Kalastajien vaalikysely

Vapaa-ajankalastuksen ja luontaisten kalakantojen edistäminen saavat puolueissa laajan kannatuksen

Tuleviin eduskuntavaaleihin liittyen Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö lähetti vuodenvaihteessa kyselyn nykyisten eduskuntapuolueiden ryhmäpuheenjohtajille. Kysymykset koskivat puolueiden suhtautumista nykyisiin yleiskalastusoikeuksiin sekä toimenpiteisiin, joilla edistetään vapaa-ajankalastusta, parannetaan kalastusjärjestöjen valitusoikeutta, tarkistetaan vesilakia kalatalousvelvoitteiden osalta, turvataan yleisen edun valvonta maakuntauudistuksessa sekä järjestetään lohenkalastusta.

Pyysimme puolueita antamaan kouluarvosanat (4-10) esitettyjen toimenpiteiden tärkeydestä sekä antamaan myös tarkentavia vastauksia. Järjestön esittämät kysymykset ja puolueiden vastaukset ovat luettavissa kotisivuillamme www.vapaa-ajankalastaja.fi.

Kyselyyn vastasivat kaikki eduskuntapuolueet paitsi Liike Nyt ja Tähtiliike.

Tyytyväisyys nykyisiin yleiskalastusoikeuksiin

SDP:tä lukuun ottamatta kaikki puolueet pitivät nykyisiä yleiskalastusoikeuksia sopivina. SDP haluaa laajentaa yleiskalastusoikeuksia niin, että esimerkiksi maksuttoman onginnan määritelmään tulee sisällyttää oikeus käyttää heittämiseen soveltuvaa kelaa ja vapaa. Lisäksi kalastus katiskalla on puolueen mielestä säädettävä maksuttomaksi jokamiesoikeudeksi.

Keskusta katsoi, että tulevalla hallituskaudella on tarkasteltava keinoja vahvistaa maksukertymää. Perussuomalaiset pitivät puolestaan erittäin tärkeänä, ettei maksua edelleenkään kerätä alle 18-vuotiailta, eikä 65 vuotta täyttäneiltä.

Puolueiden suhtautuminen esitettyihin toimenpiteisiin

SDP, Vihreät, Siniset ja Keskusta suhtautuivat erittäin myönteisesti (arvosanat 9-10) kaikkiin tai lähes kaikkiin järjestömme esittämiin toimenpiteisiin.

Vapaa-ajankalastuksen edistäminen

Järjestömme aloitteesta maa- ja metsätalousministeriö on päivittänyt Suomen vanhentuneen vapaa-ajankalatalouden kehittämisstrategian. Strategian tahtotilana on, että jo lähivuosina vapaa-ajankalastus on suosittu ja yhteiskunnallisesti arvostettu luontoharrastus, joka kestävästi hyödyntää monipuolisia kalavesiä ja kalastusmahdollisuuksia.

Tahtotilan sisällyttämistä hallitusohjelmaan pitivät erittäin tärkeänä SDP, Perussuomalaiset, Kristillisdemokraatit, Keskusta ja Siniset. Kokoomuksen mielestä vapaa-ajankalatalouden kehittämisstrategia antaa vahvan suunnan kehittää vapaa-ajankalastusta ilman mainintaa strategisessa hallitusohjelmassa.

Puolueilla on laajasti halua edistää vapaa-ajankalastuksen edellytyksiä parantamalla kalavesiä ja kalakantoja. SDP ja Keskusta osoittivat lisäksi aktiivista halua kehittää vapaa-ajankalastusta ja kalastusmatkailua. SDP:n mukaan erityisesti lapsia ja nuoria tulee kannustaa harrastuksen pariin. Vapaa-ajankalastus harrastuksena vahvistaa heidän luontosuhdettaan ja se on tärkeä osa ympäristökasvatusta.

Asia vaatisi SDP:n mielestä maa- ja metsätalousministeriön lisäksi myös muiden ministeriöiden huomiota ja resursseja. Vapaa-ajankalastusta tukevan infran parantaminen, virtavesien kunnostus sekä kalastusoppaiden työn tukeminen voisivat olla esimerkkejä asioista, joita SDP voisi nostaa valtion päätöksenteossa isompaan rooliin. Arvokas virtavesien suojeluun tähtäävä vapaaehtoistyö tarvitsee tuekseen myös valtion toimia.

Vapaa-ajankalatalouden kehittämisstrategian visio kiteyttää Keskustan mielestä hyvin virkistyskalastuksen tavoitetilan Suomessa ja se sopisi hyvin seuraavan hallituksen erä- ja luontopolitiikan linjaan. Keskusta pitää tärkeänä, että jokaisella suomalaisella on mahdollisuus harrastaa kalastusta, asui sitten kaupungissa tai maalla.

Kalastusjärjestöjen valitusoikeus viranomaisen päätöksistä

Luonnonsuojelu- ja metsästyslaeissa on säädetty yhdistysten valitusoikeudesta, joka edistää luonnon- tai ympäristönsuojelua. Kalastuslaista vastaavanlainen säännös puuttuu kalastusjärjestöiltä. Lainsäätäjä on katsonut, että kalastusjärjestöjen osallistumismahdollisuudet turvataan osallistumalla kalatalousalueiden ja yhteistyöryhmien toimintaa. Järjestömme on vaatinut kalastuslain tarkistamista tältä osin.

Puolueiden suhtautuminen tähän esitykseemme jakaantuu. Nimettyjen kalastusjärjestöjen valitusoikeuden kirjaamista kalastuslakiin pitivät erittäin tärkeänä SDP, Siniset, Vihreät ja Perussuomalaiset.

Vesilain tarkistaminen kalatalousvelvoitteiden osalta

Suomessa on viisikymmentä vanhaa pienvesivoimalaa, joissa ei ole mitään kalatalousvelvoitetta ja joihin ei voi jälkikäteen määrätä kalatalousvelvoitetta (esim. kalatie) nykyisen vesilain nojalla. Näiden alle viiden megawatin voimaloiden osuus Suomen vesivoimatuotannosta on viisi prosenttia. Nykyinen tilanne hidastaa kalatiestrategian toteutumista ja on EU:n vesipuitedirektiivin ja uusitun kalastuslain tavoitteiden vastainen.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Suomen Luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi ovat tehneet yhteisen esityksen vesilain tarkistamiseksi kalatalousvelvoitteen saamiseksi voimalalupiin, joissa ei ole mitään kalatalousvelvoitetta. Oikeusministeriössä on laadittu järjestöjen esityksestä arviomuistio, jonka mukaan vaelluskalakantojen nykyistä tehokkaampi turvaaminen vesitalouslupien kautta on oikeudellisesti mahdollista.

Kaikki muut puolueet paitsi Perussuomalaiset, Kristillisdemokraatit ja RKP pitävät erittäin tärkeänä järjestöjen esitystä. Kristillisdemokraatitkin ovat avoinna lain muutokselle ja RKP:n mukaan asiaa pitää selvittää. Keskusta katsoo, että Suomessa on valtavasti potentiaalia kalakantoja vahvistaville vesistökunnostuksille. On merkittävää, että suurista puolueista nyt myös Keskusta on vesilain tarkistamisen kannalla, sillä vuonna 2015 tekemässämme puoluekyselyssä puolue ei ottanut tähän asiaan lainkaan kantaa.

Kouluarvosanat pdf-tiedostona.

Vaalikyselyn kysymykset.

Maakuntauudistus ja yleisen edun valvonta

Kala- ja rapukannat ovat olennainen osa suomalaista vesiluontoa ja kalastus tärkeimpiä suomalaisten luontoharrastuksia. Luontoarvojen säilymiseksi viranomaiset valvovat yleistä etua muun muassa vesiluontoa ja kalakantoja vaurioittavissa hankkeissa. Yleisen edun valvontatehtävää hoidetaan nyt viranomaisten itsenäisellä puhevallalla.

Maakuntauudistuksessa yleisen edun valvonta hoidettaisiin valtion lupa- ja valvontavirastossa (Luova) sisäisillä lausunnoilla. Luovasta puuttuisi itsenäinen valvontayksikkö, jolla olisi valitusoikeus. Maakuntiin siirrettävät ELY-keskusten kalaviranomaiset sulautettaisiin puolestaan vesitaloutta (mm. tulvasuojelu ja muu vesirakentaminen) hoitaviin yksiköihin, joissa yleisen kalatalousedun valvonta voi osoittautua hyvin vaikeaksi riippuen maakuntien agendoista.

Kaikki muut puolueet paitsi Perussuomalaiset ja RKP pitävät erittäin tärkeänä, että viranomaisen suorittama yleisen edun valvonta turvataan maakuntauudistuksessa. Perussuomalaisten mukaan yleisen edun turvaaminen ei saa merkitä kohtuutonta yksityisen edun syrjäyttämistä. Keskusta ei puolestaan tuo ilmi, miten valvonnan riippumattomuus Luovassa hoidetaan. Kokoomus pitää tärkeänä, että Luovassa on tarpeellinen määrä asiantuntevia virkamiehiä, jotka pystyvät suorittamaan riippumatonta valvontaa.

Demarit ja Vihreät haluavat perustaa Luova-virastoon itsenäisen valvontayksikön. Vihreät katsovat, että myös kalatalousviranomaisen itsenäinen toimivalta maakunnissa on tärkeää turvata. Vasemmistoliitto näkee maakuntauudistuksen systemaattisena ympäristöhallinnon alasajona.

Lohenkalastuksen järjestäminen

Nousulohien määrät ovat viime vuosina jääneet Tornionjoessa merkittävästi tavoitetasoa pienemmiksi. Valtioneuvoston hyväksymän kansallisen lohi- ja meritaimenstrategian mukaan Suomi toimii niin, että EU:n ja kansalliset päätökset lohesta ottaisivat huomioon tieteelliset neuvot. Kansainvälinen merentutkimusneuvosto antaa vuosittain suositukset Itämeren lohikiintiöiksi. Muodostaessaan kantaa Itämeren lohikiintiöistä Suomi on kuitenkin kannattanut tieteellisen neuvon suuntaisia lohikiintiöitä ja ilmoittanut hyväksyvänsä myös ratkaisut, joissa kiintiöt on pidetty tieteellistä neuvonantoa korkeampina.

Tieteellisen neuvonannon noudattamista pitävät lähes kaikki puolueet erittäin tärkeänä. Kokoomus katsoo, että lohenkalastuksen tulee perustua mahdollisimman lähelle neuvonantoa. Perussuomalaiset pitävät hyvänä, että kalastuskiintiössä voidaan hieman joustaa, jotta pystytään säilyttämään kalastuselinkeinot maassamme.

Kristillisdemokraattien mukaan kiintiön asettamisessa tulee käyttää kokonaisharkintaa. Keskusta katsoo, että Suomen lähtökohtana on tieteelliseen tietoon perustuvat lohen pyyntisuositukset ja toteaa, että lohikiintiöt ovat EU-tason neuvotteluiden tulos, jossa Suomi ei yksin sanele lopputulosta.
Monet puolueet paheksuivat Itämerellä tapahtuvaa laitonta ja väärinraportoitua lohenkalastusta, johon tulee voimakkaasti puuttua. Kokoomuksen mukaan kalastuksen painopistettä tulee jalokalojen osalta siirtää entistä enemmän kalastusmatkailua ja vapaa-ajankalastusta suosivaksi unohtamatta ammattimaisen kalastuksen toimintaedellytyksiä.

SDP haluaa kehittää kalastusmatkailua ja turvata Vihreiden tavoin lohen nousun Tornionjokeen. SDP:n mielestä lohi tulee kalastaa siellä, missä sillä on suurin arvo. Keskusta esittää selvitettäväksi, voitaisiinko kaupallisten merikalastajien kiintiöitä lunastaa pois korvausta vastaan erilliseltä markkinapaikalta.

Teksti: Markku Marttinen

Puolueiden vastauksiin linkit logoissa:

 

 

 

 

 

Nyt voi puolueiden kantojen lisäksi katsoa ensimmäistä kertaa myös kansanedustajaehdokkaiden kannat virtavesien tulevaisuuden suhteen virtavesivaalit.fi.