Puulan kalatalousalueen kalastuksensäätely

Lausunto Puulan kalatalousalueen kalastuksensäätelyehdotuksista, 28.4.2023 posely

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on tutustunut Puulan kalatalousalueen esittämiin säätelyehdotuksiin ja esittää lausuntonaan kunnioittavasti seuraavaa.

ASIAN TAUSTA

Puulan kalatalousalue on tehnyt Pohjois-Savon ELY-keskukselle hakemuksen käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaisista kalastusrajoitusehdotuksista, joita haetaan ajalle 1.5.2023– 31.12.2030 seuraavasti:

1) Rasvaeväleikatun järvitaimenen alin pyyntimitta on 55 cm.
2) Järvilohen ja rasvaeväleikatun järvilohen alin pyyntimitta on 60 cm.
3) Kuhan alin pyyntimitta on 45 cm.
4) Pinta- ja välivesikalastuksessa Puulan pääaltaan alueella ja muilla selkävesillä on kiellettyä käyttää 21–79 mm silmäharvuuden verkkoja.
5) Talvipyynnissä, käyttö- ja hoitosuunnitelmassa esitetyillä syvännealueilla on kiellettyä käyttää 54 mm ja sitä pienempiä verkon silmäharvuuksia. Muikkuverkot on sallittu.
6) Kalastus kielletään Kokkoniemenjoen luusuassa.

Hakemuksen kartat on esitetty käyttö- ja hoitosuunnitelmassa.

Pohjois-Savon ELY-keskus on tehnyt kuulutuksen/lausuntopyynnön edellä mainituista, kalastuslain (379/2015) 53 §, 54 § ja 57 § mukaisista ehdotuksista. Kuulutuksen mukaisesti vaikutusmahdollisuus tarjotaan niille, joiden oikeutta tai etua asia koskee, mutta myös heille, ketkä eivät ole asianosaisia.

Käyttö- ja hoitosuunnitelman sisältö määritellään kalastuslaissa. Suunnitelman tulee ottaa huomioon myös maa- ja metsätalousministeriön vahvistamat kalavarojen hoitotoimenpiteitä sisältävät ohjelmat, suunnitelmat ja strategiat niin, ettei suunnitelma vaikeuta valtakunnallisten kalavarojen hoitosuunnitelmien toteuttamista.

SUOMEN VAPAA-AJANKALASTAJIEN KESKUSJÄRJESTÖN KANTA

Käyttö- ja hoitosuunnitelmassa todetun mukaisesti on järvilohen ja järvitaimenen kasvu nopeaa Puulavedellä. Järveen istutetaan kalastusta varten rasvaeväleikattuja taimenia 10 000–16 000 kappaletta vuosittain. Lisäksi Puulavedeltä tavataan rasvaevällisiä taimenia, jotka ovat peräisin Puulaan laskevista joki-/koskikohteista. Kunnostustoimia taimenen luontaisen elinkierron palauttamiseksi on tehty Puulan laskevilla Vuojakoskella, Kokkoniemenkoskella, Tiiholankoskella, Äkrynkoskella, Kolhonkoskella, Tamaranjoella ja Korpikoskella. Kunnostustoimenpiteiden keskeinen tavoite on luontaisesti lisääntyvien taimenkantojen vahvistaminen ja lisääminen. Puula on Mäntyharjunreitin suurin järvi, jota järvitaimen käyttää vaellusreittinä ja syönnösalueena. Puulavesi on myös monen kalastajan kohde, erityisesti suurien saaliskalojen takia.

Muilta osin SVK kannattaa Puulalle ehdotettuja kalastuksensäätelytoimenpiteitä, mutta esittää niihin seuraavia täydennyksiä:

  • Rasvaeväleikatun järvitaimenen alin pyyntimitta korotetaan 60 senttimetriin
  • Kunnostettujen virtavesikohteiden huomioimisen säätelytoimenpiteitä tehdessä

SVK perustelee esityksiään seuraavasti.

Kalastuslain (379/2015) keskeisenä tavoitteena on turvata kalalajien luontainen elinkierto parhaaseen saatavilla olevaan tietoon perustuen. Vaeltavan järvitaimen naaran kutukoko vaihtelee yksilöstä riippuen 55–65 cm välillä. SVK:n näkemyksen mukaan rasvaeväleikatun taimenen alamitannostolla edistetään myös vaeltavien ja syönnöksellä olevien taimenten elinkierron toteutumista, joka on myös yksi kalastuslain keskeisimmistä tavoitteista. Toimenpidettä tukee verkkojen solmuvälisäätely niin, että se huomioi vaelluksella olevan järvitaimenen Puulavedessä myös muilta osin, kuin pinta- ja välivesipyynnissä (21–79 mm). Liian pieninä pyydetyt lohikalat ovat taloudellisten sekä ekologisten resurssien tuhlaamista, eivätkä tue käyttö- ja hoitosuunnitelmassa esitettyä tavoitetilaa. Verkon solmuväli ei pysty erottelemaan rasvaevällistä kalaa evättömästä, joten vaarana on, että myös rasvaevällisiä taimenia joutuu pyynnin kohteeksi. Säätelytoimenpiteenä esitetty 54 mm ja solmuväliltään sitä pienempien verkkojen käyttökielto talvipyynnissä tukee ehdotuksen mukaista kuhan alamittaa (45 cm), mutta ei huomioi kutukokoista taimenta.

Taimenen alamitannostolla olisi Puulalla monia positiivisia vaikutuksia. Järvilohen ja järvitaimenen erottaminen toisistaan ei ole kaikille itsestään selvyys. Yhtenäistämällä alamitat estettäisiin järvilohen joutumista saaliiksi alamittaisena vahingossa, lisättäisiin kalastajien kiinnostavuutta vesialuetta kohtaan, mikä tuo alueelle lisää kalastajia sekä lupatuloja sekä lisättäisiin myös istutuksista saatavaa hyötyä. SVK:n näkemyksen mukaan Puulavettä tulisi edelleen kehittää kalastorakenteeltaan houkuttavaksi vapaa-ajankalastuksen ja kalastusmatkailun kohteeksi.

Puulan kalatalousalueella on tehty taimenen elinympäristöjen kunnostustoimia ELY-keskuksen toimesta. Säätelytoimenpiteitä verkkokalastukseen ei kuitenkaan esitetä taimenelle soveltuvien virtavesien suualueille, pois lukien Kokkoniemenkosken luusuaa, mikä voi vesittää kunnostustoimista saatavan hyödyn ja estää riittävän kalamäärän pääsyä kunnostetuille alueille. Kunnostustoimista saatavaa hyötyä lisää myös kalan esteetön vaellusmahdollisuus järvialueen kapeissa salmissa. Edellä mainitut asiat tulisi huomioida myös säätelytoimenpiteitä tehdessä.