Uudenmaan kalatalousalueden käyttö- ja hoitosuunnitelmat

Lausunto koskien Porvoon-Sipoon, Karjaanjoen vesistön, Loviisan saariston, Länsi-Uudenmaan sekä Helsinki-Espoon kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmia, 29.3.2022 varely

TAUSTAA

Varsinais-Suomen ELY-keskus on tehnyt kuulutukset koskien edellä mainittujen kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien kommentointia.

Porvoon-Sipoon kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaehdotus (VARELY/1155/2022), Karjaanjoen vesistön kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaehdotus (VARELY/236/2022), Loviisan saariston kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaehdotus (VARELY/6170/2021), Länsi-Uudenmaan kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaehdotus (VARELY/8738/2021) ja Helsinki-Espoon kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaehdotus (VARELY/7701/2021).

Käyttö- ja hoitosuunnitelmien sisältö määritellään kalastuslaissa. Suunnitelmien tulee ottaa huomioon myös maa- ja metsätalousministeriön vahvistamat kalavarojen hoitotoimenpiteitä sisältävät ohjelmat, suunnitelmat ja strategiat.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön lausunto

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on tutustunut Porvoon-Sipoon, Karjaanjoen vesistön, Loviisan saariston, Länsi-Uudenmaan sekä Helsinki-Espoon kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien luonnoksiin. SVK lausuu luonnoksesta seuraavaa.

  1. Porvoo-Sipoon kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma

    ”2.4.1. Ehdotukset kalastuksen säätelytoimenpiteiksi
    Tärkeimmillä kuhan lisääntymisalueilla eli Porvoon edustalla, sekä Pienen Pernajanlahden pohjukassa (kuva 16), ehdotetaan kiellettäväksi 1.5.-15.6. välisenä aikana kaikki kalastus lukuun ottamatta rannalta tapahtuvaa ongintaa ja silakan litkausta.”

    SVK toteaa, ettei kuha ole uhanalainen laji, eikä sen varjolla tule pyrkiä laajamittaisiin yleiskalastuskieltoihin. Alueen kuhakantoja auttaa paremmin nykyistä korkeamman alamitan asettaminen sekä mahdollisesti myös ylämitan käyttöönotto.

    ”Verkkojen solmuvälejä ehdotetaan säädeltäväksi jatkossakin siten, että pienin sallittu solmuväli 1,8 metriä korkeammissa verkoissa on 50 mm.”

    Säätelyyn kannattaa ehdottomasti sisällyttää myös matalammat verkot, muuten sääntelyn perimmäinen tarkoitus eli kuhakantojen suojelu vesittyy pahasti ja valvonta hankaloituu. Osioon ”kalastuksen sääntely” on sisällytetty huomattava määrä kalastuskieltoja ja niihin liittyviä ehdotuksia, ja lisäksi näiden mahdollisia kiristymisiä ja/tai laajennuksia. Kiellot haetaan pääosin hauen ja kuhan varjolla. Niistä kumpikaan ole uhanalainen, eivätkä ne tarvitse luonnoksessa esitettyjä ylimitoitettuja kieltoalueita selviytyäkseen.

    SVK toteaa, että istutustoimintaa ehdotetaan edelleen isoksi osaksi kalatalousalueen toimintaa vastoin kalastuslain henkeä. Uhanalaisten kalalajien tuki-istutukset ovat luonnollisesti tärkeitä, mutta esimerkiksi kuhan ja hauen osalta pitää satsata toimenpiteet niiden kutualueiden ja -olosuhteiden parantamiseen vanhentuneen istutustoiminta-ajatuksen sijaan. Myös osio ”2.4. Toimenpiteet kalakantojen hoitamiseksi ja kalastuksen kehittämiseksi” kaipaa lisää konkretiaa.

    2. Karjaanjoen vesistön kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma

    ”TÄRKEIMMÄT LAJIT JA NIIDEN TILA (Kuha, sivulla 25):

    Kalatalousalue esittääkin kuhan lisääntymisen turvaamiseksi sekä veneestä tapahtuvan viehekalastuksen että verkko- ja rysäkalastuksen kieltoa Moisionlahdelle, Pappilanselälle, Ristiselälle ja Aurlahdelle 1.5.–30.6. väliseksi ajaksi (kuva 13).”

    SVK pitää ehdotettuja kieltoalueita viehekalastuksen osalta liian isoina tarkoitukseensa nähden. Kuhan tarkat kutupaikat ovat hyvin tiedossa, joten täsmällisemmät ja pienemmät kieltoalueet takaavat tarpeeksi hyvin kuturauhan. Lisäksi kieltoaika on ylimitoitettu. Kuha kutee Lohjanjärvessä normaalisti 1.5. – 31.5. välisenä aikana, joten tämä aikaväli toimii tarvittaessa myös täsmällisempien kutualueiden kieltoajaksi.

”Vapaa-ajankalastus (Sivulla 32):
”Koska suuret selät, joilla uistelun yhtenäislupa-alueet sijaitsevat, ovat myös tärkeitä verkkokalastus-alueita, aiheutuu tästä välillä ristiriitatilanteita verkkokalastuksen kanssa, kun uistelijat eivät aina noudata sääntöä harjoittaa uistelemista riittävällä etäisyydellä verkoista. Kalastusasetuksen mukaan sallittu uisteluetäisyys selvällä merkillä merkittyihin seisoviin pyydyksiin on 50 metriä.”
SVK toteaa, että niin kutsuttua ”sallittua uisteluetäisyyttä” eli tarkkaa metrimäärää uistelijan ja seisovien pyydysten välillä, ei löydy kalastuslaista eikä siihen liittyvästä kalastusasetuksesta. Tämä osio tulee siten poistaa käyttö- ja hoitosuunnitelmasta.

3. Loviisan saariston kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma

”2.4.1 Ehdotukset kalastuksen säätelytoimenpiteiksi


”ELY-keskus on päättänyt seuraavista kalastuskieltoalueista kalatalousalueen hakemuksen
mukaan, ja ne olivat voimassa 31.12.2020 asti. Jomalsundin alueella kaikki kalastus oli
kielletty ajalla 1.1.–15.3. Kalastuskielto turvaa mateen lisääntymistä. Loviisanlahdella linjan
Valkomin satama-alueen pohjoisraja – Monäsudden pohjoispuolella kaikki kalastus oli
kielletty ajalla 1.4.–30.6, lukuun ottamatta ongintaa. Kalastuskielto turvaa kuhan
lisääntymistä sekä muiden keväällä kutevien kalojen lisääntymistä, esimerkiksi ahvenen ja
hauen. Kaikki kalastus oli myös kielletty, ongintaa lukuun ottamatta, Kullanlahdella,
Hormnäsfjärdenillä, Pernajanlahdella ja Fasarbyvikenissä ajalla 1.6.–30.6. Kalastuskielto
turvaa kuhan lisääntymistä (Taulukko 2, Kuva 13).

Alkukesän kalastuskiellot, joiden tarkoitus on turvata keväällä kutevien kalojen
lisääntymistä, esimerkiksi kuhan lisääntymistä, voisivat astua voimaan jo aikaisemmin
keväällä, jotta kalojen lisääntyminen olisi varmuudella turvattu. Vedet lämpenevät nopeammin keväällä, jos talvet jatkuvat lämpiminä ja keväällä kutevien kalojen lisääntyminen aikaistuu.
Kalatalousalue käsitteli kokouksessaan 2020 yllä mainitut kalastuskieltoalueet ja jättää
hakemuksen ELY-keskukselle, jotta kalastuskieltoalueet olisivat voimassa myös
tulevaisuudessa.
Kalatalousalue hakee lähivuosien aikana ELY-keskuksen päätöstä taulukon 2 (Liite 1)
kalastuskieltoalueista 10 vuodeksi. Kalatalousalue päättää kokouksessaan
kalastuskieltoalueiden tarkemmista ajankohdista.”

Loviisan käyttö- ja hoitosuunnitelma tähtää laajoihin ja kestoltaan ylipitkiin kalastuskieltoihin kuhan, ahvenen ja hauen kutuun vedoten (touko-kesäkuu sekä huhti-kesäkuu). SVK toteaa, ettei mikään kyseisistä kalalajeista ole uhanalainen, joten kalastuskiellot ovat esitetyssä muodossa kyseenalaisia. Kuhan tarkat kutupaikat ovat laajasti tiedossa, joten täsmällisemmät ja huomattavasti pienemmät kieltoalueet ovat helposti toteutettavissa. Lisäksi kuhan kudun rauhoitusajaksi riittää 15.5.-15.6. Alueen kuhakantoja auttaa paremmin nykyistä korkeamman alamitan asettaminen sekä mahdollisesti myös ylämitan käyttöönotto.

Ahven- ja haukikantojen parantamiseksi SVK painottaa niiden kutupaikkojen ennallistamista tai parantamista kalastuskieltojen sijaan. Ahvenelle voidaan upottaa turoja kutualustoiksi (https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullinen/kututurot/) ja hauelle voidaan avata umpeen kasvaneita väyliä sopiviin kutulahtiin ja -kluuveihin (https://vapaa-ajankalastaja.fi/haukitehtaat/).
Mainitut kunnostustoimenpiteet sopivat erinomaisesti kappaleeseen ”2.4.2 Suunnitelma kunnostustoimenpiteistä”, joka nykyisellään on vailla varsinaista konkretiaa.

  1. Länsi-Uudenmaan kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma

”2.4.1 Ehdotukset kalastuksen säätelytoimenpiteiksi
Hauen lisääntymisen turvaamiseksi viehekalastus ehdotetaan kiellettäväksi 15.4.–31.5. välisenä aikana seuraavilla alueilla: Nitlaxviken, Heimlax ja Bölsviken (Kuva 13).”

SVK toteaa, että yhden kalastusmuodon (viehekalastuksen) kieltäminen samalla, kun muunlainen kalastus sallitaan (esim. verkot), ei ole tarkoituksenmukaista. Jos haukikannat halutaan turvata tehokkaasti, tulee kaikki verkkokalastus kieltää ko. alueilla ja aikana, sekä lisäksi ulottaa verkkokalastuskielto koskemaan myös kyseisten lahtien suuaukkoja ja edustoja.

”Kalakantojen turvaamiseksi pienin sallittu solmuväli nostetaan 43 mm:iin kolmen vuoden siirtymäsäännöksellä. Solmuvälirajoitus ei koske silakan, kilohailin, kuoreen tai täkykalojen verkkopyyntiä. Kuhan verkkopyynnissä tulee huomioida verkon solmuväli.”

SVK toteaa, että tällä kirjauksella nimenomaan ei oteta huomioon alamittaisen kuhan tai taimenen verkkoon jäämistä. Tekstissä mainitut 43 millimetrin verkot pyytävät tehokkaasti molempia kalalajeja. Pienin sallittu solmuväli tulee olla vähintään 55 millimetriä. Sääntö ei vaadi erillistä tekstissä mainittua siirtymäaikaa.

5. Helsinki-Espoon kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma

”2.4.1 Ehdotukset kalastuksen säätelytoimenpiteiksi
Kuhan lisääntymisen turvaamiseksi ja heikentyneiden kuhakantojen vahvistamiseksi
Vartiokylänlahdella, Vanhankaupunginlahdella, Laajalahdella ja Espoonlahdella
Klobben-Småholmarna-Talludden linjalle asti ehdotetaan kiellettäväksi kaikki
kalastus rannalta tapahtuvaa kalastuslain 4 § mukaista ongintaa lukuun ottamatta
1.5.–15.6. välisenä aikana (Kuva 2.21, Liitteet 1.9–1.11).

SVK toteaa, ettei kuha ole uhanalainen, joten kalastuskiellot ovat esitetyssä muodossa kyseenalaisia. Kuhan tarkat kutupaikat ovat laajasti tiedossa, joten täsmällisemmät ja huomattavasti pienemmät kieltoalueet ovat helposti toteutettavissa. Lisäksi kuhan kudun rauhoitusajaksi riittää 15.5.-15.6. Kaiken kalastuksen kieltäminen kuhan varjolla ei ole tarkoituksenmukaista, vaan muiden kalalajien vapakalastus – valikoivan kalastusmuotonsa takia – tulee mahdollisen kieltoajan aikana sallia.

”4.3.4 Vapaa-ajankalastuksen yhtenäislupa-alueet ja järjestelmän kehittäminen

Alueella ei ole erityistä tarvetta erillisen yhtenäislupa-alueen perustamiseksi sisävesille. Nykyiset osakaskuntien, kalastus- ja hoitoyhdistysten sekä Metsähallituksen myymät luvat kattavat pitkälti alueen keskeiset kuhapitoiset tai pienimuotoiseen vetouisteluun soveltuvat järvet, joiden paikallisille
vapakalastusluville voidaan arvioida olevan jonkinlaista kysyntää.”

SVK toteaa, että yhtenäislupa-alueiden perustamista kannattaa kuitenkin selvittää ennen ajatuksen lopullista hylkäämistä.