Vapaa-ajankalatalouden kehittämisstrategia

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön lausu8nto luonnoksesta Suomen vapaa-ajankalatalouden kehittämisstrategiaksi 11.2.2019

Maa- ja metsätalousministeriössä on valmisteltu luonnos Suomen vapaa-ajankalatalouden kehittämisstrategiaksi.  Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) esittää lausuntonaan siitä seuraavaa.

Taustaa

Ministeriön edellinen vapaa-ajankalatalouden kehittämisstrategia on vuodelta 2001, joka päivitettiin v. 2006.  SVK on lukuisia kertoja esittänyt ko.ohjelman uudistamista ja vasta 13.12.2017 järjestön varapuheenjohtaja Saara-Sofia Sirenin tehtyä strategian uusimisesta hallitukselle kirjallisen kysymyksen, ministeri Leppä ilmoitti, että ministeriön tavoitteena on käynnistää hanke strategian uusimiseksi vuoden 2018 aikana.

Strategian uusiminen toteutettiin tiiviissä yhteistyössä ja aikataulussa nimetyn ohjausryhmän kanssa kesä-joulukuussa 2018. Stragiatyötä faslitoi Gaia Consulting Oy. SVK oli ohjausryhmän jäsen ja osallistui aktiivisesti myös strategian haastatteluihin, työpajoihin sekä keskusteluihin virtuualisessa työskentelyalustassa ja sähköposteissa.

Strtategiaan on kuvattu yhteinen tahtotila ja tavoitteet lähivuosille, mutta siinä ei ole esitetety  jäykästi rajattuja toimenpiteitä. Tämä on täysin ymmärrettävää, koska yhteiskunnan nopeiden muutosten vuoksi strategiaan kirjatut toimenpiteet vanhenesivat nopeasti.   Kunkin toimijan odotetaan sen sijaan toteuttavan strategiassa olevaa tahtotilaa ja tavoitteita oman toimintansa puitteissa osana kokonaisuutta. Kunkin tavoitteen osalta on kuitenkin annettu joitakin esimerkkejä mahdollisista konkreettisista toimista ja toimijoista.

Strategian kuvaukseen nykytilasta ja tulevaisuuden muutoksista on hankittu tietoa useista lähteistä ja kuvaukset perustuvat viime kädessä ohjausryhmän näkemyksiin sekä suppeaan tutkimustietoon.  On valitetettavaa, että Luonnonvarakeskuksessa syksyllä 2018 käyntin lähtenyt tutkimus suomalaisen vapaa-ajankalastajan profiileista ei ehtinyt valmistua strategiaa työstettäessä, koska siinä tullaan saamaan  runsaasti tuoretta tietoa vapaa-ajankalastajien heterogeenisesta joukosta, kalastustavoista, motiiveista, rahan käytöstä ym.

Olennainen osa strategian toimeenpanoa on sen päivitys määrävälein. Osana toimeenpanoa strategian tavoitteita tulee tarkastella säännöllisesti. Tätä seikkaa ei voi ylikorostaa. SVK viittaa MMM:n  edelliseen vapaa-ajankalatalouden strategiaan, joka pävitettiin viiden vuoden päästä, mutta jätettiin tämän jälkeen vanhenemaan 13 vuodeksi!

On ymmärrettävää, että kaikkia ohjausryhmän jäsenten työpajoissa esille tuomia seikkoja ja esityksiä  ei nyt lausunnolla olevaan strategialuonnokseen ole saatu tai haluttu sisällyttää. Strategia on sen tekemisen kiireisestä temposta huolimatta SVK:n mielestä suurelta osin onnistunut, mutta joitakin selviä virheitä ja merkittäviä puutteita siihen on kuitenkin  jäänyt.

SVK:n korjausesityksiä ja vaatimuksia

Strategiassa esitetyt vapaa-ajankalatalouden sidosryhmät on jaettu kolmeen kehään, joista sisimmästä (=MMM) seuraavaan kuuluvat ne sidosryhmät (ELY-keskukset, Luonnonvarakeskus, Metsähallitus, kalatalousalueet, SVK ja Kalatalouden Keskusliitto), joihin strategia vaikuttaa suoraan MMM:n tulosohjauksen tai lainsäädännön kautta.  Strategian mukaan se ohjaa lainsäädännöllä tai tulosohjauksella näiden tahojen toiminnan sisältöjä ja resurssien kohdentamista. Strategian johdannon mukaan strategian tarkoitus on ohjata vapaa-ajankalastuksen edellytysten kehittämistä kalataloushallinnossa, kalatalousalueilla ja neuvontajärjestöissä. Tästä on ilmeisesti jäänyt epähuomiossa puuttumaan Luonnonvarakeskus, joka on lisättävä em. lauseeseen.

Strategian ohjaava vaikutus on hyvin tärkeä, ja strategia on SVK:n mielestä otettava huomioon uusissa kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmissa ja niiden täytäntöön panossa valtakunnallisten kalavarojen hoitosuunnitelmien tavoin (ks. kalastuslain 34 §). Strategialle on saatava valtioneuvoston periaatepäätöksen status.

Strategialuonnoksen tavoitteessa Hyvä hallinto ja järjestötoiminta on esimerkkejä odotuksista eri tahoille. Strategiaa on sen mukaan toimeenpantava poikkihallinnollisena yhteistyönä ja ministeriöiden on selvitettävä vapaa-ajankalatalouteen liittyvät tehtävät ja resurssit sekä tehtävä selvitys vapaa-ajankalatalouden hallinnon uudelleen järjestymisestä. SVK pitää edellä esitettyä hyvin tärkeänä.

Vapaa-ajankalataloudessa on huomattavan paljon kytkentöjä myös muihin ministeriöihin kuin maa- ja metsätalousministeriöön ja sen kalataloushallintoon. Luonnossa virkistymisen hyvinvointi- ja terveysvaikutukset, vesien tilan säilyttäminen ja parantaminen ja ihmisten luontosuhteesta huolehtiminen kytkeytyvät esimerkiksi opetus ja kulttuuriministeriöön, ympäristöministeriöön sekä sosiaali- ja terveysministeriöön. Ympäristöministeriön tuoreessa luonnon virkistyskäyttöselvityksessä todetaan, että ministeriöt ohjaavat luonnon virkistyskäyttöä sektoreittain, mutta ei kokonaisuutena. Kummassakin on vähän virkistyskäyttöön suunnattuja resursseja.  Luonnon virkistyskäyttö on nostettava yhteiskunnallisen keskustelun aiheeksi. Tällä hetkellä kenttä nojaa osittain vapaamuotoiseen ruohonjuuritason toimintaa, josta puuttuu kokonaiskuva ja strategisuus.

Kovassa kiireessä tehtyyn strategialuonnokseen ehdittiin kerätä vain joitakin tunnuslukuja vapaa-ajankalastuksen vaikuttavuudesta. Jos sektorin yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ei ole tietoa, ei myöskään pystytä luomaan poliittista painetta alan kehittämiseksi ja resursoimiseksi. Perinteisesti kalastuksella on hankittu täytettä ruokapöytään. Vapaa-ajankalastuksen tuottamat virkistysarvot perustuvat kuitenkin entistä enemmän henkilökohtaisesti koettuun, eivät taloudelliseen hyötyyn, mutta niistä saadaan suoraa taloudellista hyötyä palveluita tuottavien yritysten ja toiminnassa tarvittavien välineiden kautta.

Tähän liittyen on olennaisen tärkeää tuottaa lisää tutkimustietoa vapaa-ajankalatalouden kansanterveydellisistä, sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista sekä vaikutuksista ihmisten luontosuhteeseen. Näin myös tuodaan esille strategialuonnoksen tavoitteessa Riittävä tietopohja. Tällä hetkellä suomalaista tutkimustietoa on hyvin niukasti, kuten strategiassa todetaan. Sen sijaan muualta maailmasta tulee tutkimustietoa esim. vapaa-ajankalastuksen terveyshyödyistä kasvavaa tahtia.

Strategissa tunnistettuja alalle tärkeitä muutoskulkuja on yhteiskunnallisena muutoksena mainittu yksilöllisyyden väheneminen. Tämä on selvä virhe, koska nykypäivänä nimenomaan yksikökeskeisyys kasvaa ja yhteisöllisyys vähenee.

Eräs suurimmista puutteista strategialuonnoksessa on, että SVK:n vaatimukset SVK:n ja Kalatalouden Keskusliiton (KKL)  jäsenistöstä, niiden neuvontatyön kohdentumisesta, valtion yleisavustusten jakamisesta niiden kesken ja järjestöjen toimintaresurssien turvaamisesta jätettiin strategiassa huomiotta.

SVK:n mielestä on itsestään selvää, että vapaa-ajankalastajien ja alan päättäjien on saatava lukea  alan kehittämisstrategiasta millaista vapaa-ajankalastuksen neuvontatyötä järjestöt tällä hetkellä  tekevät, keihin se kohdistuu ja miten työ on resursoitu vapaa-ajankalastajien itsensä maksamista kalastonhoitomaksuvaroista.

SVK:n ja KKL:n toiminta vapaa-ajankalatalouden kentällä (Sisäkehän sidosryhmien roolit) on avattu strategiassa  vain hyvin yleisellä tasolla ja Vapaa-ajankalatalouden rahanjakokuvassa ei kalastonhoitomaksun jakamista em. järjestöjen välillä ole eritelty.

SVK katsoo edellä mainittuun liittyen, että strategiassa olisi tullut olla ainakin seuraavaa tietoa:

Järjestöjen työ kohdistuu pääasiassa kahteen laajaan kohderyhmään: vapaa-ajankalastajiin (SVK) ja vesialueiden omistajiin (KKL). Lisäksi KKL:n jäsenistöön kuuluu ammattikalastajaliittoja, joihin sen neuvontatyö niin ikään kohdistuu.

MMM:n ja järjestöjen välisissä tulossopimuksissa KKL:lle ohjataan yleisavustuksena säännöllisesti leijonanosa neuvontapalveluiden järjestämiseen tarkoitetuista kalastonhoitomaksuista.  Lisäksi on merkittävää, että KKL:n jäsenistöön (osakaskunnat, kalatalousalueet) kohdennetaan samoista rahoista valtion rahoitusta myös muita reittejä, kuten vapaa-ajankalatalouden rahanjakokuvasta käy ilmi. Kolmasosa kalastonhoitomaksuista menee vesien omistajille (osakaskunnat, jaetut vedet) korvauksena maksullisen viehekalastuksen aiheuttamasta rasituksesta. Lisäksi kalatalousalueiden toimintaan ohjataan kalastonhoitomaksuista erillinen yleisavustus niiden toimintaan.

Uusien kalatalousalueiden toimintaan pyritään ohjaamaan entistä enemmän rahoitusta ilman tulostavoitteita. SVK toteaa, että uudet kalatalousalueet eivät aloita toimintaansa tyhjästä. Suomessa on ollut jo 30 vuotta kalastusalueet, jotka ovat kaikki tehneet alueilleen käyttö- ja hoitosuunnitelmat. Lukesta on valmistunut uusi kalavarojen käyttö ja hoito-opas, joka erityisesti on tehty kalatalousalueille niiden laatiessa uusia käyttö- ja hoitosuunnitelmia.  Lisäksi Lukesta on valmistumassa käyttö- ja hoitosuunnitelmien malliversiot, joita uudet kalatalousalueet voivat omien suunnitelmiensa pohjana hyödyntää.

Edellisessä, vuodelta 2001 olevassa Suomen vapaa-ajankalatalouden kehittämisstrategiassa on yhtenä kehittämistoimenpiteenä esitetty seuraavaa: ”Neuvontajärjestöjen toimintamahdollisuudet tulee turvata ja järjestöjen väliset määrärahojen jakosuhteet tarkistaa.” Rahoituksellisesti tilanne oli siis vaikea jo tuolloin vapaa-ajankalastusjärjestöjen puolella eikä jakosuhde myöhemminkään ole olennaisesti muuttunut (ks. kalastonhoitomaksun vaikuttavuus, Riista- ja kalatalous – selvityksiä 3/2010 sekä MMM:n ja em. järjestöjen väliset tulossopimukset).

Kalatalousalueiden resurssit toimintaan halutaan uudessa strategiassa selkeästi turvata, mutta neuvontajärjestöjen tehtäviä vain selkeyttää. Strategialuonnoksen tavoitteen Hyvä hallinto ja järjestötoiminta toteutuessa ”kalatalousalueilla on nykyistä ammattimaisempaa toiminnan johtamista ja riittävät resurssit toimintaan.”  Jotta tavoite toteutuisi, työlle tulisi strategialuonnoksen mukaan ”olla riittävät resurssit kaikilla toiminnan tasoilla ja kalastusharrastuksen edistämis- ja neuvontatyötä tekevien järjestöjen tehtäviä selkeytetään.

SVK on huolissaan, miten käy vapaa-ajankalastuksen neuvonnan ja edistämisen tulevan valtion rahoituksen. Toistaiseksi tätä rahoitusta on ollut satavilla vain MMM:n jakamista kalastonhoitomaksuvaroista. SVK:n syyskokous (23.11.2018) vaati julkilausumassaan seuraavaa: ”SVK pitää ensiarvoisen tärkeänä, että kalastusharrastuksen edistämis- ja neuvontatyötä tekevien järjestöjen roolit tunnistetaan, niiden tehtävät selkeytetään ja toimintamahdollisuudet turvataan. Järjestöjen toiminta-avustusten jakosuhteet tulee tarkistaa vastaamaan vapaa-ajankalastuksen edistämisen ja neuvonnan tarvetta.”

SVK vaatii, että kalastusharrastuksen edistämis- ja neuvontatyötä tekevien järjestöjen tehtävien selkeyttämisen lisäksi on strategiaan lisättävä niiden toimintaresurssien turvaaminen ja toiminta-avustusten jakosuhteiden tarkistaminen vastaamaan vapaa-ajankalastuksen edistämisen ja neuvonnan tarvetta.

Strategian toimeenpanon käynnistäminen

Gaia Consulting esittelee strategian lopussa esimerkin strategian toimeenpanon käynnistämisestä. SVK pitää siinä esitettyä vapaa-ajankalastuksen kehittämisen tiekartan laadintaa järkevänä.   Strategian toimeenpanoryhmä tulee perustaa ja ryhmän tulee päättää lähivuosien painopisteet.

SVK katsoo, että strategian on saatava valtioneuvoston periaatepäätöksen mukainen ohjaava status, ja strategian tahtotila ja tavoitteet on pyrittävä saamaan niin ikään hallitusohjelmaan.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry

Markku Marttinen
toiminnanjohtaja