Vesivoiman kalastohaitat vaativat lisätarkastelua

Vesivoiman kalastohaitat vaativat lisätarkastelua

Ympäristölainsäädäntö
Suuret teollisuuslaitokset ja voimalat tarvitsevat toiminnalleen ympäristöluvan. Vesivoimalaitokset puolestaan tarvitsevat vesilain mukaisen luvan. Ympäristöluvan hakemisen ja myöntämisen yhteydessä toteutetaan niin sanottu ympäristövaikutusten arviointi. Alkuvaiheessa toiminnanharjoittaja hyväksyttää viranomaisella ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) suunnitelman ja lopulta itse ympäristövaikutusten arvioinnin.  YVA-prosessien aikana määritetään enimmäisraja-arvot toiminnan päästöille ja yritetään minimoida toiminnan päästöt, sekä muut arvioidaan muut haitalliset ympäristövaikutukset. Vesistöjen ja kalaston osalta lupalaitoksille määrätään yleensä velvollisuus tarkkailla kalastolle ja kalastukselle koituvia vaikutuksia ja normaalisti määrätään myös kalatalousmaksu kalataloudelle koituvien haittojen kompensoimiseksi. Eri toimijoilta vaadittavat kalataloustarkkailut ovatkin monesti paras kaloja ja kalastusta koskevan tiedon lähde Suomessa. Varsinaisesti vesiluonnolle koituvia haittoja ei nykykäytännössä kompensoida.

Koskien merkitys
Vesivoimalat on perustettu useimmiten koskipaikkoihin, koska niissä on luontaisesti voimaloiden toiminnan kannalta välttämätön pudotuskorkeus. Valitettavasti kosket ovat myös vesiluonnon monimuotoisuuden, kalastuksen ja vaelluskalojen elinkierron kannalta kaikkein arvokkainta vesiympäristöä. Koskien tarjoamat monimuotoiset virtausolosuhteet tarjoavat monille kalalajeille ja muulle virtavesilajistolle korvaamattoman arvokkaan elinympäristön. Kalatalouden näkökulmasta kosket ovat paitsi kalojen elinympäristöä ja kulkureittejä, myös arvostetuimpia ja tuottoisimpia kalastuskohteita. Koskien tuotannosta on saatavissa heikosti tutkimustietoa, mutta varovaistenkin arvioiden mukaan kosket tuottavat pelkästään pohjaeläimiä useita satoja kiloja hehtaaria ja vuotta kohden. Siis noin satakertaisesti enemmän kuin järvet. Vastaavasti koskien kalatuotanto on 10-100 kertaa parempaa kuin seisovien vesien.


Vesivoimaa on rakennettu vaelluskaloille elintärkeisiin koskipaikkoihin. Sen myötä on maastamme hävinnyt lukuisia kalakantoja- Kuva: Anssi Vainikka

Velvoitteiden nykytila
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön kala- ja ympäristötoimikunta selvitti ELY-keskuksista kalatalousvelvoitteiden tilaa kolmen valikoidun vesistön (Pohjois-Päijänne, Porvoonjoki ja Vuoksi) vaikutusalueella. Selvityksen tarkoituksena oli vertailla eri toiminnanharjoittajille määrättyjen velvoitteiden tasoa. Tavoitteena oli konkretisoida muutamien edustavien esimerkkien avulla lainsäädännössä olevia selkeitä puutteita. Teollisuuslaitosten (esim. sellutehtaat ja jätevedenpuhdistamot) lupapäätökset ovat keskimäärin selvästi uudempia kuin vesivoimaloilla ja myös niiden kalatalousvelvoitteet on määrätty nykyaikaisen kalasto- ja kalataloustiedon mukaan. Nämä luvanvaraiset laitokset tarjoavat hyvän vertailukohdan vesivoimalaitoksille. Vesivoimalaitosten pysyviksi (siis suomeksi ikuisiksi) määritellyt luvat perustuvat usein hyvin vanhoihin päätöksiin, minkä vuoksi niiden velvoitteissa on merkittäviä puutteita, kuten vertailumme osoittaa. Todellisuudessa näiden vertailussa mukana olleiden vesistöjen kohdalla vesivoiman vaikutukset kalatalouteen eivät varmasti ole ainakaan vähäisempiä kuin muiden teollisuuslaitosten vaikutukset.

Taulukko 1. Eri toiminnanharjoittajille määrätyt velvoitteet esimerkkivesistöissä.

Pohjois-Päijänne
Keiteleen ja Pohjois-Päijänteen välissä virtaava vesireitti on keskeinen vaellusreitti ja lisääntymisalue Päijänteessä syönnöstäville alueen vaeltaville taimenkannoille. Reitillä on nykyisin kolme padottua koskialuetta (Vaajavirta, Kuhankoski ja Äänekoski). Pohjois-Päijänteen vaikutusalueella on myös useita teollisuuslaitoksia, jotka tarjoavat hyvän vertailukohdan kalatalousvelvoitteille. Vaajavirran, Kuhankosken ja Äänekosken padoissa on kalatiet ylöspäin nouseville kaloille, mutta patoihin ei liity lainkaan kalatalousmaksuja tai kalataloudellisia seurantavelvoitteita.
Pohjois-Päijänteen vaikutusalueella sijaitseville 7 laitokselle (lämpövoimala, sellutehtaita, turvetuotantoa, säännöstelyä yms.) on määrätty vuotuiset maksut, jotka ovat yhteensä 159 000 euroa vuodessa ja lisäksi kaikki laitokset on määrätty tarkkailemaan tuottamiaan vaikutuksia kalastoon ja kalatalouteen.

Porvoonjoki
Suomenlahteen laskeva Porvoonjoki on aikoinaan ylläpitänyt alkuperäisiä lohikalakantoja. Porvoonjoessa on nykyisin viisi patoa (Strömsberg, Vakkola, Naarkoski, Tönnönkoski ja Vääräkoski). Porvoonjoen vaikutusalueella on useita teollisuuslaitoksia, jotka tarjoavat vertailukohdan kalatalousvelvoitteille.
Osaan Porvoonjoen voimalaitoksista on rakennettu kalatiet, vaikka varsinaista kalatievelvoitetta ei ole määrätty yhdellekään padolle. Yhdelläkään Porvoonjoen vesivoimatuottajalla ei myöskään ole velvoitetta tarkkailla kalataloudellisia vaikutuksia tai maksaa kalatalousmaksua.
Porvoonjoen vaikutusalueella sijaitseville 5 toimijalle (enimmäkseen jätevedenpuhdistamoja) on määrätty vuotuiset maksut, jotka ovat yhteensä 18 738 euroa vuodessa ja lisäksi kaikki laitokset on määrätty tarkkailemaan vaikutuksiaan kalastoon ja kalatalouteen. Lisäksi tällä hetkellä rakenteilla olevalle tietyömaalle on määrätty 4000 euron kertakorvaus kalataloudelle koituvista haitoista.

Vuoksi
Saimaan vedet Laatokkaan päästävä Vuoksi on virtaamaltaan Suomen suurin joki ja vapaana virratessaan se oli maan merkittävimpiä kalastuskohteita. Vuokseen on rakennettu Suomen puolelle kaksi voimalaitospatoa, jonka myötä Vuoksessa ei ole enää vapaita koskia Suomen puolella. Imatrankoskella ei ole kalataloudellisia velvoitteita; ainoastaan kalatien sallimisvelvoite. Tainionkoskelle määrätty kalatievelvoite on muutettu istutusvelvoitteeksi, koska kalatiellä ei olisi juurikaan merkitystä vesivoima-altaiden hävitettyä lohikalojen lisääntymisalueet joesta.
Vuoksen lähivaikutusalueella sijaitsee kaksi kuormitusta aiheuttavaa laitosta (sellutehdas ja jätevedenpuhdistamo), joihin patojen vaikutuksia verrataan. Sellutehtaan kalatalousmaksu on 18 200 euroa vuodessa ja jätevedenpuhdistamolle ei ole määrätty kalatalousmaksua. Molemmat laitokset on määrätty tarkkailemaan vaikutuksiaan kalastoon ja kalatalouteen.


Vapaan kosken tilalla on monin paikoin vesivoimalan pato. Kuva: Juha Ojaharju

Velvoitteiden puuttumisen vaikutukset
Vapaiden koskien häviäminen vesivoimarakentamisen takia on menetys, jota ei voi korvata rahalla. Kalatalousvelvoitteilla on kuitenkin suuri merkitys kalataloudelle aiheutettujen haittojen minimoinnissa. Vesilain mukaan kaikkien uusien hankkeiden toteuttamisedellytys on, että hankkeen yhteiskunnalle tuomat hyödyt ovat suuremmat kuin haitat. Yleiselle kalatalousedulle koituvat haittojen kompensoimiseksi voidaan määrätä istutusvelvoite tai kalatalousmaksuja, joita käytetään istutuksiin tai muihin kalaston hoitotoimiin. Vesivoiman hyödyt näyttävät nykytilassa todellista suuremmilta, koska kaikki vesivoimalaitokset eivät joudu korvaamaan kalataloudelle aiheutuvia haittoja, kuten kaikki muut energiantuotantomuodot ja muu teollisuus. Etenkin pienimpien voimaloiden kohdalla olisi perusteltua aika ajoin tiedon lisääntyessä tarkastella, ovatko padon tuomat hyödyt päivittyneen tiedon varassa edelleen suuremmat kuin haitat.


Vesivoiman aiheuttamien haittojen kompensoimiseksi on rakennetu esimerkiksi tällaisia teknisiä kalateitä. Ne eivät kuitenkaan toimi kalojen kulkuväylinä yhtä hyvin kuin luonnollinen uoma. Kuva: Juha Ojaharju

Pienvesivoimaloiden hyödyt ja haitat puntariin
Suomessa on 89 alle yhden megawatin vesivoimalaitosta, jotka tarjoavat yhteensä 43 megawatin sähköntuotantotehon. Tämän kokoluokan voimalat eivät voi osallistua säätövoiman tuotantoon tai sähköverkon taajuuskorjauksiin. Vaelluskalakantojen elvyttämiseksi, jo hävinneiden kantojen korvaamiseksi uusilla kannoilla ja virtavesiluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi olisi tärkeää saada purettua osa vähämerkityksellisistä padoista. Kokonaisuuden kannalta kokonaan puretut padot parantavat vesiluonnon tilaa enemmän kuin yksittäiset kalatiehankkeet.
Jos vesivoimalaitokselle ei ole määrätty mitään kalataloudellista velvoitetta, kannattaa padon omistajan ylläpitää voimalaa niin pitkään kuin koneisto tuottaa sähköä. Näiden vähämerkityksellisten patojen taloudellinen arvo näyttäytyisi toisessa valossa, jos laitokset joutuisivat tarkkailemaan ja kompensoimaan aiheuttamaansa vahinkoa vesiluonnolle. Asianmukaisten velvoitteiden asettaminen olisi ratkaisevan tärkeää kahlitun virtavesiluonnon vapauttamisen käynnistämiseksi. Myös ajatusta virtavesiluonnolle koituneiden haittojen kompensoinnista on vaikea saada etenemään, jos merkittävää osaa vesivoimaloista ei ole määrätty kompensoimaan edes kalastolle aiheutettuja haittoja lainkaan.

Tilanteen korjaaminen
Vesivoiman tuotanto hyötyy suhteettoman paljon nykytilanteesta, jossa tietyt voimalaitokset voivat tuottaa energiaa ilman velvollisuutta ympäristölle aiheutettujen haittojen korvaamiseen. Tilanne on ristiriidassa niin yleisen oikeustajun kuin ympäristöoikeuden periaatteiden kanssa. Niiden mukaan vahingon aiheuttajan on korvattava aiheuttamansa vahinko. Suomessa on kuitenkin kymmeniä vesivoimalaitoksia, joille ei ole määrätty lainkaan kalatalousvelvoitetta ja niihin ei nykyisen vesilain nojalla pystytä määräämään jälkikäteen kalatalousvelvoitetta. Nyky-yhteiskunnassa ei voi olla toimijoita, joiden vanhanaikaiset luvat ovat voimassa ikuisesti. Tilanteen korjaamiseksi vesilakia on muutettava niin, että velvoitteita ja luvan edellytyksiä voidaan tarkastaa aika ajoin ymmärryksen lisääntyessä ja yhteiskunnan muuttuessa. Myös uusien velvoitteiden määrääminen ilman velvoitteita toimiville laitoksille täytyy saada lisättyä lakiin. Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö, Suomen luonnonsuojeluliitto sekä WWF-Suomi ovat yhdessä vaatineet näitä muutoksia lakiin vuonna 2017 tehdyssä esityksessään. Viime kädessä ihmisen toiminnan vaikutuksia arvioitaessa on huomioitava myös luonnon itseisarvo.
Jäämme seuraamaan, miten nykyisen hallituksen hallitusohjelman kirjaus vesilain muuttamisesta etenee, ja saadaanko luvatut kalatalousvelvoitteet myös toistaiseksi ilman velvoitteita toimiville vesivoimalaitoksille.