Vapaa-ajankalastajien tiettyjen saalislajien ilmoitusvelvollisuus alkaa vuoden 2025 alusta lukien
Eräiden uhanalaisten kalalajien vapaa-ajankalastuksen saalis- ja pyyntitietojen ilmoitukset tulevat pakollisiksi vuoden 2025 alusta. Ilmoitusten avulla kerätään tärkeää tietoa kalakantojen tilasta. Valtioneuvosto hyväksyi asetuksen vapaa-ajankalastuksen saalisilmoituksista 5.12.2024.
Saalis- ja pyyntitietojen ilmoitusvelvollisuutta esitetään seuraaville kalalajeille ja -kannoille: lohi, järvilohi, taimen, ankerias, nieriä Kuolimossa ja Saimaalla sekä muualla Vuoksen vesistössä ja harjus sisävesissä leveyspiirin 65°00′N eteläpuolella sekä meressä ja kyttyrälohi. Saalis- ja pyyntitietojen ilmoittaminen on tulossa pakolliseksi 1.1.2025 alusta alkaen.
Saalisilmoitus on tehtävä viipymättä, kuitenkin viimeistään 14 vuorokauden kuluessa kalan pyydystämisestä. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös vapautettuja kaloja edellä mainittujen lajien osalta.
Ilmoitukset Omakala-palvelun avulla, Luonnonvarakeskuksen lomakkeella tai puhelimitse
Asetuksen mukaan saalis- ja pyyntitiedot tehdään Luonnonvarakeskukselle Omakala-palvelun avulla tai Luonnonvarakeskuksen vahvistamalla lomakkeella tai puhelimitse. Luonnonvarakeskus julkaisi sähköisen Omakala-asiointipalvelun kesäkuussa 2022 ilmoitusten tekemiseen, ja se on ollut aikaisemmin käytössä vapaaehtoiseen ilmoittamiseen.
Kehitystyöhön ovat osallistuneet kalastusalan sidosryhmät. Saalisilmoituksen lisäksi palvelussa tarjotaan kalastusharrastukseen liittyvää hyödyllistä tietoa, muun muassa kalastuslakiin perustuvat kalastusrajoitukset.
Tavoitteena on tietoon perustuva kalastuksen sääntely
Esityksen tavoitteena on tukea kalastuslain mukaista kalastuksen suunnittelua Suomessa. Kalastuslain tarkoituksena on parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon perustuen järjestää kalavarojen kestävä käyttö ja hoito siten, että kalavarojen ja muun vesiluonnon monimuotoisuus turvataan. Ilmoitusvelvollisuudella tuetaan myös pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman vaelluskalakantojen elvytyshankkeiden suunnittelua ja tuloksellisuuden seurantaa.
Saalis- ja pyyntietojen avulla saadaan ajantasaista tietoa asetuksessa mainittujen kalojen kalastuksesta ja kannoista. Tiedon avulla kalastusta voidaan ohjata kalakannoissa tapahtuneiden muutosten mukaan. Erityisesti harvemmin saaliiksi saaduista lajeista ei tällä hetkellä ole riittävästi tietoa, koska kalastustiedusteluiden avulla saatavat tiedot ovat epätarkkoja. Kyttyrälohen osalta varaudutaan lajin mahdolliseen ilmaantumiseen Itämerelle ja siihen, että asiasta saataisiin tällöin mahdollisimman pikaisesti tieto.
Myös kalastajien etu
Luotettaviin tietoihin perustuva sääntely ja kalakantojen hoito on myös kalastajien etu, jotta kalastusrajoituksia ei aseteta varovaisuusperiaatetta noudattaen vähäisillä tiedoilla laajemmiksi kuin on tarpeen. Kalastajilta kerättyjen tietojen avulla voidaan tuottaa yhteenvetotietoja myös kalastajille.
”Tavoitteena on saada kalastuksen sääntelystä sellaista, että kalastusta rajoitetaan vain, kun se on tarpeellista. Kalakantojen vahvistuessa myös säätelyn ja rajoittamisen purkamiseen tarvitaan tietoa”, kertoo kalastusneuvos Eija Kirjavainen.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
-
Suomen Vapaa-ajankalastajat innostaa kansalaisia pilkkimään, kunhan jäät kestävät – Turvavarusteista jäänaskalit kaulalla ovat vähimmäisvaatimus
Kategoria: TiedotteetJulkaistu:Loppusyksy on ollut koko Suomessa poikkeuksellisen lämmin ja jään muodostuminen on ollut keskimääräisestä hieman myöhässä esimerkiksi Lapissa, jossa pienille lammille ja järville on päässyt pilkkimään marraskuun puolivälin jälkeen. Sielläkin suuret järvet, osa virtavesistä ja meri odottavat yhä ylleen kestävää jääpeitettä. Muualla maassa on toistaiseksi pitänyt tyytyä lähinnä laiturilta pilkkimiseen. Sääennusteet näyttävät kuitenkin pakkasta lähipäiviksi suureen osaan maata, joten mahdollisuudet pilkkimiseen ja muuhun jäällä harrastettavan ulkoiluun ovat paranemassa monin paikoin todennäköisesti nopeastikin.
