Vesienhoitosuunnitelma Kokemäenjoki-Saaristomeri-Selkämeri

Lausunto vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä ja työohjelmasta Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueella 2022–2027, 21.6.2018

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö on tutustunut kyseiseen asiakirjaan. Kiinnitämme huomiota seuraaviin seikkoihin:

Metsäojitukset kuormittavat huomattavasti luultua enemmän

Lausunnolla olevan asiakirjan sivulla 83 todetaan metsätalouden osuuden vesienhoitoalueen kokonaiskuormituksesta olevan vähäinen.
Uusimman tutkimustiedon mukaan metsäojitusten osuus kuormituksesta on kuitenkin paljon luultua suurempi ja se tulee huomioida vesienhoidossa
Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) viime vuonna (2017) julkaisemassa tutkimuksessa käy ilmi, että metsäojista huuhtoutuvien valumavesien ravinnepitoisuudet ovat moninkertaisesti aikaisemmin luultua suuremmat ja että ojista huuhtoutuvat ravinnepitoisuudet kasvavat ajan myötä.

Nämä uudet tutkimustulokset tulee ottaa selvästi paremmin vesienhoidossa huomioon. Vesienhoidon järjestämisessä tulee aikaisempaa huomattavasti tehokkaammin tähdätä ojittamisen vesistövaikutusten vähentämiseen.

Pintavesien luokittelun kriteereitä tulee muuttaa

Pintavesien luokittelussa ei tällä hetkellä oteta huomioon veden väriä eikä kiintoainetta, mikä antaa väärän kuvan pintavesien todellisesta tilasta. Tämä tulee ikävällä tavalla ilmi esimerkiksi Lestijärvellä, joka järven veden huomattavasta tummumisesta huolimatta on yhä luokiteltu erinomaiseksi.
Vesien tummuminen on jatkuvasti kasvava ongelma maamme vesistöissä. Tummuminen mm. heikentää esimerkiksi ahvenen saalistusmenestystä, mikä johtaa ahvenkantojen taantumiseen ja sitä kautta särkikalojen lisääntymiseen ja vesien rehevöitymiseen. Kiintoaineen lisääntyminen puolestaan aiheuttaa liettymistä ja monien kalalajien, kuten esim. taimenen, siian ja harjuksen lisääntymisen vaikeutumista tai jopa estymistä.
Mielestämme veden väri ja kiintoainepitoisuus tulee viipymättä lisätä pintavesien luokittelun kriteereihin

Pohjavedet

Useiden jokien latvaosat ja niissä elävät eliöt ovat veden riittävyyden osalta suurelta osin, ellei jopa täysin riippuvaisia pohjavesistä ja niiden riittävyydestä. Useissa joissa elää joen latvaosilla vielä paikallisena joen alkuperäisiä taimenia, jotka muuten ovat joesta jo vesirakentamisen myötä kadonneet. Nämä taimenet ja koko latvavesien ekosysteemit ovat täysin riippuvaisia veden riittävyydestä ja voivat hävitä, mikäli pohjaveden määrä ratkaisevasti vähenee.
Pohjaveden riittävyys vesiekosysteemeille tulee mielestämme lisätä pohjavesiä koskeviin keskeisiin kysymyksiin sekä tarkastella vesienhoidon kannalta keskeisissä kysymyksissä myös vaikutuksia pohjavesistä riippuvaisiin vesiekosysteemeihin.

Muilta osin pidämme nyt lausunnolla olevan asiakirjan sisältöä erinomaisena.