Lausunto ehdotuksesta kansallisen rapustrategian päivityksestä vuosille 2017-2022
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on tutustunut Kansallisen rapustrategien päivitysehdotukseen vuosille 2017-2022 ja esittää lausuntonaan seuraavaa:
”Strategian päivitys oli tarpeen raputalouden toimintaympäristössä ja lainsäädännössä tapahtuneiden merkittävien muutosten vuoksi. MMM:n 15.7.2014 hyväksymän strategian jälkeen täplärapu on listattu Euroopan unionin kannalta merkityksellisten haitallisten vieraslajien luetteloon, mikä tarkoittaa, että täplärapuja ei saa enää viljellä eikä istuttaa EU:n alueella. Tähän kansallisen rapustrategian päivitykseen on tehty EU:n ja kansallisen vieraslajisäädösten edellyttämät muutokset”.
SVK pitää täpläravun lisäystä EU:n kannalta merkityksellisen haitallisten vieraslajien luetteloon hyvänä asiana. Kotiutuksin luodut täplärapukannat ovat nostaneet suomalaisen ravustuskulttuurin syyskesän suosituksi aktiviteetiksi. Rapukauppa on kasvanut samalla merkittäväksi toiminnaksi. Vaikka täplärapu on sen kotouttamisen jälkeen tuonut paljon positiivisia vaikutuksia maamme rapukulttuurin, niin sen haitta rapuruton levittämisen vuoksi on alkueräiselle jokiravulle kiistaton. Jokirapukannat tuhoutuvat alueilta, joille täplärapu kotiutuu. Täplärapu on jo kotoutettu kaikkiin eteläisen Suomen suurimpiin vesistöihin, eikä tarvetta sen edelleen istuttamiselle ole. Jatkossa on keskityttävä täpläravun esiintymisalueen rajaamiseen ja erityisesti luvattomien täplärapuistutusten lopettamiseen.
”Rapuruton ja täpläravun yhdessä aiheuttama jokiravun elinalueiden supistuminen on yksi raputalouden suurimmista ongelmista. Maamme luonnonsuhteet näyttävät kuitenkin mahdollistavan sekä jokiravun säilyttämisen ja hyödyntämisen, että täpläraputuotannon kasvattamisen hallitulla tavalla. Raputalouden merkitys ja arvo Suomen sisävesien kalataloudessa on jo nyt huomattavan suuri ja tarjoaa tulevaisuudessa monia uusia mahdollisuuksia myös yritystoiminnalle”.
SVK toteaa, että vaikka jokirapua riittää toistaiseksi virkistys- sekä kaupalliseen ravustukseen, niin olemassa olevien jokirapukantojen suojeleminen on erityisen tärkeää. Tiedottamisessa tulee keskittyä vastuullisen ravustuksen edistämiseen sekä täpläravun edelleen levittämisen torjuntaan. Pyrkimykset kotimaisten rapujen monipuoliseen hyödyntämiseen ovat kannatettavia.
”Tämän strategian visio on, että Suomessa on elinvoimaiset rapukannat, vahva ja vastuullinen ravustuskulttuuri sekä monipuolinen kaupallinen raputalous.
Strategiset tavoitteet ovat:
– Maamme alkuperäinen jokirapu säilytetään hyödynnettävänä lajina, ja sen elinympäristöjä ja kantoja suojellaan, hoidetaan ja elvytetään koko sen levinneisyysalueella.
– Täplärapuja ei enää kotiuteta uusille vesialueille.
– Pyritään kehittämään keinoja tuottamattomien täplärapukantojen hävittämiseksi, jotta niiden tilalle voitaisiin palauttaa jokirapukannat.
– Tutkitaan ja kehitetään menetelmiä piilevän As-tyypin rapuruton hävittämiseksi.
– Rapuruton leviämistä ehkäistään uusin diagnoosi-, torjunta, seuranta- ja viestintäkeinoin.
– Rapukantojen käyttö ja hoito on suunnitelmallista ja molempia rapulajeja hyödynnetään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävästi.
– Kaupallisella ravustuksella on edellytykset toimia ammattimaisesti ja taloudellisesti kannattavasti.
– Ravustusmahdollisuudet ovat hyvät ja ravustuskulttuuri laajalle levinnyt.
– Rapujen kulutus kasvaa ja kotimaisten rapujen käyttö elintarvikkeena on monipuolista.
– Rapukantojen seuranta ja tutkimus tukevat niiden hoitoa ja kestävää hyödyntämistä.
– Yhteistyö rapukantojen käytössä ja hoidossa sekä sitoutuminen kansalliseen strategiaan vahvistuu”.
SVK toteaa, että strategian vision tavoitteet ovat riittävän laajat ja toimenpiteet hyväksyttävät jokirapukantojen säilyttämiseksi, täplärapukantojen hyödyntämiseksi vastuullisesti sekä raputalouden kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi.