Vesienhoitosuunnitelma Vuoksi

Lausunto Vaikuta vesiin – vesienhoidon   keskeisistä   kysymyksistä   ja   työohjelmasta Vuoksen vesienhoitoalueella 2022-­2027, 2.7.2018

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on tutustunut vaikuta vesiin- vesienhoidon keskeisiin kysymyksiin ja työohjelmaan Vuoksen vesienhoitoalueella ja esittää siitä lausuntonaan seuraavaa.

SVK toteaa, että Vaikuta vesiin -raportissa on nostettu varsin selkeästi ja kattavasti esiin ne toimenpiteet, jotka vaikuttavat vedenlaatuun Vuoksen vesienhoitoalueella. SVK pitää hyvänä sitä, että raportti käsittelee vesienhoidon yhteistyöryhmissä esiin tulleet vesienhoidon keskeiset kysymykset. Tarkempi kannanotto eriasioihin on esitetty seuraavassa otsikkokohtaisesti.

Pintavesien luokittelun kriteerit

Pintavesien luokittelussa ei tällä hetkellä oteta huomioon veden väriä eikä kiintoainetta, mikä antaa väärän kuvan pintavesien todellisesta tilasta
Vesien tummuminen on jatkuvasti kasvava ongelma maamme vesistöissä. Tummuminen mm. heikentää esimerkiksi ahvenen saalistusmenestystä, mikä johtaa ahvenkantojen taantumiseen ja sitä kautta särkikalojen lisääntymiseen ja vesien rehevöitymiseen.
Kiintoaineen lisääntyminen puolestaan aiheuttaa liettymistä ja monien kalalajien, kuten esim. taimenen, siian ja harjuksen lisääntymisen vaikeutumista tai jopa estymistä.
Mielestämme veden väri ja kiintoainepitoisuus tulee viipymättä lisätä pintavesien luokittelun kriteereihin

Ojittamisen luultua suurempi kuormitus tulee huomioida vesienhoidossa

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) viime vuonna (2017) julkaisemassa tutkimuksessa ilmenee, että metsäojista huuhtoutuvien valumavesien ravinnepitoisuudet ovat moninkertaisesti aikaisemmin luultua suuremmat ja että ojista huuhtoutuvat ravinnepitoisuudet kasvavat ajan myötä.

Nämä uudet tutkimustulokset tulee ottaa selvästi paremmin vesienhoidossa huomioon. Vesienhoidon järjestämisessä tulee aikaisempaa huomattavasti tehokkaammin tähdätä ojittamisen vesistövaikutusten vähentämiseen.

Pohjavedet

Useiden jokien latvaosat ja niissä elävät eliöt ovat veden riittävyyden osalta suurelta osin, ellei jopa täysin riippuvaisia pohjavesistä ja niiden riittävyydestä. Useissa joissa elää joen latvaosilla vielä paikallisena joen alkuperäisiä taimenia, jotka muuten ovat joesta jo vesirakentamisen myötä kadonneet. Nämä taimenet ja koko latvavesien ekosysteemit ovat täysin riippuvaisia veden riittävyydestä ja voivat hävitä, mikäli pohjaveden määrä ratkaisevasti vähenee.
Pohjaveden riittävyys vesiekosysteemeille tulee mielestämme lisätä pohjavesiä koskeviin keskeisiin kysymyksiin.

Vesielinympäristöjen parantaminen ja vaelluskalakantojen vahvistaminen

Uhanalaisten kalalajien suojelu on tärkeää ja puhtaat kalavedet sekä hyvin voivat kalakannat ovat avainasemassa myös kehitettäessä luontomatkailua Vuoksen vesienhoitoalueella. Vaellusesteiden purkaminen ja kalatiestrategian toimeenpano on tärkeässä roolissa, jotta painopiste vaelluskalojen istutuksesta saadaan luontaisen lisääntymiskierron ylläpitämiseen ja palauttamiseen. Pienissä jokikunnostuskohteissa kansalaisten osallistuminen kunnostustyöhön on oleellista, mutta ei poista viranomaisten tai kunnostuksia työkseen tekevien osuutta suunnittelusta sekä toteutuksesta. Tärkeää olisi myös lisätä eri kunnostustoimien seurantaa ja tuloksista tiedottamista.  Suojelutoimien tehostaminen äärimmäisen uhanalaisten järvilohen ja – nieriän sekä erittäin uhanalaisen taimenen osalta on tärkeää, mutta esille tulisi tuoda tarkemmin, tarkoitetaanko erityisesti huomioitavissa asioissa, kalastusasetuksen mukaisia rauhoituksia. Myös harjus vaatii erityishuomiota Vuoksen vesienhoitoalueella. Poisto- ja hoitokalastussaaliin kaupalliseen edistämiseen kannattaa panostaa, myös toimenpiteiden vaikutuksista tulisi tiedottaa. Pienvesien suojeluun ja vedenlaadun parantamiseen tulee kiinnittää myös erityistä huomiota.