Metsähallituksen masksut

Lausunto luonnoksesta maa- ja metsätalousministeriön asetukseksi
eräiden Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien suoritteiden maksusta
12.12.2005

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK), jonka jäseniä ovat Suomen
Kalamiesten Keskusliitto, Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliitto ja Suomen
Urheilukalastajain Liitto, esittää omasta ja jäsenliittojensa puolesta
lausuntonaan kalastuslupia koskevista ehdotuksista seuraavaa.

Esitykseen
on sisällytetty laaja kalastuslupien kirjo, mikä palvelee hyvin monipuolista
suomalaista vapaa-ajankalastusta ja sen säilyttämistä sellaisena myös tulevina
vuosina. Erityisen tyytyväinen SVK on siihen, että lupien hinnoittelussa
huomioidaan nuoret. Keskusjärjestö yhtyy perusteluihin, joiden mukaan
”hinnoittelulla pyritään tutustuttamaan nuoret luontoon ja luonnossa
liikkumiseen sekä ylläpitämään maamme perinteistä metsästys- ja
kalastuskulttuuria.”

Metsähallituksesta annetun lain mukaan sen tuotteet ja palvelut hinnoitellaan
liiketaloudellisin perustein ja liiketoimintaa rajoittavat valtion maiden ja
vesialueiden käytölle annetut yhteiskunnalliset velvoitteet. Metsähallituksen
myöntämät kalastusluvat katsotaan hallintopäätöksiksi, joista kannettavat maksut
määrätään maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.
Luonnoksessa MMM:n
asiaa koskevaksi asetukseksi metsähallituksen kalastukseen myöntämät luvat on
luokiteltu omakustannusarvon mukaisiin, omakustannusarvoa alempiin ja
maksuttomiin julkisoikeudellisiin suoritteisiin sekä liiketaloudellisin
perustein hinnoiteltaviin suoritteisiin.

Omakustannusarvon mukaisia lupia ovat vapaa-ajankalastajille tarkoitetut
alueelliset vieheluvat ja kalastuspaikkakohtaiset seurueiden vieheluvat sekä
pyydysyksikkömaksut.
Omakustannusarvoaan alempaan maksuluokkaan kuuluvat
Lapin alueen (poislukien Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat), Pohjanmaan –
Kainuun alueen tai Etelä-Suomen alueen viehelupa alle 18 -vuotiaille
(nuorisokalastuslupa).
Maksuttomia lupia ovat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen
kunnissa vakituisesti asuvien kotitarvekalastusluvat valtion vesialueilla.

Liiketaloudellisen perustein hinnoiteltuja vapaa-ajankalastajien lupia ovat
mm. kalastuslupa virkistyskalastuspaikkana hoidettuun kohteeseen ja
kilpailukalastusluvat.
Liiketaloudelliseen hinnoitteluun tulisivat kuuluvaan
myös kalaseurojen kalastusoikeuden vuokraukset valtionmailla.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön mielestä esitettyä luokittelua
ja hinnoittelua tulee tarkistaa seuraavasti:

1. Onginta- ja pilkintäkilpailuja koskevat kilpailuluvat tulee luokitella
maksuttomiin suoritteisiin tai niistä voidaan periä enintään luvan
kirjoittamisesta aiheutuvat kustannukset. Onginta ja pilkintä kalastusmuotoina
kohdistuvat yleensä vähempiarvoiseen kalakantaan ja niistä saattaa olla
pikemminkin kalataloudellista hyötyä. Mm. monet osakaskunnat myöntävät jo nyt
tästä syystä ilmaisia lupia kalastuskilpailujen järjestämiseen.

2. Pyyntitehoon suhteutettuna viehekalastajan lupa on hinnoiteltu liian
korkeaksi verrattuna esimerkiksi verkkokalastuslupiin. Hinnoittelussa vuosilupa
yhdelle verkolle on 6 euroa, mutta lähes viisinkertainen (27 ?) vieheellä
kalastavalle. Viehekalastuslupa on hinnaltaan sama kuin läänikohtainen
viehekalastuskortti. Myös tässä suhteessa se on hinnoiteltu liian korkeaksi.
Suhteutettuna läänikohtaiseen viehekalastuskorttiin viehekalastajan vuosilupa
tulisi olla korkeintaan 18 euroa ja verkkoluvan hintaan suhteutettuna 6 euroa.

3. Kalastuslupaan virkistyskalastuskohteeseen (liiketaloudellinen
hinnoittelu) tulisi sisällyttää nuorisolupa, jonka hinnoittelu olisi
samantapainen kuin alle 18 -vuotiaille tarkoitetun nuorisokalastusluvan.
Mahdollisesti tämä sisältyy nykyiseen esitykseen, mutta ei käy ilmi muistiossa
esitetyistä perusteluista.

4. Kalastusoikeuden vuokraus kalaseuroille tai muille yleishyödyllisille
yhteisöille tulisi tehdä liiketaloudellisten periaatteiden sijaan joko
omakustannusarvoaan alemmalla tai omakustannusarvon mukaisella hinnalla.