Vesienhoitosuunnitelma Kemijoki, Tornionjoki, Teno-Näätämöjoki-Paatsjoki

Lausunto Vaikuta vesiin – vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä ja työohjelmasta Kemijoen, Tornionjoen ja Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueilla 2022-2027, 6.7.2018

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus pyytää lausuntoa asiakirjasta/asiakirjoista ”Vaikuta vesiin – vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma Kemijoen vesienhoitoalueella 2022-2027”, ”Vaikuta vesiin – vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma Tornionjoen vesienhoitoalueella 2022-2027” ja ”Vaikuta vesiin – vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueella 2022-2027”.

Lapin ELY-keskus pyytää mielipidettä vesienhoitosuunnitelman ja ympäristöselostuksen lähtökohdista, tavoitteista ja valmistelusta. Toteutukseen liittyen toivotaan palautetta esimerkiksi siitä, onko arviointikehikkoon sisällytetty tärkeimmät tarkasteltavat asiat vai onko luettelo jäänyt merkittävien vaikutusten osalta puutteelliseksi.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) edustaa suomalaisia järjestäytyneitä vapaa-ajankalastajia. Lausuntonaan SVK esittää kunnioittaen seuraavaa.

SVK on tutustunut asiakirjoihin ja toteamme, että asiakirjat ovat hyvin valmisteltuja ja sisältävät vesienhoidollisesti oikeansuuntaiset lähtökohdat ja tavoitteet. Nostamme esille kolme asiakokonaisuutta, jotka vaativat näkemyksemme mukaan erityistä huomiota tarkasteltavina asioina.

Pintavesien luokittelun kriteereitä tulee muuttaa

Pintavesien luokittelussa ei tällä hetkellä oteta huomioon veden väriä eikä kiintoainetta, mikä antaa väärän kuvan pintavesien todellisesta tilasta. Vesien tummuminen on jatkuvasti kasvava ongelma maamme vesistöissä. Tummuminen mm. heikentää esimerkiksi ahvenen saalistusmenestystä, mikä johtaa ahvenkantojen taantumiseen ja sitä kautta särkikalojen lisääntymiseen ja vesien rehevöitymiseen. Kiintoaineen lisääntyminen puolestaan aiheuttaa liettymistä ja monien kalalajien, kuten esim. taimenen, siian ja harjuksen lisääntymisen vaikeutumista tai jopa estymistä.

Mielestämme veden väri ja kiintoainepitoisuus tulee viipymättä lisätä pintavesien luokittelun kriteereihin

Ojittamisen luultua suurempi kuormitus tulee huomioida vesienhoidossa

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) viime vuonna (2017) julkaisemassa tutkimuksessa käy ilmi, että metsäojista huuhtoutuvien valumavesien ravinnepitoisuudet ovat moninkertaisesti aikaisemmin luultua suuremmat ja että ojista huuhtoutuvat ravinnepitoisuudet kasvavat ajan myötä.

Nämä uudet tutkimustulokset tulee ottaa selvästi paremmin vesienhoidossa huomioon. Vesienhoidon järjestämisessä tulee aikaisempaa huomattavasti tehokkaammin tähdätä ojittamisen vesistövaikutusten vähentämiseen.

Pohjavedet

Useiden jokien latvaosat ja niissä elävät eliöt ovat veden riittävyyden osalta suurelta osin, ellei jopa täysin riippuvaisia pohjavesistä ja niiden riittävyydestä. Useissa joissa elää joen latvaosilla vielä paikallisena joen alkuperäisiä taimenia, jotka muuten ovat joesta jo vesirakentamisen myötä kadonneet. Nämä taimenet ja koko latvavesien ekosysteemit ovat täysin riippuvaisia veden riittävyydestä ja voivat hävitä, mikäli pohjaveden määrä ratkaisevasti vähenee.

Pohjaveden riittävyys vesiekosysteemeille tulee mielestämme lisätä pohjavesiä koskeviin keskeisiin kysymyksiin.