Vesikulkuneuvojen katsastus

Lausunto vesikulkuneuvojen pakollisen
katsastusjärjestelmän luomisesta 20.3.2007

Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) selvityksen mukaan
Suomessa on 737000 venettä, joista 420000 ainakin toisinaan käyttää moottoria.
Vuoteen 2010 moottorillisten veneiden lukumääräksi ennustetaan 550000 kpl.
Moottorillisten veneiden keskimääräinen käyttöaika on 15 ? 50
tuntia/vene/vuosi.

Vaikka venekanta on Suomessa jatkuvasti lisääntynyt, kuolemaan
johtaneet onnettomuudet ovat vähentyneet. Suurin osa kuolemaan johtaneista
veneilyonnettomuuksista tapahtuu avoimella perämoottoriveneellä, soutuveneellä
tai jollalla. Onnettomuusveneiden kuljettajista yli puolet on ollut yli 1
promillen humalassa. Avuntarpeeseen johtaneista tilanteista noin 1/3 on johtunut
joko tietämättömyydestä tai huolimattomuudesta. Avuntarvitsijoista 70 – 80 % on
moottoriveneitä.

Asetuksessa alusten katsastuksista (3.12.1999/1123) säädetään,
että katsastuksen tarkoituksena on varmistua aluksen rakenteen, koneiston ja
varustuksen puolesta täyttävän aluksen turvallisuutta koskevien säännösten ja
määräysten mukaiset vaatimukset, ja että alus on aluksista aiheutuvien vesien
pilaantumisen ehkäisemisestä annettujen säännösten ja määräysten mukainen.
Mainittu asetus ei kuitenkaan koske huvialuksia, jotka ovat 2,5 ? 24 m pitkiä.
Kuitenkin laki eräiden huviveneiden turvallisuudesta ja päästövaatimuksista
(5.8.2005/621) edellyttää valmistajalta vaatimustenmukaisuuden arviointia eli
huvivenedirektiivin mukaista CE-merkintää. CE-merkintä, rekisteröinti ja
tulevaisuudessa mahdollinen pakollinen katsastus epäilemättä lisäävät
turvallisuutta, mutta ne eivät poista tärkeintä eli veneilykouluttautumista niin
teoriassa kuin käytännössäkin samoin kuin hyvän merimiestavan noudattamista.
Syksyllä 2007 voimaantulevaan valtakunnalliseen vesikulkuneuvorekisteriin
(10.11.2006/976) on jokainen vesikulkuneuvo moottoriteholtaan vähintään 15 kW
tai pituudeltaan vähintään 5,5 m rekisteröitävä. Tämänkin rekisterin yhtenä
perusteena on turvallisuuden lisääminen.

Suomen rannikoilla ja saaristoissa sekä suurilla järvenselillä
hyvät veneily- ja navigointitaidot ovat ehdottoman tärkeitä. Laki ei velvoita
vapaa-ajan veneilijöitä kouluttautumaan, mutta vesillä liikkumisen säännöt
kaikkien veneilijöiden on tunnettava. Veneilykurssien avulla niin aloittelija
kuin pidemmällekin edennyt harrastaja saa lisävarmuutta. Suomen
Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) pyrkii eri koulutustapahtumin ja
artikkelein vaikuttamaan niin, että jäsenet hankkisivat vesillä liikkumisen
perustaidot, suhtautuisivat vakavasti vesiturvallisuuteen ja opettelisivat
tuntemaan oman veneensä ominaisuudet eri keleissä sekä kiinnittämään erityisesti
kalastustilanteessa huomiota veneen kuormaukseen ja riskikäyttäytymisen
välttämiseen.

SVK:n mielestä nykyistä vapaaehtoisuuteen perustuvaa
katsastuskäytäntöä ei ole syytä muuttaa. Katsastustoiminnan lisäämiseksi olisi
mieluummin luotava erilaisia ”porkkanoita” kuten nykyinen katsastuksen
vakuutusmaksua alentava vaikutus. Mikäli katsastuksesta tulisi pakollista,
tulisi myös vesillä valvontaa suorittavien (merenkulkulaitos, poliisi,
rajavartiolaitos ja tullilaitos) tahojen saada lisäresursseja, sillä ilman
valvontaa, ei säädöksellä olisi haluttua vaikutusta.

SVK:n mielestä ennen katsastuksen säätämistä pakolliseksi,
tulisi poliisin veneonnettomuuksien tutkijaryhmien arvioida, miten katsastus
olisi voinut vaikuttaa tutkittavaa onnettomuutta ennaltaehkäisevästi. Mikäli
pakollisella katsastuksella voidaan osoittaa lisättävän turvallisuutta, voi SVK
tätä puoltaa. Pakollinen katsastus saattaa kuitenkin turhauttaa niitä
veneilijöitä, jotka käyttävät venettään pääasiassa lomalla tai vain muutamia
kymmeniä tunteja vuodessa.

SVK kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto tästä asiakirjasta.
Virkistys- ja vapaa-ajankalastajien valtakunnalliset järjestöt – Suomen
Kalamiesten Keskusliitto, Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliitto sekä Suomen
Urheilukalastajien Liitto – ovat yhdistäneet toimintansa vuonna 2000 perustetun
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön puitteisiin ja lausuntopyynnöt ym.
yhteydenotot pyydämme osoittamaan keskusjärjestölle.