Tornionjoen kalastussääntö 2019

Lausunto Tornionjoen kalastussääntöä koskevista muutostarpeista vuodelle 2019, 16.1.2019

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) edustaa suomalaisia järjestäytyneitä vapaa-ajankalastajia. Lausuntonaan SVK esittää kunnioittaen seuraavaa.

Maa-ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoja ja perusteltuja ehdotuksia kalastussääntöön tarvittavista muutoksista Tornionjoen kalastusalueen kalastussäännön 16 §:n mukaisia vuotta 2019 koskevia Ruotsin kanssa käytäviä neuvotteluja varten. Lausunnoissa on mahdollista antaa ehdotuksia perusteluineen siitä, onko kalastussäännön 16 §:n mukaisesti kalastussääntöä tarpeellista mukauttaa tai siitä poiketa, ottaen huomioon kalakantojen tila. Lähtökohtana maa-ja metsätalousministeriön ehdottaa, että kaikki vuonna 2018 sovelletut määräykset ylläpidetään.

Tornionjoen kalastusalueen kalastussäännön 1§ edellyttää kalastuksen järjestämistä siten, että kalastuksen tulee olla kohtuullista kalakantojen suojelun ja kestävän käytön kannalta. Lausunnolla olevan kalastussäännön muutosesityksen merialueen kalastuksen aikarajoitukset eivät ohjaa kaikkien Tornionjoen kalakantojen kalastusta kestävällä tavalla. Tornionjoen vaellussiikakanta on heikentynyt ja jokeen nousevien siikojen keskikoko on pienentynyt. Vaellussiian kaupallista kalastusta jokisuistossa on tarpeen rajoittaa nykyisestä tasosta kannan voimistamiseksi. Meritaimen on uhanalainen. Tornionjoen lohen nousumäärässä tulee pitää minimitavoitteena kansallisen lohi- ja meritaimenstrategian linjausten mukaista nousumäärää, jolla tähdätään 80% smolttituotannon tavoitteeseen.

RKTL:n ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan nousulohien määrä on yltänyt Tornionjoella 2000-luvulla vain kaksi kertaa strategian linjausten mukaiseen nousumäärään vuosina 2014 ja 2016, jolloin jokeen nousi molempina vuosina noin 100 000 lohta. Vuosina 2017 ja 2018 kutulohien nousumäärä jäi Tornionjoella hyvin alhaiseksi noin 40 000 – 47 000 yksilöön. Vuodesta 2017 voimassa olleita varhennuksia kevään ja alkukesän kaupallisen kalastuksen lohenkalastusaikoihin Pohjanlahdella ei voida sulkea pois yhtenä syynä Tornionjoen nousulohimäärän romahtamiselle, vaikka uutena kalastuksen säätelykeinona otettiin käyttöön myös kaupallisen kalastuksen kalastajakohtaiset lohikiintiöt. Tornionjokeen nousevien kutulohien määrät ovat lohikannan suotuisasta kehityksestä huolimatta olleet viime vuosina pääsääntöisesti valtioneuvoston kansallisen lohi- ja meritaimenstrategian tavoitetasoa pienempiä. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksissa havaittiin syksyllä 2018 kesänvanhojen lohen poikasten määrien romahtaneen Tornionjoessa. Poikasmäärät ovat pienentyneet jokeen pääsevien kutulohien määrän pienentymisestä johtuen. Syksyn 2018 koekalastuksien perusteella kesänvanhoja lohenpoikasia esiintyi joessa enää keskimäärin 17 kpl /aari, kun parhaimpina vuosina määrä on ollut keskimäärin 41 kpl / aari (2015). Määrä on romahtanut alle puoleen.

Ministeriö suunnittelee esitettäväksi Suomen puoleisen vesialueen kaupallisen lohenkalastuksen aloitusajankohdaksi vuoden 2018 tapaan 17. kesäkuuta Tornionjoen kalastusalueella jokisuussa. Vuoden 2010 lokakuussa voimaan astuneen Suomen ja Ruotsin välisen rajajokisopimuksen ja siihen kuuluvan Tornionjoen kalastussäännön 11§ mukaan lohen ja taimenen ammattimaisen kalastuksen saa aloittaa merialueella kiinteillä pyydyksillä aikaisintaan 17. kesäkuuta ja viimeistään 29. kesäkuuta. Maa- ja metsätalousministeriön esittämä kaupallisen lohenkalastuksen aloitusaika olisi voimassa olevan kalastussäännön puitteissa aikaisin mahdollinen.

Lohen kaupallista kalastusta muulla Pohjanlahden merialueella ohjaaviin kansallisiin asetuksiin tehtiin muutoksia kaudelle 2017 ja ne olivat voimassa myös 2018. Pohjanlahden osalta lohenkalastuksen säädökset säilynevät ennallaan myös vuonna 2019. Aiemmista säädöksistä poiketen kaupallisen kalastuksen sallittua lohen kalastusaikaa varhennettiin koskemaan myös kevätkalastusta. Keväällä tapahtuva lohen kaupallinen kalastus lisää valikoimatonta sekakantakalastusta merellä ja kohdistuu suurikokoisiin aikaisin keväällä vaeltaviin emolohiin, joilla on suuri merkitys lohikantojen lisääntymiselle.

Kokonaisuudessaan Pohjanlahdella ja Tornionjoen suun merialueella tapahtuva lohen kaupallinen kalastus isorysillä olisi niin voimakasta alkukesästä, että sillä olisi varmasti negatiivisia vaikutuksia Tornionjokeen kuteman nousevien lohien määrään ja vähentäisi suurikokoisten lohien määrää.

Tornionjoen villin lohikannan poikastuotannon suotuisan kehityksen palauttamiseksi ja varmistamiseksi jokisuun loheen kohdistuvan isorysäkalastuksen aloitusajaksi tulee neuvotteluissa esittää voimassa olevan kalastussäännön mukaista viimeistä mahdollista aloituspäivää 29. kesäkuuta 2019 Suomeen ja Ruotsiin.

Loheen liittyvää kalastusmatkailua ja vapakalastusta tulee tukea Tornionjoen kalastussäännön 16 § neuvotteluissa jokisuiston kaupallista lohenkalastusta taloudellisesti merkittävämpänä kokonaisuutena.