Suomen Vapaa-ajankalastajat: Ei roskata, vaan kerätään muidenkin roskat talteen

Keväällä ja alkukesästä lumien sulettua, ja ennen kuin kasvillisuus peittää pahimmat törkykasat alleen, paljastuu vastenmielisen roskainen maisema. Tupakan tumppeja löytyy kaduilta, puistoista sekä rannoilta siiman pätkien ja muun kalastus- ja muoviroinan seasta. Suomen Vapaa-ajankalastajat (SVK) korostaa, ettei vastuullinen kalastuksenharrastaja roskaa, vaan kerää myös löytämänsä roskat talteen. 

Vapaa-ajankalastajien tiedottaja Jaana Vetikko korostaa, etteivät roskat ole vain esteettinen ongelma, vaan voivat aiheuttaa todellista vahinkoa luonnolle ja eläimille. Esimerkiksi moni lintu kokee ikävän lopun takerruttuaan kalastussiimaan. Muoviroska puolestaan pilkkoutuu hitaasti yhä pienemmiksi paloiksi ja päätyy mikromuovina esimerkiksi kalojen ja lopulta myös ihmisten elimistöön aiheuttaen monenlaisia negatiivisia vaikutuksia.

SVK:n julkaisemassa Kalastajan etiketissä todetaan, että luonnossa tulee aina liikkua niin, että siitä jää mahdollisimman vähän jälkiä.
”Kannattaa siis noudattaa periaatetta, jonka mukaan kaiken, minkä jaksaa mukanaan tuoda, pitää myös viedä luonnosta pois”, Vetikko sanoo.
Lisäksi on syytä muistaa, että roskaaminen on haitallista myös kaupungeissa, sillä esimerkiksi katuroska päätyy usein hulevesien myötä lähivesiin ja lopulta jopa mereen asti.

Tupakantumppi on yleisin myrkyllinen roska

Tupakantumppien runsaus on tuttu asia myös Roska päivässä -liikkeen perustajalle Tuula-Maria Ahoselle ja liikkeen jäsenille.
”Tumppihan on Suomen ja maailman yleisin myrkyllinen roska. Äskettäin eräs jäsenemme kertoi, että hänen koiranpentunsa kuoli syötyään tumpin. Lääkäri oli onnistunut poistamaan sen, mutta myrkky jäi jäljelle ja tappoi pennun. Olen myös tavannut yksivuotiaan lapsen isän, jonka oli vietävä lapsensa lääkäriin vatsahuuhteluun tämän napattua tumpin maasta suuhunsa”, Ahonen kertoo. 

Veteen heitetyt tumpit päätyvät myös kalojen vatsoihin, ja vaikka tupakantumpit eivät suoraan vaikuta yksittäisen pyydystetyn kalan makuun, niistä liukenevat myrkyt ja mikromuovit heikentävät merkittävästi kalojen elinympäristöä ja niiden terveellisyyttä ravintona. Lisäksi tuskin kukaan haluaa syödä tumpeilla ”maustettua” kalaruokaa.

”Roska päivässä- liikkeessämme on syntynyt keksintö miniroskis, jonka voi itse askarrella vanhasta ilmatiiviistä purkista, johon poltettu tumppi sammuu hapen puutteessa. Esimerkiksi lääke- ja filmipurkit ovat ilmatiiviitä, ja kulkevat kätevästi taskussa. Tumppia ei siis ole pakko heittää veteen”, Ahonen korostaa.

Vinkkejä roskatalkoiden järjestämiseen

Suomen Vapaa-ajankalastajat ja sen jäsenseurat olleet mukana roskaamisen vastaisissa kampanjoissa ja tapahtumissa, joista yksi oli viime keväänä Vaasassa Sundomin sillan ympäristössä järjestetyt siivoustalkoot. SVK yhteistyökumppaneineen oli tapahtuman pääjärjestäjä ja sen jäsenseuroista olivat mukana Vaasan Urheilukalastajat ja Pilk Kings.

Vaasan tapahtumaa järjestämässä olleen kalatalousasiantuntija Juha Ojaharjun mukaan Suomen Vapaa-ajan Kalastajat suosittaa, että roskatalkoot järjestetään sellaisella alueella, jossa on paljon kalastusperäistä roskaa, eli käytännössä jollain suositulla kalastuspaikalla.
”Rannoilta löytyy yleensä siiman pätkiä, viehepakkauksia ja evästarpeiden pakkauksia”, Ojaharju luettelee.

Hän korostaa, että rannan omistajan lupa kannattaa ehdottomasti hankkia.
”Kannattaa lisäksi olla yhteyksissä kaupungin tai kunnan edustajaan. Heidän kanssaan voi yrittää sopia kerättyjen roskien kuljettamisesta siivouspaikalta pois”, Ojaharju vinkkaa.

Hän suosittaa siivoustapahtuman järjestämistä yhdessä muiden toimijoiden kanssa.
”Paikallisen sukellusseura on hyvä valinta, sillä heidän avullaan päästään puhdistamaan myös pinnanalaista aluetta. Lisäksi median edustajat kannattaa kutsua mukaan tapahtumaan”, Ojaharju sanoo.

Toisaalta roskien kerääminen onnistuu ihan yksin tai omassa porukassa vaikkapa kalastuspäivän aikana, jos malttaa pitää taukoa kalastuksesta, voi välillä siivota rantaa. Varaa siis mukaan kalareissulle myös tukevat hanskat, roskapihdit ja erikokoisia roskapusseja tai ämpäreitä.

Lisää aiheesta: https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/kalastus/kalastetaan-vastuullisesti/kalastajanetiketti/

Teksti: Ismo Malin

• Kalastajanetiketti
• roska
• SVK
• ympäristö
• Ympäristö ja luonto