Kestävämmästä verkkokalastuksesta julkaistiin opas

Kestävämmästä verkkokalastuksesta julkaistiin opas
Miten ”täsmäkalastetaan” eri kalalajeja verkoilla

Vaikka verkkokalastajien osuus kalastuksen harrastajista on laskenut, silti yhä noin kolmasosa vapaa-ajankalastajista pyytää verkoilla. Verkkolastus on suosittua erityisesti yli 64-vuotiaiden keskuudessa, nuoret suosivat vapavälineitä. Verkoilla saadaan edelleen valtaosa vapaa-ajankalastuksen muikku-, siika- ja lahnasaaliista. Myös yli puolet harrastajakalastajien pyytämistä mateista ja taimenista pyydetään verkoilla ja kuhistakin lähes puolet.   

Verkkokalastuksen suosion syinä voidaan pitää verkolla pyydettävien kalalajien runsautta sekä verkkolupien edullisuutta. Verkkokalastajan saalismäärät voivat olla moninkertaiset vapakalastajaan verrattuna. Verkot ottavat tehokkaasti talteen kalavesien tuottoa ja ilman verkkopyyntiä jäisi suuri osa kalalajeista kokonaan hyödyntämättä.

Verkkokalastus aiheuttaa kuitenkin ongelmia. Säätelemätön verkkokalastus mitätöi istutukset ja on uhka luontaisesti lisääntyville kalakannoille sekä alentaa saaliin määrää ja arvoa. Verkko ei valikoi saalista lajin, vaan koon mukaan. Verkkokalastaja pyytää tahtomattaan sivusaaliina myös sellaisia kaloja, joiden kuuluisi vielä kasvaa tai lisääntyä. Suurin osa järvilohi-, järvi- ja meritaimenistukkaista jää saaliiksi liian pieninä pääasiassa tiheäsilmäisiin verkkoihin. Useiden vesistöjen kuhasaaliista valtaosa pyydetään verkoilla ennen niiden sukukypsyyttä.

Myös säädettyä alamittaa pienemmät tai rauhoitetut uhanalaiset kalat päätyvät usein verkkokalastuksen sivusaaliiksi. Eikä niiden vapauttaminen paljon tilannetta paranna, sillä verkosta päästetyt kalat selviävät huonosti hengissä.

Verkkokalastus on todellinen uhka myös saimaannorpalle. Erityisesti nuoret norpat takertuvat ja hukkuvat helposti kalaverkkoihin, kuten tänä kesänä on jälleen tapahtunut verkkokalastusrajoitusten päätyttyä norpan suojelualueilla.

Lainsäädäntöön ja kalastusviranomaisten päätöksiin perustuva verkkokalastuksen säätely luo edellytykset kalavarojen monipuoliselle hyödyntämiselle sekä uhanalaisten kalalajien ja -kantojen suojelulle ja hyville verkkosaaliille. Jokainen verkkokalastaja voi kuitenkin myös itse harjoittaa pyyntiä siten, että se kohdistuu mahdollisimman tarkoin juuri haluttuun kalalajiin ja sivusaalis jää mahdollisimman vähäiseksi. Tiheäsilmäisestä verkosta saatu muikku ja harvasta verkosta saatu parikiloinen kuha ovat oikein valikoituneita saaliskaloja. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön juuri julkaisemasta oppaasta Kestävämpää verkkokalastusta löytyvät vinkit tähän.

Opas kertoo muun muassa, millaisilla verkoilla, mistä ja milloin kutakin kalalajia kannattaa pyytää. Siitä löytyvät lisäksi esimerkiksi ohjeet verkkosaaliin käsittelyyn, verkkojen oikeaan merkintään ja säilytykseen sekä verkkokalastusta koskevat kalastussäännökset.

Kestävämpää verkkokalastusta -oppaan löydät: https://issuu.com/vapaa-ajankalastajat/docs/kestavampaa_verkkokalastusta. Linkkiä saa jakaa vapaasti.

Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Markku Marttinen puh. 044 7599717, markku.marttinen@vapaa-ajankalastaja.fi
kalatalousasiantuntija Janne Tarkiainen puh. 044 547 9116, s-posti: janne.tarkiainen@vapaa-ajankalastaja.fi

 

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 506 seurassa toimii yhteensä noin 38 000 kalastuksen harrastajaa. www.vapaa-ajankalastaja.fi, www.vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullinen, www.fisuun.fi, www.ottiopas.fi, https://www.facebook.com/vapaa.ajankalastajat/