Kemijoen ja Tornionjoen sekä Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitosuunnitelma

Lausunto ehdotuksesta Kemijoen ja Tornionjoen sekä Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmiksi vuosille 2022–2027, 12.5.2021 lapely

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on tutustunut ehdotukseen Kemijoen ja Tornionjoen sekä Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueiden vesienhoito-suunnitelmiksi vuosille 2022–2027. SVK lausuu ehdotuksesta kunnioittavasti seuraavaa.

TAUSTAA

EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi on annettu 23.10.2000. Direktiiviin tavoitteena on suojella, parantaa ja ennallistaa vesiä niin, ettei niiden tila heikkene ja että vesistöjen tila on vähintään hyvä koko EU:n alueella vuonna 2015. Tavoitteen saavuttamiseksi laaditaan alueellisia vesienhoitosuunnitelmia, joissa esitetään tiedot vesien tilasta, kuvataan toimet vesien tilan parantamiseksi sekä esitetään arvio tavoitteiden saavuttamisesta.

Toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan arvioimalla vesien tila kuuden vuoden jaksoina. Myös vesienhoitosuunnitelmat päivitetään kuuden vuoden välein. Nyt on käynnistymässä kolmas vesienhoitokausi.

Direktiivin tavoitetta vesistöjen hyvästä tilasta vuoteen 2015 mennessä ei ole saavutettu. Nyt käynnistymässä oleva vesienhoitokausi loppuu 2027, jonka jälkeen ympäristötavoitteiden määräaikoja ei ole enää mahdollista pidentää.

EHDOTUKSIEN KALATALOUDELLE KESKEISIÄ ASIOITA

Ehdotuksissa Kemijoen ja Tornionjoen sekä Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmiksi vuosille 2022-2027 esitetään vaelluskalojen kalankulun mahdollisuuksien parantamista osassa alueiden vesistä.

Padottujen jokien vaelluskalakantojen elvyttämisen kannalta tärkein Kemijoen vesienhoitoalueelle esitetty toimenpide on Kemijoen alaosan voimalaitosten ohitusratkaisut. Kemijoki on yksi kalatiestrategian kärkikohteista. Tulevalle hoitokaudelle esitetään ohitusratkaisujen toteutusta Kemijoen alaosan neljään patoon ja selvitystä ohitusratkaisuista Keski-Kemijoen sekä Raudanjoen alaosan esteille. Pienempien esteiden, kuten tierumpujen aiheuttamia vaellusesteiden, poistoa tulee edistää, missä mahdollista, vaikka niitä ei ole yksilöity toimenpideohjelmissa. Kemijoen vesienhoitoalueelle on suunniteltu 19 kalan kulkua helpottavaa toimenpidettä.

Tornionjoen vesienhoitoalueelle on Tengeliönjoelle suunniteltu kalatiehanketta välille Haapakosken alaosa – Portimojärvi. Muilla Tornionjoen Suomen alueen sivujoilla ei ole vastaavia vesivoiman patorakenteita. Tornionjoen vesienhoitoalue on kansainvälinen ja osa alueesta kuuluu Ruotsille.

Tenon-Näätämönjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueella vesivoiman patorakenteita on Inarijärveen laskevassa Kirakkajoessa, sekä alueen vesistöihin liittyen säännöstellystä Inarijärvestä laskevassa Paatsjoessa Venäjän puolella, sekä Tuulomajoessa Venäjän puolella. Kirakkajoen voimalaitoksen käyttö päättyy ja suunnitteilla on ohitusratkaisuja vaelluskaloille. Tenojoessa ja Näätämöjoessa ei ole vaelluskaloille vastaavia nousuesteitä.

Kaikissa Lapin vesienhoitoalueissa on käynnissä ja suunnitelmissa virtavesien kalataloudellisia kunnostuksia.

Vesien ekologinen tila vesienhoitoalueilla on pysynyt pääosin muuttumattomana, eli samanlaisena kuin toiminnan aloitusvaiheessa. Lapin alueen laajojen vesienhoitoalueiden vedet ovat pääsääntöisesti hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Lapin pohjoisosissa lähes kaikki vedet kuuluvat luokkaan erinomainen. Lapin lounaisosassa on eniten ihmistoiminnan aiheuttamaa vesien tilan heikkenemistä ja tyydyttävään luokkaan kuuluvia vesiä. Perämerellä on tapahtunut tilan heikentymistä tyydyttäväksi. Suunnitelmissa on luokiteltu padottujen vaelluskalajokien (mm. Kemijoki sivuhaaroineen) ekologinen tila tyydyttäväksi voimakkaasti muutetuksi tai hyväksi voimakkaasti muutetuksi.

SUOMEN VAPAA-AJANKALASTAJIEN KESKUSJÄRJESTÖN KANTA

SVK on huolissaan vesienhoidon heikosta tuloksellisuudesta. Vesienhoidon tavoitteet eivät toteutuneet alkuperäiseen määräaikaan 2015 mennessä, eivätkä ne myöskään ole toteutumassa poikkeamana asetettuun määräaikaan 2027 mennessä. Isoimpana syynä vesienhoidon ilmeiseen tehottomuuteen on, että vesiensuojelun säätelykeinot perustuvat vapaaehtoisuuteen ja valtion vesiensuojeluun osoittaman rahamäärän riittämättömyys.

Jotta tavoitteisiin päästäisiin, tulee tavoitteen saavuttamiseksi tärkeimpiä ja vaikuttavimpia toimia kirjata lakiin. Etenkin maa- ja metsätaloudesta tulevaan kuormitukseen tulee aikaansaada selvä vähennys ja se on mitä ilmeisimmin mahdollista vain lainsäädännön kautta.

EU:n Weser-päätös antaa erinomaisen mahdollisuuden estää vesien tilaa heikentävät hankkeet. Tilan heikentymisen torjuminen ei kuitenkaan riitä, vaan vesien tilaa tulee pystyä parantamaan, siellä missä sille on tarvetta.

Pintavesien luokittelu ei edelleenkään huomioi veden väriä eikä kiintoainetta. Erityisesti humuskuormitteisissa vesitöissä tämä antaa väärän kuvan pintavesien todellisesta tilasta. Vesistön tummuminen ja liettyminen voi olla pitkälle edennyt, mutta ekologinen luokittelu näyttää sen silti olevan hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Veden väri ja kiintoainepitoisuus tulee viipymättä lisätä pintavesien luokittelun kriteereihin.

Vesienhoitosuunnitelmassa on esitettävä yhteenveto toimenpiteistä, jotka ovat tarpeen vesimuodostuman hyvän tilan vaiheittaiseksi saavuttamiseksi, syyt viivästyksiin näiden toimenpiteiden käytäntöön saattamisessa, sekä toimenpiteiden todennäköinen toteuttamisaikataulu. Vesienhoitosuunnitelmassa ei ollut yksityiskohtaisia tietoja vesien tilan paranemisen viivästymisen syistä, eikä yksityiskohtaista suunnitelmaa kolmannelle vesienhoitokaudelle esitettyjen toimenpiteiden tarkasta aikataulusta.

Suunnitelmassa esitetty padottujen jokien ja säännösteltyjen vesien veden laatuluokituksen ekologinen tila ”hyvä voimakkaasti muutettu” ei vastaa SVK:n mielestä vesienhoidon alkuperäistä tavoitetta ja tarkoitusta. Hyvä tila edellyttäisi kalojen vaellusmahdollisuudet turvaavien ratkaisujen jo toteutuneen, mutta niiden toteutus on pääosin edelleen kokonaan tekemättä tai vasta suunnitelmavaiheessa. Näiltä osin kysymyksessä näyttää olevan tietoinen tavoitetilan alentaminen, joka ei edistä vaelluskalojen vaellusmahdollisuuksien parantamista, vaan nostaa paikoitellen perusteetta padottujen jokien tilaluokituksen hyväksi. Myös Kemijoen vesistön mahdolliset kalatieratkaisut Rovaniemen yläpuolisissa osissa vesistöä olisi hyvä nostaa suunnitelmassa selkeästi esille.

Ehdotukset Kemijoen ja Tornionjoen sekä Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmiksi vuosille 2022-2027 sisältävät kokonaisuutena laajan tietopaketin vesienhoitoalueiden nykytilasta ja tavoiteltavista toimenpiteistä vesien tilan parantamiseksi, joista suurin osa on kannatettavia ja tarkoituksenmukaisia.