Ennätykset rikki rytinällä – jättimonni, erikoinen marmoripaksuotsa ja neljä muuta SE-kalaa

Ennätyskalalautakunta hyväksyi kuluneen vuoden aikana kuusi uutta Suomen ennätystä. Uusia ennätyskaloja ovat monni 15,50 kg, marmoripaksuotsa 7,150 kg, turpa 3,684 kg ja teisti 22,7 cm sekä kalojen pituuteen perustuvassa uudessa mittasarjassa harjus 59,5 cm ja karppi 101 cm. Marmoripaksuotsa on uusi laji Suomen ennätyskalalistalla ja listan 84. kalalaji.

Suomen ennätyskalarekisteriin hyväksyttiin ennätyskalalautakunnan syyskuun ja helmikuun kokouksissa kuusi uutta Suomen ennätystä.

Monni saatiin toissa syksynä uudeksi lajiksi Suomen ennätyskalojen listalle. Nyt ennätys pantiin uusiksi rytinällä. Porilaisen kaupallisen kalastajan Benjamin Tillqvistin rysään syyskuun alussa uinut monni painoi hulppeat 15,50 kg, ja pituutta pedolla oli 137,5 cm. Ennätysmonni tulee aikanaan Luonnontieteellisen keskusmuseon kokoelmiin.

Marmoripaksuotsa on varmasti erikoisimpia Suomesta saatuja kaloja. Loviisalainen kaupallinen kalastaja Mikael Lindholm sai heinäkuun lopulla viestin puhelimeensa lohirysään uineesta suuresta kalasta. Mies lähti innostuneena katsomaan, millainen saalis rysään oli uinut. Kun iso kala oli veneessä, hän ei ollut uskoa silmiään. Kokenut kalastaja ei tunnistanut veneessään olevaa erikoista kalaa. Alustavien kuvien perusteella kala tunnistettiin hopeapaksuotsaksi, mutta Luonnonvarakeskuksen asiantuntija Sami Vesala ja Luonnontieteellisen keskusmuseon museomestari Janne Granroth määrittivät ulkoisten tuntomerkkien perusteella 7,150 kg:n painoisen kalan marmoripaksusotsaksi (Hypophthalmichthys nobilis). Marmoripaksuotsa on alun perin kotoisin Kiinasta. Laji on maailmalla suosittu viljelykala, ja sitä viljellään muun muassa Itä-Euroopassa. Mistä kala on uinut Loviisaan, ei pystytä varmuudella sanomaan. Kala on Luonnontieteellisen keskusmuseon kokoelmissa.

Turpa on ruumiinrakenteeltaan paksu ja roteva särkikala, jota esiintyy Etelä-Suomen virtavesissä. Loviisalaisen kaupallisen kalastajan Ben Henrikssonin Kymijoen Ahvenkosken alla olleeseen lohiverkkoon heinäkuussa uinut turpa painoi 3,684 kg. Vanha ennätys parani 50 g.

Teisti on monelle tuntematon pohjalla viihtyvä merikala, joka elää Suomen rannikon vähäsuolaisessa vedessä elinympäristönsä äärirajoilla. Tutkimustyössä tehdyissä koekalastuksissa saadaan aina silloin tällöin kiinnostavia kalalajeja ja joskus ennätyksiä. Turun ammattikorkeakoulun tutkijat saivat Ahvenanmaan Föglössä kesällä 2024 tehdyissä koekalastuksissa verkkoonsa 22,7 cm:n mittaisen teistin, joka on uusi Suomen ennätys. Vanha ennätys oli vuotta aiemmin samoilta vesiltä saatu 22,1 cm:n mittainen yksilö.

Vapautettavien kalojen mittasarjassa uusia ennätyksiä olivat harjus 59,5 cm ja karppi 101 cm. Lisäksi ennätyskalalautakunta lisäsi kolme vuotta sitten perustettuun sarjaan neljä uutta lajia: merilohen, järvilohen, nieriän ja taimenen. Vapautettavien kalojen mittasarjan ilmoitusrajat ovat: ahven 50 cm, harjus 58 cm, karppi 90 cm, kuha 100 cm, hauki 120 cm sekä uudet merilohi 120 cm, järvilohi 100 cm, nieriä 70 cm ja taimen (meri ja järvi) 85 cm.

Ennätyskalan punnituksessa ja mittauksessa on oltava tarkka

Ennätyskalalautakunta on pitänyt uutta 2000-luvun ennätyskalojen listaa yli 20 vuotta. SE-listalla on 84 kalalajia ja kuusi rapulajia. Ennätyskokoisen kalan pyytäminen on haastavaa, koska listalla on jo monta kovaa tulosta. Hyväksyttyjen ennätysten lisäksi lautakunnan käsiteltäväksi saapuu joka vuosi isoja kaloja, jotka jäävät kokonsa puolesta lajikohtaisen ilmoitusrajan alapuolelle tai eivät muista syistä tule hyväksytyiksi.

Ennätyskalan saatuaan on pidettävä pää kylmänä. Moni mahdollinen ennätys on kaatunut lautakunnassa puutteelliseen tai epämääräiseen ilmoitukseen. Tavallisin hylkäyksen syy on se, että punnituksessa ei ole toimittu ohjeiden mukaan. Paras tapa on viedä kala lähimpään ruokakauppaan ja käyttää punnitukseen kaupan palvelutiskin vaakaa. Punnituksen todistajiksi kannattaa pyytää kaupan henkilökuntaa. Kotoa mahdollisesti löytyvä vanha talousvaaka tai kalastajan kädessä heiluva digivaaka eivät kuulu hyväksyttyihin Suomen ennätyskalan punnitusvälineisiin.

Kalan mittaan perustuvassa sarjassa tulee olla aivan yhtä tarkka. Kala mitataan vaaka-asennossa ja mitan tulee olla suorana kalan alla. Kalan kuonon tulee olla mitan nollakohdassa ja pyrstön kiinni mitassa. Mittauksesta otetuissa valokuvissa tulee olla koko kala ja lisäksi kalan kuono kohtisuoraan yläpuolelta kuvattuna. Ennätyskalalautakunnan yksityiskohtaisiin ohjeisiin kalan mittaamisesta ja kuvaamisesta on hyvä tutustua jo ennen kuin lähtee pyytämään isoja kaloja.

Kaikki ennätyslautakunnalle ilmoitetut tiedot talletetaan ennätyskalarekisteriin, joka löytyy täydellisenä osoitteesta https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/ennatyskalat/

Suomen ennätyskalat, ennätyskalojen ilmoituslomake ja -ohjeet löytyvät lisäksi osoitteesta https://ahven.net/kalastus/ennatyskalat/

Lisätietoja Suomen ennätyskaloista ja ennätyskalarekisteristä:

Tiedottaja Jaana Vetikko, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, puh. 050 525 7806

Kalatalouden ja viestinnän erityisasiantuntija Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 044 4931 457

Lisätietoja marmoripaksuotsasta:

Asiantuntija Sami Vesala, Luonnonvarakeskus, puh. 0295 327 078

Museomestari Janne Granroth, Luonnontieteellinen keskusmuseo, puh. 0294 128 623

Suomen ennätyskalarekisteri on laajan joukon yhteistyötä. Ennätyskalalautakunnassa ovat mukana Kalatalouden Keskusliitto, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Luonnontieteellinen Keskusmuseo, Luonnonvarakeskus, Suomen Ammattikalastajaliitto, Suomen Ympäristökeskus, Erä-lehti, Metsästys ja Kalastus -lehti ja Helsingin Sanomat. Ennätyskalalautakunnan puheenjohtaja toimii kalabiologi Kari Nyberg.

• Eläimet
• ennätys
• ennatyskala
• ennätyskalalautakunta
• Kotimaa
• Vapaa-aika