Valitus hallinto-oikeuteen kalastuslain 54 §:n mukaisesta viehekalastuskiellosta Emäsalon Boviksbottnen -lahdella vuosittain 1.4.-30.6. Porvoo, 7.2.2018

Valitus hallinto-oikeuteen kalastuslain 54 §:n mukaisesta viehekalastuskiellosta Emäsalon Boviksbottnen -lahdella vuosittain 1.4.-30.6. Porvoo


Päätös, johon haemme muutosta

Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö (SVK) on tyytymätön viitteessä mainittuun päätökseen, jossa ELY-keskus on myöntänyt Charles Öhmanille kalastuslain 54 §:n  mukaisen viehekalastuskiellon Boviksbottnen-nimisellä lahdelle Porvoon Emäsalossa. Kielto on voimassa vuosittain 1.4.-30.6. välisenä aikana vuoden 2020 loppuun saakka.

ELY-keskuksen kiellolla pyritään turvaamaan hauen lisääntyminen Boviksbottnenin alueella, sillä Porvoon ulkosaaristossa on ELY-keskuksen mukaan vain vähän hauen kutuun soveltuvia alueita.  Kielto on asetettu voimaan 1.4.-30.6, sillä hauen kutu ajoittuu pääosin ELY-keskuksen mukaan tälle jaksolle.

ELY-keskuksen päätös on sama kuin kalatalousviranomaisen aiemmissa päätöksissä samalle alueelle. Alueen tilannetta voidaan ELY-keskuksen päätöksen mukaan tarkastella Porvoon-Sipoon uuden kalatalousalueen laatiman käyttö- ja hoitosuunnitelman tavoitteiden pohjalta vuoden 2020 jälkeen.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön vaatimus

Vaadimme, että ELY-keskuksen päätös kumotaan tai palautetaan ELY-keskukselle uudelleen käsittelyyn.

Mikäli hallinto-oikeus tästä huolimatta päättää jättää viehekalastuskiellon voimaan, vaadimme, että kiellon ajanjakso muutetaan välille 1.4.-31.5. ja että se koskee vain hauenkalastusta, sisältäen kaikki kalastusmenetelmät.

Perustelut valitukseemme

Kalastuslain 54 §:n mukaan ELY-keskuksen antamat yleiskalastuskiellot eivät saa heikentää mahdollisuutta hyödyntää yleiskalastusoikeuksia enempää kuin on välttämätöntä kiellon tavoitteen toteuttamiseksi.

Järjestömme katsoo, että päätöksellä estetään perusteettomasti kalastuslain 7 §:n mukaiseen yleiskalastusoikeuteen perustuva kalastus alueella, vaikka näyttöä ei ole alueen merkityksestä hauen kutualueena eikä liioin yhdellä vavalla tapahtuvan viehekalastamisen kieltämisen vaikutuksista alueen haukikannan turvaamiseksi.

Katsomme, että alueella aiemmin voimassa ollut kalatalousviranomaisen samasisältöinen päätös ei anna perusteita jatkaa kieltoa uusitun kalastuslain nojalla. Perusteettoman yleiskalastuskiellon jatkamista vuosikausia ei liioin voida perustella odottelemalla tulevan kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman valmistumista ja sen täytäntöönpanoa.

ELY-keskus kieltää päätöksellään viehekalastuksen harjoittamisen alueella kokonaisvaltaisesti, vaikka perusteluna on vain hauen kudun suojelu. Mikäli yksi laji vaatii suojelua, voi ELY-keskus laatia kiellon koskemaan juuri ko. kalalajin kalastusta ja sen tarvitsemaa kutuaikaa/kuturauhaa. Perusteluja muiden kalalajien kalastuskiellolle ELY-keskus ei itsekään esitä.

Porvoon-Sipoon kalastusalue ja Nylands Fiskaförbund olivat yhteydessä kiellon hakijaan ja katsoivat yhteisessä lausunnossaan, että kaikki kalastus tulisi kieltää alueella, myös verkkokalastus 1.1.-31.7. välisenä aikana vuoteen 2020 asti.

ELY-keskus ei saanut vahvistusta hakijalta siitä, että kalastusalueen ja neuvontajärjestöjen kanssa olisi keskusteltu myös hakemuksen mukaisen kalastuskiellon laajentamisesta koskemaan myös verkkokalastusta. Verkkokalastusta ei ELY-keskus kieltänyt, vaikka se voi kieltää verkkokalastuksen myös omasta aloitteestaan, vaan laittoi päätöksessään yleiskalastusoikeuksin turvin kalastavat henkilöt eriarvoiseen asemaan verrattuina muihin kalastajaryhmiin. ELY-keskuksen perustelujen mukaan verkkokalastuskieltopäätös on tarkoituksenmukaista tehdä vasta käyttö- ja hoitosuunnitelman valmistumisen jälkeen, jos siinä linjatut tavoitteet näin edellyttävät

SVK pitää kalojen kuturauhaa tärkeänä erityisesti heikkojen uhanalaisten kalakantojen osalta.

Hakija ei hakemuksessaan tuonut esille minkäänlaista tutkittua tietoa, että alue olisi tärkeä hauen kutualue ja että viehekalastuskielto turvaisi alueen haukikalakantoja. Hakijan perustelut haukikannan turvaamiseksi ja sen kutualueisiin kohdistuvan kalastuksen estämiseksi pelkällä viehekalastuskiellolla vesittyy joka tapauksessa, koska muu kalastus (ml. valikoimaton verkkokalastus) voi lahdella jatkua. ELY-keskus perustelee päätöstään hauen lisääntymisen turvaamisella ja ko. kalalajin kutupaikkojen vähyydellä Porvoon ulkosaaristossa. ELY-keskus ei liioin esitä päätöksessään minkäänlaista tutkittua tietoa, että alue olisi tärkeä hauen kutualue ja että viehekalastuskielto turvaisi alueen haukikantoja.

VELMU-projektin julkaiseman kirjan (Meren aarteet 2017) mukaan hauen lisääntymisalueet ovat painottuneet sisä- ja välisaariston suojaisille rannoille, joissa kasvaa useimmiten ruovikkoa ja vesisammalia. Kun alueet tunnetaan, niillä voidaan tarvittaessa rajoittaa kalastusta. Luonnonvarakeskuksen (LUKE) parhaillaan kommentoitavan opasluonnoksen (Kohti kestävää kalastusta. Opas kalatalousalueille Osa 3. Hoitokalalajeja) mukaan hauen kuturauhoituksen vaikutuksista ei ole tutkimuksiin perustuvaa näyttöä. Kuturauhoitus saattaa olla LUKEn mukaan perusteltavissa tapauksissa, joissa lisääntymisalueet ovat pienialaisia ja voimakas pyynti estää emokalojen pääsyn niille.

Hauen kutu ajoittuu LUKEn mukaan Etelä-Suomen järvissä huhti-toukokuuhun. Rannikolla kutu alkaa myöhemmin kuin sisävesissä. Eroa voi olla kuukausi tai ylikin.

ELY-keskuksen kieltopäätöksen aikaväli on liian pitkä hauen kutua ajatellen. Matala Boviksbottnen -lahti lämpiää ulkomeren muuta merialuetta nopeammin, joten em. viitaten on todennäköistä, että hauen kudun sopivin aikaväli lahdella on huhti-toukokuu.