Suomen Vapaa-ajankalastajat haastaa madepilkille

Parhaiten mateita tulee kuitenkin usein pimeän laskeuduttua. Kuva: Ilkka Keinänen.

Suomen Vapaa-ajankalastajat haastaa madepilkille – ja jos jäätä ei ole, madeongelle

Madepilkkiaika on nyt käynnissä. Madeapajille kannattaa suunnata viimeistään iltahämärissä, jolloin kalat aktivoituvat. Parhaiten mateita tulee kuitenkin usein pimeän laskeuduttua. Jäiden puuttuessa madetta voi lähteä pilkkimään esimerkiksi veneellä tai kajakilla tai onkimaan vaikka jokisuvannoista. Suomen Vapaa-ajankalastajat haastaa kaikki tutustumaan tähän elämykselliseen kalastusmuotoon.

Madetta pilkitään yleensä tammikuun puolivälistä helmikuun loppuun. Keskimäärin paras sesonki sijoittuu tammi-helmikuun vaihteeseen, jolloin mateet kerääntyvät kutualueilleen. Etelässä paras pilkkiaika alkaa jo useita viikkoja aikaisemmin kuin pohjoisessa.
Mateen onkijoilla kausi on alkanut jo loppusyksystä, kun mateet ovat alkaneet kerääntyä jokien suvantoihin. Sekä pilkkijät että onkijat suuntaavat madeapajille viimeistään iltahämärässä, sillä mateet aktivoituvat usein jo hämärän tullessa.

Hyviä pilkkipaikkoja ovat 1-3 metrin syvyiset hiekka- ja sorapohjaiset lahdet, selkäkarikot sekä salmien- ja jokien suut. Mateet kerääntyvät vuosittain samoille alueille, joten hyväksi havaitut pilkkipaikat on syytä painaa muistiin tai tallentaa kartalle. Jäähän vieriviereen kairatut vanhat reiät ovat usein varma merkki hyvästä madepaikasta.

Madetta pilkitään useimmiten mademorrilla tai isolla jigipäällä. Tavallisin pilkin koko on 35-70 grammaa. Madepilkin koukkuun pujotetaan syötiksi kuollut kala tai kalan pala, esimerkiksi särki, silakka, kuore, kiiski tai muikku.  Pilkintätekniikkaan kuuluu olennaisena osana pilkin pompottelu pohjaa vasten ja ajoittaiset nostot pompottelujen välillä. Välillä kannattaa myös pitää pilkkiä hetken paikoillaan aivan pohjan tuntumassa. Tärppi voi tulla milloin tahansa ja siihen vastataan välittömällä vastavedolla, jonka tarkoituksena on tartuttaa syöttiin napannut made.

Pilkkivavan ja siiman tulee olla tavallista kestävämpiä, sillä niiden pitää tarvittaessa kestää rajuja tärppejä. Sopiva siiman paksuus on 0,40- 0,70 mm. Saaliskalat voivat painaa useita kiloja, joten myös kairan tulee olla normaalia suurempi. Varma valinta on halkaisijaltaan 8” oleva kaira. Mateenpilkkijän vakiovarusteisiin kuuluvat myös jäänaskalit, joita ilman jäälle ei pidä lähteä, sekä otsalamppu, kamera, puntari ja lämmintä juotavaa.

Jäiden puuttuessa madetta voi lähteä pilkkimään esimerkiksi veneellä tai kajakilla tai onkimaan vaikka jokisuvannoista. Kuva: Juha Ojaharju.

Jäiden puute ei ole esteenä mateen kalastamiselle

Jos jäätilanne on huono, voi madetta pilkkiä myös avovedestä, vaikkapa veneestä, kajakista tai laiturilta. Vesille lähtiessä on erittäin tärkeää muistaa turvallisuus.

Mateen onkija valitsee välineekseen pohjaongen. Sopiva vapa on n. 270 – 360 cm mittainen ja riittävän vahva, jotta sillä pystyy heittämään tarvittaessa suuriakin painoja. Mateen pohjaonginnassa tarvitaan usein n. 60 – 90 gramman painoa, jotta syötti pysyy halutussa kohdassa. Syöttinä toimii kalan pala. Hyviä paikkoja ovat jokisuvannot, joista osa on jäistä vapaana myös talvella. Jokisuvannoissa madetta onkiessa tulee ennen kalaan lähtöä tarkistaa paikalliset kalastussäännöt ja hankkia tarvittava kalastuslupa.

Madepilkintä onnistuu myös vaikkapa kelluntarenkaasta käsin. Uudesta 28.1. julkaistavasta Vapaa-ajan Kalastaja -lehdestä löytyy muun muassa mateenpilkintää kelluntarenkaasta käsittelevä artikkeli.

Seuroista opastusta madepilkintään – Hämeessä kurssi aikuisille 30.1.

Viime vuonna 20-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi SVK järjesti eri puolilla Suomea kaikille avoimia madepilkintätapahtumia. Nyt koronan estäessä suuremmat tapahtumat, kannattaa opastusta madepilkinnän saloihin tiedustella kuitenkin oman alueen kalastusseuroista. Esimerkiksi Hämeenlinnan Urheilukalastajat järjestää lauantaina 30.1. Tyrvännöllä madepilkinnän saloihin opastavan aikuisille suunnatun kurssin. Kurssi toteutetaan turvallisesti koronasuosituksia noudattaen.

”Haastammekin yhdessä Suomen Vapaa-ajankalastajien kanssa erityisesti nuoret aikuiset syventämään osaamistaan tämän erittäin kiehtovan ja elämyksellisen kalastusmuodon parissa, jossa oppii uutta joka ikinen talvi. Järjestämme Hämeessä tulevan vuoden aikana muitakin aikuisille suunnattuja kalastustapahtumia, joissa perehdymme monipuolisesti kalastuksen saloihin, pyyntimuotoihin, kalapaikkoihin, välineisiin jne. Ei muuta kuin tutustumaan rohkeasti seuran toimintaan sekä hankkimaan uusia kokemuksia”, toivottaa Hämeenlinnan Urheilukalastajista Ilkka Keinänen.

 

Lisätiedot:
Kalatalousasiantuntija Juha Ojaharju, SVK, 045 113 3050 juha.ojaharju@vapaa-ajankalastaja.fi
Ilkka Keinänen, Hämeenlinnan Urheilukalastajat, puh. 044 9100 910 ilkka.keinanen@phnet.fi

Suomen Vapaa-ajankalastajien #madepilkille-haaste www.vapaa-ajankalastaja.fi/haasteet

La 30.1. madepilkkikurssi Tyrvännöllä (tiedot julkaistaan 21.1.) https://www.hameenlinnanurheilukalastajat.fi/
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 480 seurassa toimii yhteensä noin 34 000 kalastuksen harrastajaa.