Vastaselitys ELY-keskuksen tekemään vastineeseen koskien valitustamme ELY-keskuksen tekemästä viehekalastuskieltopäätöksestä Boviksbottnenissa, 26.3.2018

Vastaselitys ELY-keskuksen tekemään vastineeseen koskien valitustamme ELY-keskuksen tekemästä viehekalastuskieltopäätöksestä Boviksbottnenissa

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) viittaa ELY-keskuksen vastineen johdosta Hallinto-oikeuteen tekemäänsä valitukseen ja toteaa lisäksi siitä seuraavaa.

Kalatalousviranomaisen aiempi päätös ja hauen kutualueet alueella

ELY-keskus toteaa, että kalatalousviranomainen (TE-keskus) on kieltänyt  yleiskalastusoikeuksiin sisältyvän viehekalastuksen Boviksbottnenissa kolmella erillisellä päätöksellä vuosina 1997-2011 hauen kudun turvaamiseksi. Vaikka VELMU-hankkeen karttapalvelun mukaan alueella ei ole tärkeitä kalojen lisääntymisalueita, ELY-keskus päättelee ko. lahden olevan saman tyyppinen kuin Pohjanmaan fladat ja kluuvijärvet, joilla puolestaan on huomattava merkitys erityisesti kevätkutuisten lajien kutualueina. Näin ollen on ELY-keskuksen mukaan mahdollista, että Boviksbottnen on paikallisesti tärkeä haun lisääntymisalue, kuten TE-keskus on viimeksi v. 2007 arvioinut. ELY-keskus on tehnyt uuden päätöksen samoin perustein kuin aikaisemmin.

SVK toteaa edellä esitetystä, että fladat ovat merkittäviä kalojen poikastuotantoalueita. Niiden merkitys kuitenkin kasvaa, mitä pohjoisemmaksi rannikollamme edetään, sillä sitä kylmempi on meri kalojen lisääntymisen kannalta. Erityisen merkittäviä fladat ovat Merenkurkussa ja Perämeren pohjukan välisellä alueella, missä ei ole juuri suojaavaa saaristoa. Etelä-Suomessa sijaitsevalla Suomenlahdella flada-tyyppisten lahtien merkitys ulkosaaristossa on kuitenkin hauen kutualueena ilmeisen pieni, mistä kertoo myös tuoreen VELMU-hankkeen karttapalvelun tiedot Boviksbottnenista ja sen ympäristöstä (ote liitteenä, jonka mukaan Boviksbottnen on epäsuotuisa hauen lisääntymisalueena).

SVK katsoo, että TE-keskuksen yli 10 vuotta tekemä viehekalastuskielto on perusteiltaan täysin vanhentunut, joten ELY-keskuksen uuden päätöksen perusteilta puuttuu lakisääteinen ja kalabiologinen pohja.

Kieltopäätöksen kesto ja hakijan ilmoitus verkkokalastuksesta alueella

ELY-keskus painottaa, että kieltopäätös on annettu ainoastaan vuoden 2020 loppuun, johon mennessä uusien kalatalousalueiden on toimitettava uudet käyttö- ja hoitosuunnitelmansa kalatalousviranomaisen hyväksyttäväksi. ELY-keskus on keskustellut hakijan kanssa, joka on ilmoittanut, että kukaan ei kalasta verkoilla ko. lahdella.

SVK katsoo, että tuleva käyttö- ja hoitosuunnitelma ei voi olla perusteena yleiskalastusoikeuksilla tapahtuvan viehekalastuksen kieltämiseksi alueella kolmeksi vuodeksi. Suojellakseen hauen väitettyä tärkeää kutualuetta ELY-keskuksen olisi tullut kieltää myös verkkokalastus alueella eikä rajoittua päätöksessään viehekalastukseen ja hakijan ilmoitukseen, ettei alueella harjoiteta verkkokalastusta.

SVK:n asianosaisuus

ELY-keskus on vastineessaan pyytänyt, että hallinto-oikeus tutkii onko SVK asianosainen tässä asiassa ja jos on, niin kirjaa päätökseen millä perusteella.

Katsomme olevamme asianosaisia tässä asiassa. Perustelumme asianosaisuudestamme ovat seuraavat:

Kuten liitteinä olevissa säännöissämme todetaan, järjestöjemme tarkoituksena on:

  • Kehittää vapaa-ajankalataloutta ja kalavesien hoitoa sekä kalastuskulttuuria.
  • Edistää kalavesiin liittyvää luonnon- ja ympäristönsuojelua, luonnon virkistys- ja moninaiskäyttöä sekä luontoliikuntaa.
  • Edistää vapaa-ajankalastajien harrastusmahdollisuuksia kansallisella ja kansainvälisellä tasolla
  • Toimia vapaa-ajankalastajien järjestöjen sekä muiden kalavesien hoitoa ja kalastuskulttuuria edistävien yhteisöjen valtakunnallisena järjestönä

Tarkoituksensa toteuttamiseksi keskusjärjestö ja sen piirijärjestöt  mm. toimivat yhteistyössä kalastusviranomaisten kanssa ja osallistuvat kalastuslainsäädännön määrittelemällä tavalla vapaa-ajankalastajien edustajana kalataloushallintoon, tekevät selvityksiä ja aloitteita kalastuksen ja kalavesien kestävän käytön ja hoidon edistämiseksi, perehdyttävät vapaa-ajankalastajia kalastus- ja ympäristönsuojelulainsäädäntöön liittyvissä kysymyksissä ja kestävän käytön mukaisen kalastuksen ja kalavesien hoidon järjestämisessä.

Järjestön toimintastrategian (2017-21) mukaan järjestön tavoitteena on vahvistaa SVK:n edellytyksiä olla suomalaisen vapaa-ajankalastuksen edelläkävijä järjestö-, piiri- ja seuratasolla sekä kasvattaa järjestön jäsenmäärää ja jäsenyyden merkitystä.

Strategian toimeenpanon läpileikkaavina visioina ovat:

  • Edistää ja tehdä tunnetuksi monimuotoista kalastusharrastusta korostaen sen mukanaan tuomaa yhteiskunnallista ja taloudellista merkitystä sekä henkistä hyvinvointia
  • Kannustaa, opastaa ja kouluttaa vapaa-ajankalastukseen tarjoten erityisesti perheille mahdollisuuden tulla mukaan kalastusharrastuksen pariin
  • Toimia vastuullisesti ja osallistua kalakantojen elvyttämiseen ottaen huomioon erityisesti kalastukseen liittyvät eettiset kysymykset

Maa- ja metsätalousministeriö tulosohjaa Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestöä kalastuslain (379/2015) 83 §:n mukaisesti sekä toimii valtionapuviranomaisena valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti. Ministeriön antamat tulostavoitteet järjestölle perustuvat valtion talousarviossa kalataloudelle asetettuihin vaikuttavuustavoitteisiin, maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston toiminta-ajatuksesta johdettuihin kalataloushallinnon strategisiin päämääriin sekä ministeriön ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön välillä käytyihin tulosneuvotteluihin. Tulostavoitteilla ohjataan yleisavustuksen käyttöä.

Tulossopimuksessa esitetyt tehtävät suoritetaan osaksi maa- ja metsätalousministeriön kautta saatavan valtionavun turvin, osaksi Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön omalla rahoituksella. Osa tehtävistä suoritetaan itsenäisesti ja osa yhteistoiminnassa muiden organisaatioiden kanssa.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön valtionavulla tapahtuva toiminta on organisoitu kolmelle strategiselle painopistealueelle:

  • Edistetään kestävän käytön mukaista vapaa-ajankalastusta
  • Tiedotetaan ja neuvotaan kalastuslainsäädäntöön liittyvissä asioissa
  • Toimitaan valtion kalastusmaksukertymän kasvattamiseksi

Edellisten lisäksi Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö toteuttaa vuonna 2018

kalataloushallinnon strategisia päämääriä tukevia hankkeita, joiden painopisteinä ovat lasten, nuorten ja perheiden kalastusharrastuksen edistäminen sekä kalastusharrastuksen vetovoiman ja harrastusmahdollisuuksien lisääminen.

Uusittu kalastuslaki ((2015/379) ja siihen kuuluva kalastusasetus (2015/1360) astuivat voimaan vuonna 2016. Lain tavoitteena on Hallituksen esityksen mukaan (HE 192/2014 vp) turvata kalojen luontainen elinkierto ja lisääntyminen mahdollistamalla välttämättömien kalastusrajoitusten ja muiden toimenpiteiden toteuttaminen. Lailla pyritään luomaan hyvät edellytykset sekä kaupalliselle että vapaa-ajankalastukselle. Entistä keskeisemmässä osassa uusittua kalastuslakia ja -asetusta ovat vaelluskalakannat ja niiden kestävä käyttö.

Kalastuslain 1 §:n tarkoituksena on parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon perustuen järjestää kalavarojen, ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä käyttö ja hoito siten, että turvataan kalavarojen kestävä ja monipuolinen tuotto, kalakantojen luontainen elinkierto sekä kalavarojen ja muun vesiluonnon monimuotoisuus ja suojelu.

Järjestöllämme on edellisen kalastuslain 71 §:n mukaisesti jäsenedustus kalatalousalueissa, jotka hoitavat niille kuuluvia tehtäviä vuoden 2018 loppuun saakka. Ministeriö on tekemässä vastaavaa uusitun kalastuslain (2015/379) 23 §:n mukaista päätöstä piakkoin. Hallituksen esityksen mukaan (HE 192/2014 vp) kalavarojen hoidon järjestämisestä hyötyvät laajat kansalaispiirit. Kalastuslain 23 §:n mukaan kalatalousalueet ovat julkisoikeudellisia yhdistyksiä, joiden tarkoituksena on kehittää alueensa kalataloutta sekä edistää jäsentensä yhteistoimintaa kalavarojen kestävän käytön ja hoidon järjestämiseksi kalastuslain 1 §:ssä tarkoitettujen periaatteiden mukaisesti. Järjestöllämme on niin ikään jäsenedustus kalastuslain 33 §:n mukaisissa ELY-keskusten asettamissa yhteistyöryhmissä, jotka avustavat alueen kalatalousasioiden hoitamisessa, näkemysten yhteensovittamisessa sekä tutkimustiedon hyödyntämisessä.