Tammisaari-Pohjan kalastuskieltohakemus

Lausunto Tammisaari-Pohjan kalatalousalueen kalastuskieltohakemuksesta Pohjanpitäjänlahdelle, 12.2.2021 varely

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on tutustunut Tammisaari-Pohjan kalatalousalueen kalastuskieltohakemukseen. SVK lausuu hakemuksesta seuraavaa.

TAUSTAA

Tammisaari-Pohjan kalastusalue on 7.12.2020 päivätyllä sähköpostillaan esittänyt, että ELY-keskus jatkaisi merellä Mustionjoen ja Fiskarsinjoen edustalla sekä lisäksi Brunkombäckenillä ja Borgbyträskillä syyskutuisen lohen, taimenen ja siian turvaamiseksi perustettua rauhoituspiiriä, jonka voimassaolo on päättynyt 31.12.2020.

Asia on käsitelty kalastusalueen kokouksessa 30.9.2020. Kalastusalue esittää, että rauhoituspiirin alueella noudatettaisiin samoja periaatteita kuin kalastusalueen tekemässä päätöksessä vuosina 2012–2020. Rauhoituspiirin alueella on ollut kaikki kalastus kiellettyä 1.8–30.11 välisenä aikana.

SUOMEN VAPAA-AJANKALASTAJIEN KESKUSJÄRJESTÖN KANTA

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön mukaan hakemus on puutteellinen, eikä riittäviä perusteita hakemuksen hyväksymiselle esitetyssä laajuudessa ole esitetty. ELY-keskus voi kalastuslain 53 §:n nojalla kieltää kalastamisen tiettynä ajankohtana tai rajoittaa sitä, jos vesialueella esiintyy kalalaji- tai -kanta, jonka elinvoimaisuus tai tuotto on heikentynyt tai vaarassa heikentyä tai vesialue on keskeinen kalalajin tai- kannan lisääntymisen kannalta. Saman pykälän sekä 54 § mukaan rajoitukset tai kiellot eivät saa rajoittaa kalastusoikeuden hyödyntämistä eikä heikentää mahdollisuutta hyödyntää yleiskalastusoikeuksia enempää kuin on välttämätöntä rajoituksen tai kiellon tavoitteen saavuttamiseksi ja toteuttamiseksi.

Kalastusalue perustelee hakemustaan lohen, taimenen ja siian kulun turvaamisella Pohjanpitäjänlahteen laskeviin Fiskarsin- ja Mustionjokeen. Tavoite on sinänsä hyvä, mutta nykyinen kalastuslaki jo turvaa vaelluskalojen kulkua merestä lisääntymisalueilleen kieltämällä jokisuualueella vaelluskaloille vahingollisimmat pyyntimuodot, eli isorysäpyynnin, troolauksen ja nuottauksen (kts. kalastusrajoitus.fi) kokonaan sekä verkkokalastuksen aikavälillä 15.8.–31.10. SVK:n mielestä marraskuisen verkkokalastuksen kieltäminen olisi tarkoituksenmukaisin täydennys turvaamaan vaelluskalojen kutuvaellusta haetulla alueella. Suuret emokalat saattavat nousta pieniin virtavesiin kutemaan paikoin vasta marraskuun puolella ja joka tapauksessa marraskuinen verkkokalastuskielto turvaisi myös paluuvaellusta kudulta mereen.

Hakija ei esitä näyttöjä siitä, että alueella olisi esiintynyt sellaista pyyntiä, joka uhkaisi tai vakavasti häiritsisi mainittujen vaelluskalojen kulkua. Lisäksi kieltoajan alkaminen jo elokuusta on SVK:n mukaan ajankohtana liian aikainen, sillä siihen aikaan, vielä vallitsevan lämpimän veden aikaan, vaelluskalat eivät vielä vaella jokisuihin. Esimerkin omaisesti elokuista mato-ongintaa Pohjanpitäjänlahden pohjukan rannoilla ei tule kieltää ilman selvää osoitusta sen vahingollisista vaikutuksista vaelluskaloille. Todettakoon vielä, että mikäli kalastaja sattuisi alueelta saamaan saaliiksi esimerkiksi rasvaevällisen taimenen, olisi se kalastuslain mukaan joka tapauksessa vapautettava.

SVK:n paikallisilta kta-edustajiltaan saamien tietojen mukaan hakemus koskisi vain vuotta 2021. Itse hakemuksesta kuitenkin uupuu tieto mille vuodelle/vuosille kielto haetaan.

SVK:n näkemyksen mukaan esitetyn kalastuskieltohakemuksen tarkoituksenmukaisin sisältö koskisi verkkokalastuskiellon laajentamista marraskuun loppuun. Muilta osin SVK toteaa, että on ELY-keskuksen tehtävä huolehtia mahdollisen kalastuskieltopäätöksen kalastuslain edellyttämien perusteiden täyttymisen toteen näyttämisestä ennen mahdollisen kieltopäätöksen antamista. Myös haetun kieltoajan pituuteen tulee saada varmistus.