityksestä kalakannoille sekä vaelluskalakantojen heikosta nykytilasta Suomessa. Elinvoimaiset vaelluskalat (taimen, siika, lohi, ankerias) ja isokokoiset petokalat lisäävät kalastusharrastuksen suosiota ja ovat kannattavan kalastusmatkailun edellytys (esite liitteenä) (https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullinen/).
Uusittu kalastuslaki ((2015/379) ja siihen kuuluva kalastusasetus (2015/1360) astuivat voimaan vuonna 2016. Lain tavoitteena on Hallituksen esityksen mukaan (HE 192/2014 vp) turvata kalojen luontainen elinkierto ja lisääntyminen mahdollistamalla välttämättömien kalastusrajoitusten ja muiden toimenpirteiden toteuttaminen. Lailla pyritään luomaan hyvät edellytykset sekä kaupalliselle että vapaa-ajankalastukselle. Entistä keskeisemmässä osassa uusittua kalastuslakia ja -asetusta ovat vaelluskalakannat ja niiden kestävä käyttö.
Kalastuslain 1 §:n tarkoituksena on parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon perustuen järjestää kalavarojen, ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä käyttö ja hoito siten, että turvataan kalavarojen kestävä ja monipuolinen tuotto, kalakantojen luontainen elinkierto sekä kalavarojen ja muun vesiluonnon monimuotoisuus ja suojelu.
Järjestöstöllämme on kalastuslain 23 §:n mukaisesti jäsenedustus kalatalousalueissa sekä aiemman kalastuslain (1982/285) 71 §:n mukaisissa kalastusalueissa, jotka uusitun kalastuslain (2015/379)  131 §:n mukaan hoitavat niille kuuluvia tehtäviä vuoden 2018 loppuun saakka. Tämä on perusteltua, koska Hallituksen esityksen mukaan (HE 192/2014 vp) kalavarojen hoidon järjestämisestä hyötyvät laajat kansalaispiirit. Kalastuslain 23 §:n mukaan kalatalousalueet ovat julkisoikeudellisia yhdistyksiä, joiden tarkoituksena on kehittää alueensa kalataloutta sekä edistää jäsentensä yhteistoimintaa kalavarojen kestävän käytön ja hoidon järjestämiseksi kalastuslain 1 §:ssä tarkoitettujen periaatteiden mukaisesti. Järjestöllämme on niin ikään jäsenedustus kalastuslain 33 §:n mukaisissa ELY-keskusten asettamissa yhteistyöryhmissä, jotka avustavat alueen kalatalousasioiden hoitamisessa, näkemysten yhteensovittamisessa sekä tutkimustiedon hyödyntämisessä.
Luonnonvarakeskuksen (ent. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos) pitkään suorittaman menestyksekkään hoitotoiminnan tuloksena sekä kalastusalueen ja  ELY-keskuksen tekemän kalastuksen säätelyn ansiosta Ingarskilanjoessa elävä luonnonvarainen meritaimenkanta on saatu elpymään ja se on harvoja ”valopilkkuja” Suomen jäljellä olevien uhanlaisten meritaimenkantojen joukossa: http://www.rktl.fi/kala/kalavarat/itameren_lohi_taimen/meritaimen/meritaimenkantojen_tila.html http://www.rktl.fi/tiedotteet/uhanalaisen_meritaimenen_elpymista.html
Jokeen nousee myös muita vaelluskaloja. Kyseessä olevan poikkeuslupapäätöksen mukainen kalastus Ingarskilanjoen edustan merialueella vaikuttaa sekä välittömästi että välillisesti järjestömme etuun ja heikentää sen tavoitteita. Valituksen kohteena oleva rysäkalastus vaikuttaa sekä kestävän käytön mukaiseen uhanalaisten kalakantojen suojeluun että vapaa-ajankalastuksen harjoittamiseen.
Isorysäpyynnin harjoittaminen alle kolmen kilometrin päässä Ingarskilanjoen suusta vaarantaa välittömästi ko. joen uhanlaisten ja luontaisesti lisääntyvien vaelluskalakantojen luonnonvaraista lisääntymistä sekä mahdollisesti myös kuha- ja haukikantojen elinvoimaisuutta ko. joen edustan merialueella. Tätä kautta vaikutukset ulottuvat myös alueella harjoitettavaan vapaa-ajankalastukseen.
Jos valtakunnallista vapaa-ajankalastusjärjestöä tai sen alueellista piirijärjestöä ei katsota tässä ELY-keskuksen poikkeuslupapäätöksessä edes asianosaiseksi, herää kysymys millä tavalla uuden kalastuslain 1 §:n mukainen sosiaalinen kestävyys on mahdollista varmistaa hallinnon päätöksenteossa?. Tähän ei riitä pelkkä jäsenyytemme kalastusalueissa/kalatalousalueissa ja yhteistyöryhmissä, koska varsinaiset alueelliset hallintopäätökset esim. poikkeuslupien ja kalastuksen säätelyn osalta tekee ELY-keskus.

Kalastuslain 66 §, 68 § ja 71 § pyrkivät suojaamaan vaelluskalojen kutuvaellusta kutujokiinsa ja niihin liittyy runsaasti vapaa-ajankalastusta ja järjestöjemme tavoitteita koskevia intressejä, jotka luontevimmin saadaan mukaan päätöksentekoon, kun vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö ja sen piirijärjestöt katsotaan asianosaisiksi.

ELY-keskuksen päätöksen laillisuus

ELY-keskuksen päätös on mielestämme tehty lainvastaisesti.

Kalastus vaelluskalavesistön jokisuussa tarvitsee ELY-keskuksen poikkeusluvan erikseen vaelluskalavesistöjä varten säädetyn Kalastuslain 72 §:n  mukaan. Saman pykälän nojalla voi ELY-keskus myöntää poikkeusluvan kalastaa kalaväylällä tai kalatien läheisyydessä. Näitä poikkeuslupia on vuoden 2016 aikana tehty ELY-keskuksissa jo runsaasti. Poikkeusluvalla tapahtuvan kalastuksen  on oltava ko. pykälän mukaan välttämätön yleisen kalatalousedun turvaamiseksi tai muusta erityisestä syystä, eikä se saa vaarantaa kalan kulkua vesistössä tai kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman toteuttamista.

Kyseessä olevassa ELY-keskuksen päätöksessä mainittu kaupallinen kalastaja perustelee isorysähakemustaan sillä, että isorysät eivät ole soveliaita vaelluskalojen pyyntiin ja että hakijan suku on kalastanut alueella ainakin neljä sukupolvea. Kuten jo valituksessamme olemme todenneet, isorysät lähellä jokisuuta ovat tehokkaita pyydyksiä vaelluskaloille ja aiemman lainsäädännön aikana viranomaiselta saatu poikkeuslupa ei ole peruste poikkeusluvan saamiseksi, kuten kalastuslain 66 §:n perusteluissa todetaan (HE 192/2014 vp).

Kalastuslain 72 §:n mukaisia lupia ei voida myöntää kaupallisen kalastajan isorysäpyyntiin mielestämme ainakaan yleisen kalatalousedun turvaamisen perusteella ja ko. pykälän ”muut erityiset syyt” eivät liioin näytä  tarkoittavan kaupallisen kalastajan  isorysäpyynnin  harjoittamista vaelluskalajokisuun edustalla. Hallituksen esityksen mukaan (HE 192/2014 vp) em. ”muut erityiset syyt” voivat olla esimerkiksi kalavarojen hoidon toteuttamiseksi tärkeän tutkimuksen suorittaminen tai istutustoimintaa varten tarpeellisten emokalojen pyynti.

Em. pykälään säädetty ”tilapäisen luvan” käsite on jäänyt epäselväksi, eikä lain perusteluistakaan yksiseitteisesti käy ilmi mitä sillä tarkoitetaan. Käsityksemme mukaan tilapäinen on eri asia kuin määräaikainen tai toistuvasti uusittava määräaikainen lupa. ELY-keskuksen poikkeuslupa on myönnetty kolmeksi vuodeksi.

Edellä mainituilla perusteilla on tärkeää saattaa asia ratkaistavaksi korkeimmassa hallinto-oikeudessa uudistetun kalastuslain (2015/379) soveltamisen kannalta monissa muissa samankaltaisissa tapauksissa oikeuskäytännön yhteneväisyyden vuoksi.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön puolesta

Markku Marttinen
Toiminnanjohtaja
Vanha talvitie 2-6 A 11
00580 HELSINKI
p. 044 759 9717
sähköposti markku.marttinen@vapaa-ajankalastaja.fi

Etelä-Suomen Vapaa-ajankalastajapiirin puolesta

Hannu Routio                                          Jukka Pasanen
Puheenjohtaja                                          Sihteeri
Wallininkuja 5 A 7                                  Juhannustie 19 B 3
00530 HELSINKI                                   00750 HELSINKI
p. 040 540 3412                                      p. 0400 338 605
sähköposti info@hannuroutio.fi        sähköposti jukka.pasanen@japconoy.inet.fi

Liitteet
1.    Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön säännöt
2.    Etelä-Suomen Vapaa-ajankalastajapiirin säännöt
3.    Koolla on väliä-esite