Merilohta uistellaan uusin määräyksin

Merilohen uistelukausi on nyt käynnissä kuumimmillaan. Touko- ja kesäkuuhun painottuvan intensiivisen kalastusjakson aikana uistelijat tavoittelevat avomereltä meren hopeaharkkoja, joista suurimmat ovat painoltaan 20 kilon luokkaa. Lohi on maineensa veroinen, kalojen kuningas. Sen voima siiman päässä tarjoaa unohtumattoman elämyksen kalastajalle. Myös ruokapöydässä lohelle varataan kunniapaikka.

Veteen piirretyt viivat ovat hankalia erottaa. Lohta uistellaan avomerellä ja ilman reaaliaikaista paikkatietoa sijainnin tietäminen on mahdotonta. Jatkossa lohen uistelijoiden tulee tunnistaa neljän mailin etäisyys rannikon perusviivasta. Kuva: Janne Rautanen.

Viimesyksyiset EU:n kalastuskiintiöneuvottelut saivat merilohen uistelijoilta poikkeuksellisen suuren huomion. Aiemmin Euroopan komission antamat määräykset lohen kalastukseen olivat koskeneet vain kaupallista kalastusta, mutta vuonna 2021 tehdyt päätökset koskevat myös vapaa-ajankalastajia vuodesta 2022 alkaen.

Neuvotteluissa erityistä keskustelua herätti maa- ja metsätalousministeriön tulkinta kansainvälisen merentutkimusneuvosto ICES:n suosituksesta lohen kalastuksen järjestämiseksi. Ministeriön esitys Suomen kannaksi oli, että kaiken lohen kalastuksen tulisi tapahtua enintään neljän merimailin etäisyydellä perusviivasta (sisäisten aluevesien ulkoraja). Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) mukaan Suomen ei olisi tullut EU:n kiintiökeskusteluissa ajaa muutoksia Suomessa tapahtuvaan lohen vapaa-ajankalastukseen, koska kalastus kohdentuu istutettuihin tai vahvoihin lohikantoihin.

Komission asetuksena merilohen uisteluun asetettiin sekä ajallisia että alueellisia määräyksiä ja Suomen kansalliseen säätelyyn verrattuna tiukempaa saaliskiintiöintiä.

Lohen vapaa-ajankalastuksen keskeiset rajoitukset merilohen uistelussa vuonna 2022

• Suomenlahdella lohia saa ottaa saaliiksi kansallisen lainsäädännön puitteissa (2 lohta/ kalastaja/ vrk).
  • Muualla Suomen rannikkoalueella neljän merimailin sisällä perusviivasta saa touko-elokuussa ottaa saaliiksi lohia kansallisen lainsäädännön puitteissa (2 lohta/ kalastaja/ vrk). Lohet voivat olla rasvaevällisiä luonnonlohia tai istutettuja eväleikattuja kaloja.
  • Kaikilla muilla Itämeren alueilla saa ottaa saaliiksi yhden (1) rasvaeväleikatun lohen vuorokaudessa. Sama saalisrajoitus on voimassa myös Suomen rannikkoalueella (neljän merimailin sisällä perusviivasta) syys-huhtikuun aikana.
  • Saaliiksi saadut lohet tulee tuoda rantaan kokonaisina.

Sisäisten aluevesien ulkoraja näkyy kartalla avomeren äärellä sijaitsevien saarten ja luotojen ulkopuoleisena viivana. Neljän merimailin (noin 7,4 km) raja lasketaan tästä perusviivasta.

Ahvenanmaalla asetettu raja sijoittuu niin ulos, ettei sillä ole suuria vaikutuksia uisteluun. Sen sijaan Pohjanlahdella vaikutuksia uisteluun on enemmän, sillä aiemmin suuri osa saaliista on kalastettu rajan ulkopuolelta. Kalastajien on erityisen vaikea hahmottaa avomerellä etäisyyttä perusviivaan, jota ei ole merkitty navigoinnissa käytettävien karttaohjelmistojen tietokantoihin.

Saaliiksi otettavien lohien tulee olla rasvaeväleikattuja syys-huhtikuussa sekä aina ajankohdasta riippumatta ulkomerellä yli neljän merimailin etäisyydellä rannikon perusviivasta. Luonnonlohia saa ottaa saaliiksi jatkossa vain rannikon tuntumassa touko-elokuun aikana. Kuva: Janne Rautanen.

Vapaa-ajankalastajien lohen hinta meriuistelussa on 1081 €/lohi

Suomen Vapaa-ajankalastajien vuonna 2018 tekemän selvityksen mukaan vuoden 2017 uistelusaalis oli noin 1200-1440 lohta. Rahaa uistelijat käyttivät kalastukseen 1081 €/pyydetty lohi, joten harrastuksen taloudelliset vaikutukset ovat merkittävät. Laskelmassa ei ole mukana uistelemiseen tarvittavan kaluston arvoa.

”Suomen Vapaa-ajankalastajat uusii vuonna 2018 julkaistun lohen uisteluselvityksen tulevan syksyn aikana. Tarkoituksena on selvittää lohen uistelun saalista ja ekonomiaa, mutta myös uusien määräysten vaikutusta kalastukseen ja sen oheispalveluihin”, kertoo Suomen Vapaa-ajankalastajien kalatalousasiantuntija Janne Rautanen.

Lisätietoja:
Suomen Vapaa-ajankalastajat, kalatalousasiantuntija Janne Rautanen, puh 0400 946 968, janne.rautanen@vapaa-ajankalastaja.fi

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 460 seurassa toimii yhteensä noin 33 000 kalastuksen harrastajaa.