Lausunto komission ehdotuksesta Itämeren kalastusmahdollisuuksista vuodelle 2018, 8.9.2017

Lausunto komission ehdotuksesta Itämeren kalastusmahdollisuuksista vuodelle 2018

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on tutustunut Komission ehdotukseen Itämerellä sovellettavista enimmäiskalakiintiöistä vuonna 2018 ja sen taustalla olevaan kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) asiaa koskevaan neuvoon ja Itämeren neuvoa-antavan toimikunnan (BSAC) suosituksiin asiasta. SVK esittää lausuntonaan lohta ja ankeriasta koskien seuraavaa.

LOHI

TIETEELLINEN NEUVONANTO

SVK:n mielestä Suomen tulee noudattaa kansallisen lohi- ja meritaimenstrategian mukaisesti tieteellistä neuvonantoa. Neuvonanto sisältää arvion Itämeren lohen enimmäispyyntikiintiöistä (TAC), joiden mukaan kaupallisen kalastuksen lohenkalastuksen saaliit Itämeren pääaltaalla ja Pohjanlahdella eivät saa vuonna 2018 ylittää 116 000 lohta ja vastaavasti Suomenlahdella 11 800 lohta. ICES:n neuvonannon mukaan em. pohjaluvuista tulee vähentää hylkeiden vahingoittaminen lohien määrä, raportoimaton ja väärinraportoitu saalis sekä Venäjän osuus, jotka supistavat kiintiöitä 17 prosenttia kuluvalle vuodelle myönnettyihin kiintiöihin verrattuina. Itämeren pääaltaalla ja Pohjanlahdella EU:n enimmäiskiintiöksi muodostuu siten 79 854 lohta ja Suomenlahdella 8 670 lohta.

ICES esittää, että kalastus pääaltaalla ja Pohjanlahdella järjestetään jokikantakohtaisesti joko joessa tai jokisuilla ja mitoitetaan kunkin kalastettavan kannan mukaisesti. Näin vältetään useaan lohikantaa kohdistuva sekakantakalastus, joka pääaltaalla ja Pohjanlahden rannikolla uhkaa heikkoja lohikantoja. Heikkojen kantojen elvyttämiseksi tarvitaan kalastuksen säätelyä niiden syönnösalueiden lisäksi jokisuissa ja joissa sekä vaellusesteiden poistoja ja elinympäristökunnostuksia.

Pääosa Suomenlahden lohista ovat ICES:n mukaan istutettuja, joihin kalastus tulee kohdentaa. Lohenkalastusta alueella ei tule lisätä ja villien lohikantojen kalastuskuolevuuden tulee olla mahdollisimman pieni. ICES suosittelee istukkaiden eväleikkauksia, jotta saadaan nykyistä selkeämpi käsitys villien lohien esiintymisestä ja niihin kohdistuvasta kalastuksesta. Kalastusta tulee Suomenlahdella ohjata kiintiöiden lisäksi mm. tehokkaammalla kalastuksen valvonnalla ja luonnonlohijokien suualueiden rauhoittamisella.

KOMISSION EHDOTUS

Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohen TAC

Komissio esittää 106 096 lohen enimmäiskiintiötä, mikä kasvattaisi pyyntikiintiötä vuodesta 2017 10 %:lla. Ehdotuksessa komissio ei huomioi ICES:n suosituksia sekakantakalastuksen välttämiseksi.

SVK esittää, että Suomi kannattaa tieteellisen neuvon mukaista pyyntikiintiötä, mikä merkitsee vähennysten jälkeen oin 79 000 lohta.

Pyyntikiintiön kasvattaminen komission ehdotuksen mukaisesti lisäisi pääaltaan ja Pohjanlahden sekakantakalastusta, mikä on uhka erityisesti alueen uhanalaisille lohikannoille. Suomen eduskunta on kannanotoissaan painottanut tieteellisen neuvonannon mukaista kalastuksen säätelyä ja toimia, joilla vähennetään Itämeren pääaltaan sekakantakalastusta. Nämä linjaukset sisältyvät myös valtioneuvoston periaatepäätöksen lohi- ja meritaimenstrategiaksi.

Lisäksi SVK esittää valtioneuvoston kannan tarkentamista niin, että Suomi yhteistyössä Ruotsin kanssa nostaa esiin sekakantakalastuksen haitallisten vaikutusten vähentämisen osana enimmäispyyntikiintiöiden määrittelyä, tavoitteenaan heikoimmassa tilassa olevien lohikantojen suojelu sekä Simojoen ja muiden vielä heikkojen lohikantojen vahvistaminen.

ICES:n neuvonannon mukaan heikkojen lohikantojen elvyttämiseksi tarvitaan kalastuksen säätelyn lisäksi vaellusesteiden poistoja ja elinympäristökunnostuksia. Suomen kansallinen kalatiestrategia etenee hitaasti, koska osassa pato- ja säännöstelyluvista ei ole kalatalousvelvoitteita, mikä nykyisen vesilain mukaan estää velvoitteiden (esim. kalatiet) lisäämistä niihin jälkikäteen.

SVK esittää valtioneuvoston kannan tarkentamista niin, että Suomi pyrkii vesilain muutoksella nopeuttamaan vaellusesteiden poistamisia vaelluskalajoistaan EU:n vesipuitedirektiivin ja kansallisen kalatiestrategian mukaisesti.

Suomenlahden lohen TAC

Komissio esittää 10 003 lohen enimmäiskiintiötä, mikä pienentäisi pyyntikiintiötä 5 % vuodesta 2017. Ehdotus on oikean suuntainen, mutta ei riittävä, eikä siinä oteta huomioon ICES:n suositusta pyynnin kohdistamisesta istutettuihin lohiin.

SVK esittää, että Suomi kannattaa tieteellisen neuvon mukaista pyyntikiintiötä, mikä merkitsee vähennysten jälkeen noin 8 600 lohta.

Vuosina 2010-14 suomalaisten ammattikalastajien osuus Suomenlahden lohen pyyntikiintiöstä on ollut noin 90 %. Kymijoella lisääntyy Nevan kantaa oleva lohikanta, jonka vahvistumista tulee tukea vaellusesteitä poistamalla ja suojelemalla luonnonkudusta olevia tai kannan vahvistamistarkoituksessa istutettuja, rasvaevällisiä lohia.

SVK esittää, että Suomi sekä kiintiöpäätöksiä valmisteltaessa että omin kansallisin toimin pyrkii siihen, että saaliiksi kaikessa lohenkalastuksessa voidaan ottaa vain rasvaeväleikatut, istutetut lohet.

ANKERIAS

TIETEELLINEN NEUVONANTO

ICES suosittaa virkistys- ja ammattikalastuksen aiheuttaman kuolevuuden vähentämistä nollaan tai niin lähelle nollaa kuin mahdollista. Suositusta olisi noudatettava kieltämällä ankeriaan kalastus Itämerellä.

KOMISSION EHDOTUS

Viimeaikaiset tiedot ovat osittaneet, että 57 % hopea-ankeriasta joutuu kaupallisen tai virkistyskalatuksen saaliiksi Itämerellä, mikä on ankeriasasetuksen vastaista. Ottaen huomioon ICES:n lausunto on tärkeää, että kaikki kutukypsiin kaloihin kohdistuva kalastus olisi lopetettava, kunnes on olemassa selkeää näyttöä kannan tilan parantumisesta. Tämän perusteella ja pidemmän aikavälin ratkaisun puuttuessa on siten aiheellista kieltää ankeriaan kaupallinen kalastus ja virkistyskalastus Itämerellä vuonna 2018.

Ankerias on äärimmäisen uhanalainen kalalaji, jonka kanta on romahtanut viimeisen 30 vuoden aikana. Suomen ankeriaanhoitosuunnitelma perustuu istutuksiin ja sisävesien ankeriaskannat ovat patojen vuoksi täysin istutusten varassa. Ankeriasistuksiin käytettävät poikaset pyydetään villeinä Iso-Britannian vesiltä ja tuodaan Suomeen. Istutukset padottuihin vesiin eivät tue lajin säilymistä, sillä takaisin Sargassomerelle pyrkivät ankeriaat kuolevat voimalaitosten turbiineissa. Myöskään rannikolle istutettujen ankeriaiden vaelluksista Sargassomerelle ei ole varmuutta.

SVK pitää komission ehdotusta perusteltuna ja kannattaa ankeriaan pyyntikieltoa Itämeressä.

Lisäksi SVK esittää valtioneuvoston kannan tarkentamista niin, että Suomi päivittää vanhentuneen ankeriaanhoitosuunnitelmansa, jossa istutusten lisäksi keskitytään ankeriaan luontaisen lisääntymisen edistämiseen ankeriaan vaellusesteiden poistamisten avulla.