Yli 220 kilpailijaa tavoitteli Suomen mestaruutta

SM-särkipilkissä tapsipilkki haarukkavavassa oli toimiva yhdistelmä. Kuva Petter Nissen.

Yli 220 kilpailijaa tavoitteli Suomen mestaruutta särkien pilkkimisessä Kuusamossa

Kuusamon Kitkajärvellä pilkittiin kilpaa särkikaloja tänään lauantaina 13. huhtikuuta. SM-särkipilkin saaliit olivat runsaita. Osallistujamäärä nousi odotuksien mukaisesti yli 220 pilkkijään. Suomen Vapaa-ajankalastajat (SVK) järjestävät vuosittain monipuolisen kattauksen eri kalalajien SM-pilkkejä, joista särkipilkki on ollut aina suosituimmasta päästä.

SM-särkipilkissä miesten sarjan pronssille sijoittuneen Jouni Kuvajan tyylinäytettä. Kuva Petter Nissén.

Pilkkikilpailut vetävät joka talvi kymmeniä tuhansia suomalaisia mittelemään taitojaan kalojen jallittamisessa. Osalle pilkkijöistä kilpakalastus on kaikkein tärkein harrastus, jonka mukana liikutaan aktiivisesti ympäri Suomea niin kauan kuin jäät vain kestävät. Etelän vesistöissä siirrytään kesän kalastuskauteen huhtikuussa, mutta pohjoisessa pilkitään kilpaa vielä toukokuun alkuun saakka. Kuusamossa perinteinen Erämaa-Kuusamon pilkkiviikko käynnistyi tänä talvena SM-särkipilkillä ja se jatkuu 20. huhtikuuta saakka. Joka päivä järjestetään vähintään yksi pilkkikilpailu alueen järvillä. Innokkaimpien pilkkijöiden kilpailumatka jatkuu vielä pohjoisemmaksi Enontekiön pilkkiviikolle Käsivarren kalavesille.

Särjen arvostus on noussut

Särkikalojen syöminen on viime vuosina nostanut suosiotaan niin paljon, että kuusamolaisetkin kalanjalostajat panostavat nykyisin menestyksekkäästi erilaisiin särkituotteisiin. Kehittyneillä kalanjalostuskoneilla saadaan ruodot erotettua lihasta. Särkikaloista tehty kalamassa kelpaa monenlaisten kalapihvien ja murekkeiden tekoon suuressakin mittakaavassa. Paikallisten jalostajien särkituotteista löytyy nykyisin myös monenlaisia täyssäilykkeitä, kuten purkitettua särkeä savustettuna, tomaattikastikkeessa ja öljyssä. Hieman harjoittelemalla omatoiminen kalastajakin saa fileoitua särjestä ruodottomia fileitä, jotka käyvät moniin kalaruokiin ja säilykkeisiin siinä missä totutummat lajit esimerkiksi ahven tai siikakin.

”SM-särkipilkin saalis meni kokonaisuudessaan hyötykäyttöön. Tänä vuonna saalis hyödynnettiin kettutarhan rehuksi. Toki kilpailijat saivat ottaa myös oman saaliinsa mukaansa halutessaan. Aiempina vuosina särkisaalis hyödynnettiin kokonaan ihmisravinnoksi paikallisten kalanjalostajien toimesta. Tilanne muuttui tältä osin harmittavasti paljon huonompaan suuntaan kalastuslakiin tulleiden muutosten takia. Kilpailun saaliskalojen lopetuksen yhteydessä niiden niskat joudutaan nykyisin taittamaan poikki ja kalanjalostajien mukaan heidän fileerauskoneensa eivät sovellu näin käsiteltyjen kalojen jalostukseen”, kertoo Kuusamon Uistinseuraa edustava kilpailunjohtaja Tapio Ojala.

SM-särkipilkissä tapsipilkki haarukkavavassa oli toimiva yhdistelmä. Kuva Petter Nissen.

Tapsipilkki antaa saalista

”Särkiä pilkitään samanlaisilla välineillä kuin ahventakin. Pystypilkki ja sen alla noin 10-15 sentin siimatapsissa oleva mormuska on suosituin väline. Pystypilkin väriksi sopii hyvin hopea. Kalojen ollessa huonolla syönnillä ja toisinaan myös hyvän syönnin aikana parhaan saaliin voi saada ohutta siimaa ja pelkkää mormuskaa käyttämällä. Syötiksi kelpaavat esimerkiksi kärpäsen tai surviaisen toukat ja madot”, vinkkaa SVK:n kalatalousasiantuntija Petter Nissén.

Mika Kauppiselle suurin saalis

Kilpailun suurimman kalapussin 9,049 kiloa toi puntarille miesten sarjan Suomen mestari Mika Kauppinen Rautaruukin Urheilukalastajista. Voittosaalis siivitti Rautaruukin Urheilukalastajat II miesten kolmihenkisen joukkueenkin kultamitaleille. Särkien lisäksi kilpailussa saatiin saaliiksi runsaasti ahvenia, jotka eivät olleet tällä kertaa hyväksytty laji puntarille.

Tulokset:

Miehet: 1) Mika Kauppinen, Rautaruukin Urheilukalastajat 9,049 kg, 2) Raine Kortet, Rautaruukin Urheilukalastajat 7,156 kg, 3) Jouni Kuvaja, Savinan Erä 6,730 kg.
Miesveteraanit 65-vuotta: 1) Pertti Myyry, Pohjois-Karjalan Urheilukalastajat 5,704 kg, 2) Osmo Kokkonen, Sotkamon Kalamiehet 4,043 kg, 3) Ari Lampila, Team Sensas Finland 3,972 kg.
Naiset: 1) Anne Kiiskilä, Meri-Lapin Urheilukalastajat 2,466 kg, 2) Saara Silvennoinen, Pohjois-Karjalan Urheilukalastajat 2,212 kg, 3) Heidi Pernu, Lapuan Seudun Kalakerho 2,129 kg.
Naisveteraanit 65-vuotta: 1) Kirsti Manninen, Pyhäjärven Pilkkijät 3,792 kg, 2) Aila Heiskanen, Kuusamon Uistinseura 2,730 kg, 3) Mirja Tuppurainen, Vammalan Seudun Urheilukalastajat 1,890 kg.
Nuoret 19-vuotta: 1) Eeli Turunen, seuraa ei ilmoitettu 3,374 kg, 2) Roope Saarenpää, Kuusamon Uistinseura 3,015 kg, 3) Juuso Kauranen, Pyhäjärven Pilkkijät 0,875 kg.
Nuoret 15-vuotta: 1) Kasperi Lämsä, Kuusamo 0,527 kg.
Nuoret 12-vuotta: 1) Elias Oikarainen, Ylä-Keiteleen Koukku 0,000 kg.
Joukkue naiset: 1) Pyhäjärven Pilkkijät, Kirsti Manninen ja Tarja Manninen 5,631 kg, 2) Lapuan Seudun Kalakerho, Tarja Huhtala ja Heidi Pernu 3,895 kg, 3) Pohjois-Karjalan Urheilukalastajat, Saara Silvennoinen ja Paula Saarinen 3,504 kg.
Joukkue miehet: 1) Rautaruukin Urheilukalastajat II, Jari Heinonen, Mika Kauppinen ja Ari Karhunen 18,178 kg, 2) Rautaruukin Urheilukalastajat I, Jani Orava, Ismo Karhunen ja Raine Kortet 9,822 kg, 3) Toholammin Pilkkijät, Petri Ahola, Manu Mastokangas ja Sami Humppi 7,563 kg.
Joukkue miesveteraanit 65-vuotta: 1) Pohjois-Karjalan Urheilukalastajat, Heikki Matikainen, Otto Huovinen ja Pertti Myyry 7,793 kg, 2) Puijon Pilkki, Esko Voutilainen, Reino Asikainen ja Pauli Suikka 6,123 kg, 3) Kaukasten Kalakerho, Tapio Jokinen, Tapio Lustig ja Tapio Tapaninen 5,567 kg.

Lisää tietoa SM-kilpailutoiminnasta ja tuloksista vapaa-ajankalastaja.fi/kilpailut/.

 

Lisätietoja:
SM-särkipilkin kilpailunjohtaja Tapio Ojala, p. 040 759 9404
SVK:n kalatalousasiantuntijat Petter Nissén, puh. 0500 440 923, petter.nissen@vapaa-ajankalastaja.fi ja
Marcus Wikström, puh. 045 110 2126, markus.wikstrom@vapaa-ajankalastaja.fi
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Arvojamme ovat yhteisöllisyys, vastuullisuus, elämyksellisyys ja asiantuntemus. Toimimme yhdessä paremman kalastuksen puolesta. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 450 seurassa toimii yhteensä noin 31 000 kalastuksen harrastajaa.