Valtiovarainvaliokunta

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta, Maatalousjaosto

Kuulemistilaisuus 19.10.2007

Vapaa-ajankalastuksen saalis vuonna 2005 oli 38 miljoonaan kiloa ja sen arvo
46,3 miljoonaa euroa, ammattikalastuksen saalis oli 93 miljoonaa kiloa ja arvo
23,5 miljoonaa euroa ja kalanviljely tuotti kalaa 14,3 miljoonaa kiloa,
arvoltaan 44,1 miljoonaa euroa.
Vapaa-ajankalastus on siis merkittävin
kalatalouden osa-alue myös saaliin arvolla mitattuna, puhumattakaan sen
sosiaalisesta, kansantaloudellisesta tai kansanterveydellisestä merkityksestä.
Ilman vapaa-ajankalastajia pääosa uusiutuvista kotimaisista kalakannoista jäisi
hyödyntämättä.
Vuoden 2008 talousarvioesityksessä on osoitettu
elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan edistämiseen 13,635 M€,
josta kansallista tukea 8,233 M€. Vapaa-ajankalastuksen kehittämiseen
talousarvio osoittaa varoja kalastuksen harrastajilta veroluonteisina
kalastuksenhoitomaksuina kerättävistä maksuista 5,536 M€.
Kalastuslain 91
§:n mukaan kalastuksenhoitomaksuina kertyneet varat käytetään kalavesien
omistajille maksettaviin korvauksiin, kalastusaluetoimintaan, kalastusalan
järjestöjen toimintaan, kalatalouden edistämiseen sekä valtiolle maksun kannosta
aiheutuvien menojen maksamiseen.
Verrattuna elinkeinokalatalouden
edistämiseen esitettyihin varoihin on vapaa-ajankalastukselle osoitettu
määräraha suhteettoman pieni, eikä vastaa vapaa-ajankalastuksen merkitystä
kalataloudessa.

Kalastuksenhoitomaksun maksaneiden (vuosimaksu) määrä on jatkanut laskuaan.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana lasku oli yli 40 %. Suuret ikäluokat alkavat
vapautua kalastuksenhoitomaksun maksuvelvoitteesta vuodesta 2010 lähtien.
Muutama vuosi myöhemmin maksavien määrä lienee nykykehityksellä enää noin
150 000 kpl
Kalastuksenhoitomaksun korotus ei ole ratkaisu ongelmaan. Vuoden
2004 alusta maksua korotettiin kolmanneksella ja maksajien määrä laski
välittömästi noin 10 %:lla ja maksun korotuksella saatu kertymän lisäys hävisi
neljässä vuodessa.
Kalastajatilastojen mukaan nayttaisi siltä, että
kalastuksenhoitomaksun maksaneiden määrä on jokseenkin sama kuin ns. aktiivisten
kalastajien. Mikäli kalastuksenhoitomaksukertymää halutaan tulevaisuudessa pitää
nykytasolla tai kasvattaa, tulee aktiivikalastajien määrää kasvattaa.
Tutkimusten mukaan pohja kalastusharrastukselle luodaan lapsuudessa. Lasten ja
nuorten käytännön kalastuksen ohjaaminen ja kalastusharrastuksen kehittäminen on
pidemmällä aikavälillä ratkaisu, joka ylläpitää ja lisää kalastusharrastuksen
suosiota.

MMM:n vuonna hyväksymää valtakunnallinen vapaa-ajankalatalouden
kehittämisohjelmaa vuosille 2001-2010 on vastikään päivitetty. Ohjelma
edellyttää neuvontamäärärahojen jakosuhteiden tarkistamista. Samaan asiaan ovat
kiinnittäneet huomiota jo aikaisemmin myös eduskunnan valtiontilintarkastajat.
Jakoperusteiden tarkistamisvaatimus tuli esille myös viime vuonna toteutetussa
kalastusalan neuvontajärjestöjen arvioinnissa (Kala- ja riistahallinnon
julkaisuja 79 / 2006). Toistaiseksi jakosuhteiden tarkistusta ei ole tehty.

Nykyisellään vapaa-ajankalastajien neuvonta saa kalastusalan
neuvontajärjestöjen toiminta-avustuksesta noin 30 %. Pääosa
toiminta-avustuksesta menee kalavesien omistajien neuvontaan. Tämä ei vastaa
neuvontarvetta, jonka valtaosa on jo pitkään ollut vapaa-ajankalastuksen
puolella. Neuvontarpeen mukainen jakosuhteiden tarkistus parantaisi
vapaa-ajankalastajien neuvontaa, lisäisi aktiivikalastajien määrää ja myös
kalastuksenhoitomaksuvarojen kertymää
Vajaa neljännes
kalastuksenhoitomaksuvaroista jaetaan vesialueen omistajille korvauksena
kalavesien käytöstä ongintaan ja pilkintään. Toisaalta onginta ja pilkintä on
säädetty maksuttomiksi jokamiesoikeuksiksi, joiden käyttö ei rasita kalakantoja
eikä edellytä kalavesien hoitoa. Kalastuksenhoitomaksuvarojen supistuessa
perusteettomasta omistajakorvauksesta tulisi luopua ja osoittaa varat muihin
kalastuslain 91 §:n mukaisiin, kalataloutta edistäviin tarkoituksiin.
Tämänsuuntainen esitys sisältyy päivitettyyn MMM:n vapaa-ajankalatalouden
kehittämisohjelmaan.

Talousarvioesityksen kalatalousosan yksityiskohtaisissa perusteluissa
todetaan, että vapaa-ajankalastuksessa tapahtuneet muutokset edellyttävät
kalakantojen hoitotoiminnan uudelleenarviointia ja että siinä tullaan
kiinnittämään enemmän huomiota kalastuksen järjestelyyn, istutusten
suunnitelmallisuuteen ja kalataloudellisiin kunnostuksiin.
SVK yhtyy näihin
perusteluihin. Kalavesien hoidon yksipuolinen istutuspainotteisuus on johtanut
liian usein perusteettomiin ja tuloksettomiin istutuksiin, joissa on tuhlattu
suuri osa kalataloutemme niukoista käyttövaroista. Kalavesien hoidon
uudelleenarvioinnin seurauksena voidaan luopua turhista istutuksista ja ohjata
vapautuneet varat kalojen elinympäristöjen kunnostamiseen ja kalastuksen
ohjaukseen.

Esityksen perusteluissa todetaan, että tarkoituksena on edistää nuorten
kalastusharrastusta. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö on kaikkien
vapaa-ajankalastajien yhteinen järjestö, joka on resurssiensa puitteissa tehnyt
työtä niin järjestäytyneiden kuin järjestöihin kuulumattomienkin nuorten ja
lasten kalastusharrastuksen herättämiseksi ja ylläpitämiseksi.
Hyvät
edellytykset talousarvioesityksen tavoitteen toteuttamiseen tarjoaa
järjestäytyneiden vapaa-ajankalastajien maankattava kalaseura- ja kerhoverkko.