Lausunto hallituksen esitykseksi laiksi eläinten hyvinvoinnista, 16.2.2018

Lausunto hallituksen esitykseksi laiksi eläinten hyvinvoinnista

Lakiehdotus on järjestömme mielestä kalojen ja niihin kohdistuvan vapaa-ajankalastuksen ja kalastuskilpailujen osalta varsin asiallinen.

Pykälän 5 kohdassa määriteltäisiin luonnonvarainen eläin. Luonnonvaraisella eläimellä tarkoitettaisiin sellaista luonnonvaraiseen eläinlajiin kuuluvaa, luonnossa elävää eläintä joka olisi joko syntynyt luonnossa tai kasvatettu luontoon päästämistä varten. Luontoon päästettäväksi kasvatettavia eläimiä ovat esimerkiksi kalaistutuksia varten kasvatettavat kalat.  Määritelmään kuuluvat siis sekä luonnonkalat että kalaistukkaat.

Lain 5 §:n kohta 10 määrittelee eläinkilpailut. Niillä tarkoitetaan tilaisuutta, joka järjestetään eläinten tai eläinten ja ihmisten asettamiseksi paremmuusjärjestykseen suorituksensa perusteella. Lisäksi eläinkilpailulla tarkoitetaan eläinten ominaisuuksien, taipumusten tai taitojen arvioimiseksi järjestettyä tilaisuutta, vaikka eläimiä ei asetettaisikaan paremmuusjärjestykseen. Eläinkilpailuna ei kuitenkaan pidetä pääsääntöisesti eläinten ulkomuotoon perustuvaa arviointia varten järjestettävää tilaisuutta.

Esityksen perusteluissa todetaan, että kilpailu, jossa suorittajana olisi nimenomaan ihminen ja jossa eläintä vain käytettäisiin apuna kilpailussa, ei olisi lain tarkoittama eläinkilpailu. Tällaisesta esimerkkinä mainitaan pilkkikilpailu. Sitäkin koskisivat kuitenkin lain eläinten lopettamista ja kohtelua koskevat säännökset. Eläinten lopettamista koskevissa yleisissä vaatimuksissa (63 §) kielletään eläinten lopetus viihdetarkoituksessa. Perinteistä kalastusta ei kuitenkaan pidettäisi ko. säännöksessä kiellettynä toimintana, jolloin esimerkiksi kalastuskilpailut olisivat edelleen sallittuja. Lakiesityksen 65 §:n mukaan kalojen osalta lopetusasetuksesta sovelletaan sen 3 artiklan 1 kohdan vaatimuksia, jonka mukaan eläimiä tulee varjella vältettävissä olevalta kivulta, tuskalta ja kärsimykseltä lopetuksen ja siihen liittyvien toimien aikana.

Järjestömme mielestä eläinkilpailun määritelmässä ei ole tarpeen erikseen nostaa esille pilkkikilpailuja, koska määritelmä sulkee ne jo selkeästi pois. Eläinten lopetus viihdetarkoituksessa on outo muotoilu, koska siinä verrataan kalastusta jonkinlaiseen viihdetappamiseen.

Eläimiä on lain 6 §:n yleisen periaatteen mukaan kohdeltava hyvin ja niitä kunnioittaen. Eläimille ei saa aiheuttaa tarpeetonta kipua tai kärsimystä eikä niiden hyvinvointia saa tarpeettomasti vaarantaa. Kivulla tarkoitettaisiin sekä fyysistä kiputuntemusta että sen aiheuttamaa psyykkistä tuntemusta. Kärsimyksellä tarkoitettaisiin epämiellyttävää tunnetta tai tuntemusta, kuten tuskaa, pelkoa ja ahdistusta. Eläinten kohtelun vaatimuksia käsitellään esityksen 3 luvussa. Esityksen 13 §:n mukaan eläintä ei saa käsitellä kovakouraisesti tai muuten sillä tavalla, että sille aiheutetaan tarpeetonta kärsimystä.

Säädökset ovat järjestömme mielestä asiallisia. Järjestömme haluaa kuitenkin painottaa, että kalat eivät ole nykyisen tieteellisen käsityksen mukaan subjektiivisesti tietoisia eläimiä, koska niiltä puuttuu subjektiivisen tietoisuuden tuottava uloin aivokuori, eivätkä ne siten kykene myöskään kärsimään ihmisten tai muiden tietoisten eläinten tavoin.

Eläinsuojelulain säädöksillä ei tule suoraan tai epäsuorasti estää tai vaikeuttaa ekologisesti kestävää kalastusta, joka edellyttää myös kalojen vapauttamista. Eläinsuojelulain tulee olla riittävän selkeä, jotta luonnonvaraisiin eläimiin kalastuksen ja metsästyksen puitteissa sovellettavat säädökset ovat selkeitä myös tavallisille harrastajille. Huomautamme, että eläinten hyvinvointiin liittyviä ongelmia ei ratkaista eläinten hyödyntämisestä luopumalla tai ajamalla luonnonvaraisia eläinkantoja sukupuuttoon, vaan parantamalla eläinten pitoon, kalastukseen ja metsästykseen liittyviä käytäntöjä.