Muistutukset Pohjois-Savon ELY-keskukselle tehtyihin hakemuksiin järvitaimenen ja lohen alamitan laskemisesta 50 senttimetriin, 28.4.2014
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö vastustaa Suonteen ja Koskelo- Konneveden kalastusalueiden esityksiä järvitaimenen alamitan laskemisesta kalastusasetuksen mukaisesta 60 senttimetristä 50 senttimetriin sekä Suvasveden kalastusalueen esitystä järvitaimenen ja lohen alamitan laskemisesta kalastusasetuksen mukaisesta 60 senttimetristä 50 senttimetriin. Esitysten mukaiset muutokset vesittäisivät vuoden alussa voimaan tulleen kalastusasetuksen positiiviset vaikutukset.
Uuden alamitta-asetuksen tavoitteena on luontaisten taimenkantojen elpyminen sekä istutustuoton parantaminen. Alamitan laskeminen on vastoin molempia tavoitteita. Tutkimustiedon perusteella taimenen alamitan pitäisi olla jopa nykyistä suurempi, koska suuri osa taimenista tulee sukukypsiksi vasta 65 senttimetrin pituisina. Tutkimusten mukaan myös lisääntyminen on sitä tehokkaampaa, mitä enemmän kalakannassa on suuria yksilöitä.
Alamitta-asetuksen mukaan poikkeuslupia voidaan myöntää vesistöihin, joissa laji ei luontaisesti lisäänny. Tämä ehto ei täyty hakemuksien osalta, vaan joissakin hakemuksen mukaisista vesistöistä on jopa säilynyt alueen alkuperäinen taimenkanta. Lisäksi vesistöissä on tehty laajoja kunnostuksia ja taimenen kotiutusistutuksia.
Alamitan laskeminen saattaa johtaa myös siihen, että kalastusalueet eivät jatka näiden koskien kunnostamista lisääntymisalueiksi, vaan ne jäävät pelkästään istutuksin ylläpidetyiksi kalastuskohteiksi.
Hakemuksissa asetuksen mukaisia alamittoja pienempien kalojen ottamista perustellaan viehelupa-alueiden kiinnostuksen todennäköisellä vähenemi-sellä sekä istutusten vähäisellä tuotolla, koska kalat ovat pidempään verkkokalastuksen kohteena ennen kuin saavuttavat 60 cm alamitan.
Jotta asetuksella säädettyjä pienempiä kaloja ei joudu verkkokalastuksen kohteeksi, tulee verkkojen silmäkokoa suurentaa, jolloin istutusten tuloksellisuus, viehekalastajien sekä verkkokalastajien saaliin koko kasvaa ja asetuksen mukaiset perustelut alamitan nostosta toteutuvat. Oikeanlaisilla kalastuksen säätelytoimenpiteillä viehekalastusalueiden kiinnostus lisääntyy, joka puolestaan lisää viehekalastajien määrää ja lupatulojen kertymää.
Kalojen kasvun ei ole todettu kyseisillä alueilla olevan poikkeuksellisen hidasta, joten taimen ja lohi saavuttaa säädöksen mukaisen alamitan jo 1-2 vuoden lisäkasvun aikana.
Taimenen alamitan laskeminen reittivesialueella on vastoin kalastusasetuksen tavoitteita. Alueella on tehty viime vuosina kunnostuksia joiden tavoitteena on taimenen luonnonkudun lisääminen. Tämä ei toteudu jos kalat pyydetään ennen kutukokoa pois.
Saimaan nieriän toimenpideohjelman mukaan Suvasvesi kuuluu alueeseen jossa pyritään saamaan aikaiseksi kalastusta kestävät nieriäkannat. Jos poikkeuslupa nieriän kalastukseen myönnetään kyseiselle alueelle, tulee lupaehtona olla riittävän suuri alamitta, jotta kalat pystyvät kasvamaan kutukokoon ennen pyyntikohteeksi joutumista.