Torniojoen kalastus

Lausunto ehdotuksesta Maa- ja metsätalousministeriön asetukseksi
kalastuksesta Tornionjoen kalastusalueella, 9.6.2008

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) esittää, tutustuttuaan
lausuntopyyntöön, sen liitteinä olevaan muistioon Ruotsin kanssa tehdystä
pöytäkirjasta koskien kalastuksen järjestelyä Rajajokisopimuksen merialueella ja
ehdotukseen Maa- ja metsätalousministeriön asetukseksi kalastuksesta Tornionjoen
kalastusalueella annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen muuttamisesta,
lausuntonaan seuraavaa.

SVK:n käsityksen mukaan Tornionjoen vaelluskalakannat ja erityisesti
luonnonvarainen lohikanta ovat joen biologisesti, taloudellisesti ja
sosiaalisesti merkittävin luonnonvara. Tornionjoen lohikanta on koko Itämeren
alueen tärkein luonnonvarainen lohikanta. Kalastussääntöjen ja rajoitusten
tulisi pyrkiä juuri lohikannan kestävän käytön mukaiseen hyödyntämiseen, missä
matkailukalastuksella on suurin aluetaloudellinen merkitys. Lausunnolla olevan
ehdotuksen mukaan ei kuitenkaan Rajajokikomission merialueella rajoiteta
kalastusta niin tehokkaasti, kuin lohikannan ja vielä uhanalaisemman
meritaimenkannan ylläpito ja suojelu edellyttäisi.

Tarkoituksenmukaisinta olisi se, että Tornionjokisuun edustan välittömässä
läheisyydessä Ruotsin ja Suomen merialueilla lohen, taimenen ja siian kalastusta
rajoitettaisiin nykyistä enemmän vaelluskalojen luontaisen lisääntymisen
turvaamiseksi. Joen uhanalainen meritaimenkanta ei kestä pienimmässäkään määrin
kutevaan kantaan kohdistuvaa lisäkalastusta.

SVK pitää Suomen ja Ruotsin välillä Rajajokisopimukseen liittyen Tornionjoen
kalastussäännöstä käytyä neuvottelua ja neuvottelun tuloksena syntynyttä viiden
vuoden siirtymäaikaa vuosille 2008-2012 epäonnistuneena. Ruotsalaisten aiemmat
kalastusjärjestelyt Tornionjokisuun merialueella ja nyt lausunnolla olevan
ehdotuksen mukaiset säännökset ovat ristiriidassa Suomessa asetettujen
hallitusohjelman mukaisten tavoitteiden kanssa, eivätkä edistä Tornionjoen
lohikannan myönteistä kehitystä. SVK:n näkemyksen mukaan on selvää, että
ruotsalaisten vaatimuksesta 11. kesäkuuta alkavalla ja lokakuun 30 päivä loppuun
saakka sallittavalla muun kuin lohen ja taimenen kalastuksella on haitallisia
vaikutuksia lohen ja taimenen nousuun Tornionjokeen. Loheen ja meritaimeneen
kohdistuvan ammattikalastuksen aloittamisen varhentamista ei voida Suomessa
kestävästi perustella sillä, mitä ruotsalaisten painostuksessa on kirjattu
pöytäkirjaan vuosien 2008-2012 kalastuksen aikarajoista Rajajokikomission
merialueella. Esitetyt aikarajoitukset perustuvat aineiston mukaan ruotsalaisten
uhkaukseen irtisanoa Rajajokisopimus, jollei merialueen kalastusjärjestelyjä
sovita heille sopivalla tavalla. SVK muistuttaa, että ruotsalaisten
Tornionjokisuun merialueella aiempina vuosina toteuttama suomalaisia säädöksiä
vapaampi lohenkalastus ja lausunnolla olevan ehdotuksen esitetyt aikarajoitukset
eivät nauti suomalaisten hyväksyntää

Ehdotuksen mukainen asetus varhentaisi lohen ja taimenen ammattikalastuksen
aloituksen ajankohtaa Tornionjoen suulla Rajajokikomission merialueen Suomen
puoleisella osalla nykyisestä 3. heinäkuuta (MMM asetus 369/2002) kahdeksalla
vuorokaudella
. Ehdotuksen pykäläkohtaisissa perusteluissa (4 § 1 mom.)
esitetään harhaanjohtavasti, että lohen ja taimenen ammattimaisen kalastuksen
aloittaminen varhentuisi aiemmasta vain yhdellä vuorokaudella. Kuitenkin 4 § 3
momentin perusteluissa ilmoitetaan ammattimaisen kiinteillä pyydyksillä
tapahtuvan lohen ja taimenen kalastuksen todelliseksi aloituspäiväksi 25.
kesäkuuta. Alueella lohen ja taimenen kalastus on sallittu vain
ammattikalastajille, joten useampien kalastuksen aloituspäivämäärien esittäminen
4 § ei ole siltä osin johdonmukaista.

Rajajokikomission merialueella Suomen puolella kalastaa 10-11
ammattikalastajaa, jotka kuuluvat 1. tai 2. luokan ammattikalastajiin.
Ammattikalastajilla on vuokralla yhteensä 40-45 lohenkalastuspaikkaa. Ehdotuksen
mukaisilla säännöillä pyyntiponnistuksen kasvu lohenkalastuksessa
Tornionjokisuun merialueella olisi huomattavasti suurempi nykyiseen verrattuna.
Lohen vaelluksen ajoituksesta johtuen varsinkin suurempiin lohiin ja tärkeisiin
emokaloihin kohdistuva pyynti lisääntyisi huomattavasti. Ehdotetun kahdeksan
päivää varhennetun lohen ja taimenen kalastusajan osalta rysäkalastuksen
pyyntiponnistus kasvaisi noin 160 rysävuorokautta (2 kiinteää pyydystä x 8 vrk x
10 kalastajaa) Yhden rysän vuorokausisaalis voi olla satoja kiloa lohta.
Rajajokikomission merialueen lohisaalis voisi kasvaa pelkästään kahdeksan päivän
varhennetun pyynnin osalta Suomen puolella jopa 40-50 tonnia, joka on yli
kaksinkertainen määrä lohta verrattuna Tornionjoesta koko pyyntikaudella
pyydettävään vapakalastuksen saaliiseen. Ehdotetulla kiinteiden pyydysten
kalastuksen aloitusajan varhennuksella olisi varmasti negatiivisia vaikutuksia
Tornionjoen lohen luontaiseen poikastuotantoon ja matkailukalastuksen
kehittämiseen. Suomen puolelle asetettavien kalastussäännösten lisäksi tulee
huomioida, että ruotsalaiset aloittavat lohenkalastuksen pöytäkirjan perusteella
vielä suomalaisia aiemmin jo 19. kesäkuuta. Ruotsalaisten Rajajokikomission
merialueen kalastus vaikuttaa merkittävästi pienentävästi Tornionjokeen nousevan
lohen määriin, koska jokisuun pääuoma kulkee Ruotsin puolella. Siksi esitettyä
ehdotusta voidaan kokonaisuutena pitää hyvin vaarallisena Tornionjoen
luonnonlohikannan kehitykselle ja matkailukalastukselle.

Ehdotuksen mukaan heinäkuun 2. päivä Rajajokikomission merialueen
ammattikalastajilta poistuisivat myös pyydysmäärärajoitukset kokonaan. Tämä
ehdotus ei ole mitenkään linjassa uuden lohiasetuksenkaan kanssa, jonka mukaan
luonnonlohelle vähemmän merkittävillä Pohjanlahden merialueilla
ammattikalastajien lohenkalastuksen pyydysrajoitukset vähenevät portaittain 21
päivän ajanjaksoissa. Lohen vaelluksen, nousun ja lisääntymisen kannalta
tärkeimmän alueen kalastusrajoitukset olisivat siten vapaammat, kuin missään
muualla Pohjanlahden säätelyalueilla.

Muun kalan kuin lohen ja taimenen ammattimainen kalastus sallittaisiin
ehdotuksen mukaan samalla alueella kiinteillä pyydyksillä jo kesäkuun 19 päivän
alusta alkaen. Ehdotukseen sisältyy myös säännös, jonka mukaan rasvaeväleikatun
lohen saa kuitenkin ottaa talteen 19. kesäkuuta alkaen. Kyseistä säännöstä
voidaan pitää hyvin kyseenalaisena ja tarpeettomana, koska alueella pyydetään
Tornionjoen luonnonlohta, eikä viljeltyjä istutuslohia joihin
rasvaeväleikkauksella viitataan. Säännös vaikeuttaa huomattavasti myös
kalastuksen valvontaa.

SVK vastustaa ehdotuksen linjauksia, joilla pyritään lähentämään
Rajajokikomission merialueen lohenkalastuksen sääntöjä lohiasetuksen (190/2008)
kanssa. Rajajokikomission merialue on Pohjanlahden muusta merialueesta poikkeava
hyvin pienialainen erityisalue, jonka kautta kaikki Tornionjokeen nousevat
lohikalat joutuvat kulkemaan. Tornionjoen edustan merialueen kalastusta tulee
edelleen säädellä erityisen varovaisuusperiaatteen mukaisesti ja varmistaa
luonnonlohen ja meritaimenen kantojen elinvoimaisuus, sekä varmistaa
matkailukalastuksen toimintaedellytykset.

 

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö esittää, että Maa- ja
metsätalousministeriön päätös kalastuksesta Tornionjoen kalastusalueella
(319/1998) pidetään pääosin sellaisenaan voimassa ja 4 § muutetaan siten, että 4
§ 1 momentissa määritetyllä merialueella kaiken kiinteillä pyydyksillä
tapahtuvan kalastuksen saa aloittaa nykyistä myöhemmin heinäkuun 16 päivän
alusta. Tornionjoen lohikannan turvaamisen ja kalastusmatkailun kehittämisen
näkökulmasta paras ratkaisu olisi, että kiinteillä pyydyksillä kalastaminen
alueella kiellettäisiin kokonaan. Tornionjokisuun kalastussäädösten tulee
edistää hallitusohjelmaan kirjattujen tavoitteiden toteutumista luonnonlohen
nousun turvaamisen, poikastuotannon mahdollisimman korkean tason ja
matkailukalatalouden kehittämisen osalta.

SVK:n näkemyksen mukaan päätöksen 4 § muuttaminen Maa- ja
metsätalousministeriön nyt ehdottamalla tavalla vaarantaisi Tornionjoen
luontaisen lohikannan kehityksen myönteiseen suuntaan, vähentäisi joen
luontaista poikastuotantoa merkittävästi ja estäisi matkailukalastuksen
kehittymisen Tornionjoella. SVK pitää uhanalaisten luontaisten lohikalakantojen
pyytämistä kiinteillä pyydyksillä teuraskalaksi kyseenalaisena ja kalakantojen
kestävän käytön periaatteen näkökulmasta huonona ratkaisuna. Teuraskalaksi
myytynä lohesta saatava tuotto on kansantaloudellisesti pienin

Rajajokikomission merialueen ammattikalastajien toimeentulosta ja
tasavertaisuudesta ammattikunnan sisällä tulee huolehtia muulla tavalla kuin
jokisuun lohenkalastusta lisäämällä. Voimassa olevien säädöksien, uuden
lohiasetuksen ja Itämeren ajoverkkokiellon vaikutuksesta alueen
ammattikalastajien lohisaaliiden voidaan perustellusti odottaa kasvavan ilman
pyyntiajan lisäämistäkin. Kyseinen Tornionjokisuun merialue on poikkeuksellisen
tärkeä erityisalue, johon lohet pakkautuvat kutuvaelluksellaan. Aluetta ei voida
rinnastaa Pohjanlahden muihin kalastusalueisiin ja -sääntöihin. Hallitusohjelman
mukainen rannikon ammattikalastuksen toimintaedellytysten turvaaminen on
huomioitu riittävästi ja korostetusti uudessa lohiasetuksessa (190/2008), joka
asetti 1. ja 2. luokan ammattikalastajat selvästi etusijalle Pohjanlahden
lohenkalastuksessa.