Vesienhoitosuunnitelma Kymijoki-Suomenlahti

Lausunto Vaikuta vesiin – vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä ja työohjelmasta Kymijoen-Suomenlahden  vesienhoitoalueella 2022-2027, 26.6.2018

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön lausunto

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on tutustunut kyseiseen työohjelmaan/suunnitelmaan; RAPORTTEJA 75 | 2018, VAIKUTA VESIIN, Vesienhoidon työohjelma ja keskeiset kysymykset Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella 2022–2027. Ohjelma pitää sisällään runsaasti taustatietoa ja tulevaisuuden mahdolliset näkymät ja uhkakuvat on hahmoteltu hyvin. SVK haluaa kuitenkin painottaa muutamia seikkoja ohjelmaan liittyen:

Pintavesien luokittelun kriteereitä tulee muuttaa

Pintavesien luokittelussa ei tällä hetkellä oteta huomioon veden väriä eikä kiintoainetta, mikä antaa väärän kuvan pintavesien todellisesta tilasta. Vesien tummuminen on jatkuvasti kasvava ongelma maamme vesistöissä. Tummuminen mm. heikentää esimerkiksi ahvenen saalistusmenestystä, mikä johtaa ahvenkantojen taantumiseen ja sitä kautta särkikalojen lisääntymiseen ja vesien rehevöitymiseen.
Kiintoaineen lisääntyminen puolestaan aiheuttaa liettymistä ja monien kalalajien, kuten esim. taimenen, siian ja harjuksen lisääntymisen vaikeutumista tai jopa estymistä.
Mielestämme veden väri ja kiintoainepitoisuus tulee viipymättä lisätä pintavesien luokittelun kriteereihin. Pintavesien luokittelun periaatteet: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Pintavesien_tila/Pintavesien_luokittelu

Ojittamisen luultua suurempi kuormitus tulee huomioida vesienhoidossa
Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) viime vuonna (2017) julkaisemassa tutkimuksessa käy ilmi, että metsäojista huuhtoutuvien valumavesien ravinnepitoisuudet ovat moninkertaisesti aikaisemmin luultua suuremmat ja että ojista huuhtoutuvat ravinnepitoisuudet kasvavat ajan myötä. Nämä uudet tutkimustulokset tulee ottaa selvästi paremmin vesienhoidossa huomioon. Vesienhoidon järjestämisessä tulee aikaisempaa huomattavasti tehokkaammin tähdätä ojittamisen vesistövaikutusten vähentämiseen.
Linkki viime vuonna julkaistuun tutkimukseen ojitusten aiheuttamasta, luultua suuremmasta kuormituksesta: https://www.luke.fi/uutiset/soiden-ojittaminen-nakyy-vesistoissa-yha-enemman/

Pohjavedet
Useiden jokien latvaosat ja niissä elävät eliöt ovat veden riittävyyden osalta suurelta osin, ellei jopa täysin riippuvaisia pohjavesistä ja niiden riittävyydestä. Useissa joissa elää joen latvaosilla vielä paikallisena joen alkuperäisiä taimenia, jotka muuten ovat joesta jo vesirakentamisen myötä kadonneet. Nämä taimenet ja koko latvavesien ekosysteemit ovat täysin riippuvaisia veden riittävyydestä ja voivat hävitä, mikäli pohjaveden määrä ratkaisevasti vähenee.
Raportissa kerrotaan, että tämän kaltaiset pohjavesialueet saisivat jatkossa luokituksen ”E”. Pohjaveden riittävyys vesiekosysteemeille tulee mielestämme painottaa enemmänkin, niin suunnitteluvaiheen, kuin toimenpide- ja seurantaohjelmankin osalta.