MM-perhokalastajat yrittävät parhaansa, ettei Kuusingin taimen tarttuisi koukkuun

MM-perhokalastajat yrittävät parhaansa, ettei Kuusingin taimen tarttuisi koukkuun

Kuva: Aku Ahlholm.

MM-perhokalastajat yrittävät parhaansa, ettei tavoiteltu Kuusingin taimen tarttuisi koukkuun

Perhokalastuksen MM-kilpailu järjestetään Koillismaalla 12.-16.8. Oulankajoen vesistön Kuusinkijoki ja Kitkajoki ovat kaksi kilpailualueista. Kilpailusta tekee mielenkiintoisen se, että kalastajien suuresti arvostama taimen ei tällä kertaa ole kilpailukalana vesistön järvitaimenkantojen heikentyneen tilan vuoksi. Järvitaimenkantojen tilaa kohennetaan aktiivisesti Oulankajoen vesistöalueella Kuusamossa ja Venäjän Karjalassa rajanylisellä yhteistyöllä ja kansallisin toimin.

Kuva: Aku Ahlholm.

Oulankajoen vesistö sijaitsee napapiirin eteläpuolella Suomen Kuusamon ja Venäjän Karjalan alueella. Vesistöalueen järvitaimenet eivät tunnusta valtioiden rajoja, vaan vaeltavat muutaman vuoden ikäisinä vaelluspoikasina Suomen puolella virtaavilta Oulanka-, Kitka- ja Kuusinkijoelta Venäjän puolella sijaitsevaan Pääjärveen. Järvessä kalat kasvavat reippaasti ja saavutettuaan muutamassa vuodessa sukukypsyyden, ne vaeltavat, nyt jo usean kilon painoisina, takaisin syntymäjokiinsa kutemaan. Kutuvaellukselle jokiin tulevat järvitaimenet ovat haluttu ja arvostettu virkistyskalastuksen kohde.

Edellisen kerran perhokalastuksen MM-kilpailu järjestettiin Kuusamossa vuonna 1989. Silloin muutamat onnekkaat kilpakalastajat pääsivät ottamaan ikimuistoisia siimatuntumia Kuusinki- ja Kitkajoen suuriin järvitaimeniin, jotka olivat kasvaneet kutukokoisiksi Venäjällä.

1990-luvulle saakka järvitaimenen kalastusta tapahtui pääosin Kuusamon Oulanka-, Kitka- ja Kuusinkijoessa ja vain vähäisessä määrin vesistöalueen Venäjän Karjalan puoleisissa osissa. Sittemmin järvitaimenen kalastus sekä verkoilla että uistelemalla on lisääntynyt Venäjän Karjalan Pääjärvellä. Lopputuloksena sekä järvellä että lisääntymisjoilla tapahtuva järvitaimenen kalastus on kokonaisuutena johtamassa järvitaimenkantojen hyvän tilan kannalta kestämättömään tilanteeseen. Ylikalastuksen lisäksi järvitaimenkantojen menestymistä uhkaavat myös ilmaston lämpenemisestä mahdollisesti seuraavat elinympäristömuutokset.

Oulankajoen vesistön järvitaimenkantojen hyvän tilan ylläpitämiseksi ja kohentamiseksi ponnistellaan monella rintamalla. Metsähallituksen vetämän EU:n Karelia CBC -naapuriyhteistyöohjelmaan kuuluvan Pro Trout -projektin tavoitteena on Suomen ja Venäjän väliä vaeltavien järvitaimenkantojen kalastuslain vastaisen verkkokalastuksen kitkeminen järvitaimenten syönnösalueella Pääjärvellä sekä kalastuslainsäädännön ja kestävän kalastuksen toimintatapojen tuntemuksen parantaminen virkistyskalastajien keskuudessa.

Projektissa tutkitaan myös Kuusinkijoen järvitaimenkannan jokipoikasvaiheen ja smolttivaelluksen aikaista kuolleisuutta. Tulosten avulla voidaan entistä paremmin määritellä järvitaimenkantojen kestävä kalastuskuolleisuuden taso niiden vaelluskierron eri vaiheissa Suomessa ja Venäjällä. Pro Trout -projektin toteuttavat vuosina 2020-2022 Metsähallitus, Luonnonvarakeskus, pääjärveläinen kalastusmatkailuyritys Karelia-Sever Tur ja Venäjän Pohjoinen Kalantutkimuslaitos. Projektia rahoittavat EU, Suomi, Venäjän Federaatio, Kuusamon kaupunki, Kuusamon yhteisten vesialueiden osakaskunta ja Vuotungin osakaskunta.

Suomen puoleisista järvitaimenen lisääntymisjoista Kuusinkijoen virtaamaa säännöstellään vesivoimatuotantoon. Kuusamolainen Kuusinkijoki Kuntoon ry on ryhtynyt edistämään Kuusinkijoen järvitaimenkannan elinolosuhteiden kohentamista tavoitteenaan lopettaa Kuusinkijoen virtaaman säännöstely hankkimalla omistukseensa Myllykosken vesivoimalaitos, lopettamalla sen toiminta sekä avaamalla vaellusyhteyksiä ja kunnostamalla voimalaitosalueella ja yläpuolisilla vesillä olevia järvitaimenen lisääntymisalueita. Hanke on saanut maa- ja metsätalousministeriön NOUSU-ohjelmasta rahoitustuen ja lopullisen kokonaisrahoituksen keräys on käynnissä.

Oulangan vesistön järvitaimenkantojen huolestuttavan kehityssuunnan vuoksi Metsähallitus päätti jo vuonna 2015 rauhoittaa järvitaimenen valtion hallinnoimilla vesialueilla Oulankajoessa ja sen sivuhaaroissa. Oulankajoen alaosan kalastusta hallinnoiva yksityinen Kuusamon kylien yhteisten vesialueiden osakaskunta osakaskunta teki samoin. Vastikään Itä-Suomen yliopiston tekemän selvityksen mukaan Kuusamon joilla kalastavat henkilöt, joita on kalastuslupamyynnin perusteella vuosittain tuhansia, ovat valmiita tiukkoihinkin kalastusrajoituksiin järvitaimenkantojen tilan kohentamiseksi.

Kuusamosta itään virtaavissa joissa lisääntyvät ja Venäjän Pääjärvellä järvisyönnöksellä käyvät luonnonvaraiset järvitaimenkannat ovat olleet tieteellisen tutkimuksen ja seurannan kohteena pitkään niin Suomessa kuin Venäjällä. Tilan perusseuranta Suomessa on sisältänyt vuotuiset koekalastukset eri jokien jokipoikastiheyksien määrittämiseksi sekä Oulankajoen Kiutakönkäällä tapahtuvan kutuvaelluksella olevien järvitaimenten määrän arvioinnin. Venäjän puolella vastaava seuranta on sisältänyt Pääjärveen laskevien jokien jokipoikastiheyksien arviointeja, mutta esimerkiksi Venäjän Pääjärvellä tapahtuvan järvitaimenten kalastuksen saalismääristä ei ole kattavia tietoja.

Vaikka Oulankajoen vesistön järvitaimenkannat ovat lähes ainoita luonnollisen lisääntymisen varassa olevia järvitaimenkantoja Suomessa ja Venäjän Karjalassa, panostus niiden seurantaan ja pyrkimykset käytön ja hoidon kokonaisvaltaiseen rajanyliseen säätelyyn ovat olleet vaatimattomia, etenkin jos verrataan Suomen, Ruotsin ja Norjan välisten jokien vaelluskalakantoihin. Sekä Suomessa että Venäjällä seurantojen jatkuminen on ollut vaakalaudalla toistuvasti viime vuosikymmenten aikana, sillä kustannusten maksajia on ollut vaikea löytää.

Vuodesta 1965 alkaen on Oulankajoen Kiutakönkään vesiputouksen alla tehty vuosittain kutuvaelluksella olevien järvitaimenten merkintä-takaisinpyyntiä. Kuukauden pyyntiponnistuksella merkittäväksi saatavien järvitaimenten määrä on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut keskimäärin 25 ja vaihteluväli 6-54, kun aikaisemmin esimerkiksi 1990-luvulla saatiin merkittyä vuosittain keskimäärin 94 järvitaimenta ja vilkkaimpina vuosina reilusti yli 100.

Kuusinkijokeen ja Kitkajokeen kudulle vuosittain nousevien järvitaimenten määrän pitkäaikaista kehitystä ja vuosittaista vaihtelua on toistaiseksi mahdollista arvioida ainoastaan saalispalautteista, joita kalastajat antavat jokien kalastusta hallinnoiville yksityisille osakaskunnille. Saalispalautteen antaminen on vapaaehtoista ja se tehdään takautuvasti, seuraavan vuoden kalastuslupaa ostettaessa.

Järvitaimenten määrää Kuusamon joissa on vuosikymmenten varrella pyritty lisäämään viljelemällä jokien omia järvitaimenkantoja kalanviljelylaitoksessa ja vapauttamalla viljelypoikasia jokiin. Vuoden ikäisinä istutettujen ja rasvaeväleikkauksella merkittyjen viljelypoikasten selviytyminen sukukypsyysikään on kuitenkin ollut harvinaista. Kiutakönkäällä tutkittujen nousutaimenten joukossa istutustaimenten osuus on ollut alle 5 %. Tänä vuonna Kiutakönkäällä tutkittujen 23 nousutaimenen joukossa oli yksi istutusalkuperää oleva kala.

Metsähallitus ja osakaskunnat eivät nykyisin istuta järvitaimenia Oulankajoen vesistön jokiin. Oulanka- Kitka ja Kuusinkijoen luonnonvaraisista järvitaimenkannoista vuonna 2017 perustettuja emokalaparvia viljellään Luonnonvarakeskuksen Ohtaojan kalanviljelylaitoksella Taivalkoskella. Viljelyllä turvataan jokikohtaisten järvitaimenkantojen perimän säilyminen siltä varalta, että luonnonvaraiset kannat menetetään. Kalastuksen harrastajilla on merkittävä vastuu siitä, ettei niin pääse käymään.

 

Lisätietoja Pro Trout -projektiin liittyen:
Raisa Nikula, projektipäällikkö, Metsähallitus, puh. 020 639 4044, raisa.nikula@metsa.fi
Ari Huusko, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus, puh. 029 532 7642, ari.huusko@luke.fi

https://www.kareliacbc.fi/fi/projects/pro-trout-menestysta-luonnonvaraisille-taimenille-ja-paikallisille-kalastuselinkeinoille

https://www.facebook.com/oulangantaimen/

https://vk.com/pro_trout

Lisätietoja MM-perhokalastuskilpailuun liittyen:
MM-perhokalastuskilpailun pääsihteeri, Suomen Vapaa-ajankalastajat, kalatalousasiantuntija Petter Nissèn, puh. 0500 440 923, petter.nissen@vapaa-ajankalastaja.fi.

 

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 480 seurassa toimii yhteensä noin 34 000 kalastuksen harrastajaa.