Vastuullisen vapaa-ajankalastajan ympäristöohjeet

Vastuullinen vapaa-ajankalastaja ei roskaa. Kaikki eväät ja tarvikkeet on hyvä pakata uudelleen käytettäviin pakkauksiin. Roskat on vietävä roskakoriin tai kierrätysastioihin. Myös muiden jättämät roskat kuuluu viedä pois, jos niitä ilmenee.

Erityisesti siimoja ja koukkuja ei saa jättää ympäristöön. Siimat takertuvat lintujen jalkoihin ja saattavat pitkään jalan ympärille sotkeutuneena aiheuttaa kuolion ja sitä myötä linnun hitaan kuoleman. Siimavyyhdit on aina katkottava lyhyeksi silpuksi.
Kalastussiimat ovat jätettä eivätkä ne käytännössä lahoa luonnossa lähes lainkaan. Arviona on esitetty että perinteisen monofiili-siiman maatumiseen menee jopa 600 vuotta. Monikuitusiiman lahoaminen kestää vieläkin kauemmin.

Siimanpätkien heittäminen luontoon voi aiheuttaa suurta tuskaa linnuille ja muille eläimille. Siimat kietoutuvat herkästi lintujen ja muiden pienten eläinten jalkoihin. Eläimet eivät itse kykene irrottamaan sotkeutuneita siimoja jaloistaan ja ajan myötä on seurauksena jalan tai jopa molempien jalkojen kuolion.Kaikki ylimääräiset siimanpätkät on helppo kerätä talteen taskuun, pätkiä ne esimerkiksi puukolla tai saksilla lyhyeksi ja heittää ne sitten roskiin. Siimanpätkät voi myös pyöritellä talteen tarkoitukseen kehitetyllä työkalulla. Reissun jälkeen työkalun sisällön voi hävittää asiaankuluvasti, esimerkiksi polttamalla.

Jos ympäristössä ilmenee luonnottomia kalakuolemia, saastumisen merkkejä tai muita äkillisiä ympäristömuutoksia, on niistä aina ilmoitettava heti viranomaisille. Havainnot saattavat olla ratkaisevia suuremman ympäristöongelman välttämisessä.

Vastuullinen vapaa-ajankalastaja ei käytä vieraasta vesistöstä pyydettyjä syöttejä. Vesieliöitä ei pidä siirtää vesistöstä toiseen, elävänä tai kuolleena ilman viranomaisen lupaa. Vieraat kannat tai lajit saattavat sekoittaa alkuperäistä geeniperimää, vahingoittaa alkuperäistä ekosysteemiä tai levittää vakavia tauteja.

Kahlaamista virtavesissä lohikalojen kutuaikaan ja sen jälkeen, aina poikasten kuoriutumiseen asti seuraavalle keväälle, kannattaa välttää. Kahlaaminen saattaa aiheuttaa pahimmillaan suurta tuhoa, varsinkin pienissä virtavesissä. Soran sekaan asettunut mädin täytyy saada pysyä aivan paikallaan, aina siihen asti kunnes poikanen soran seasta ui itse pois.

Kalastaessa pitää huomioida myös muut eliöt, kuten linnut. Lintujen pesimäaikaan on vältettävä niiden häiritsemistä ja esimerkiksi lintujen pesimäluodoille rantautumista pitää välttää. Veneellä kulkiessa pitää muistaa että nopeus ja melu saattavat häiritä kaloja, rantakasvillisuutta, lintuja tai muita vesien käyttäjiä.

Vastuullinen vapaa-ajankalastaja osallistuu itse alueellaan tapahtuviin vesistökunnostuksiin omalla panoksellaan. Esimerkiksi virtavesitalkoot on hyvä tapa vapaa-ajankalastajalle asettaa oman tikkunsa kekoon. Vastuullinen vapaa-ajankalastaja painostaa tekemisillään ja puheillaan myös viranomaisia kestävämpään kalavedenhoitoon ja kalastusmahdollisuuksien kehittämiseen.

Lue myös Euroopan sisävesikalastuskomission antamat ohjeet eettiseen ja kestävään kalastukseen.