Vuoden kalatalousalue jätetään valitsematta

Vuoden kalatalousalue jätetään valitsematta

Vuoden kalatalousalue jätetään valitsematta
Vapaa-ajankalastajat ovat pettyneitä käyttö- ja hoitosuunnitelmien valmisteluun

Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) piti jakaa Vuoden kalatalousalue 2021 -tunnustus kalatalousalueelle, joka on toiminut ansiokkaasti kalakantojen kehittämiseksi ja vapaa-ajankalastuksen toimintaedellytysten parantamiseksi. Valinta päätettiin kuitenkin jättää tekemättä, koska kalatalousalueiden toiminnan yleinen taso erityisesti käyttö- ja hoitosuunnitelmien laadinnassa on ollut muutamia valonpilkahduksia lukuun ottamatta pettymys.

Uudet kalatalousalueet perustettiin vuonna 2019, ja niiden keskeisimpänä tehtävänä on kalavarojen kestävän käytön ja hoidon suunnittelu. Toimintaa ohjaamaan alueiden tulee laatia käyttö- ja hoitosuunnitelma, johon kirjataan muun muassa kalavarojen hoitoa, kalastuksen järjestämistä, edistämistä ja valvontaa koskevat toimenpiteet ja tavoitetilat. Ensimmäiset uuden lain mukaiset suunnitelmat tuli olla jätettyinä ELY-keskuksille vuoden 2021 loppuun mennessä.

Suurille uudistuksille on tarvetta

Vuonna 2016 voimaan tulleessa kalastuslaissa piti ottaa reilu askel kohti kalavesien ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää käyttöä ja hoitoa. Erityistä huomiota lain hengen mukaan tulee kiinnittää siihen, että parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon pohjautuen turvataan kalavarojen kestävä ja monipuolinen tuotto, kalakantojen luontainen elinkierto sekä kalavarojen ja muun vesiluonnon monimuotoisuus sekä suojelu.
Käyttö- ja hoitosuunnitelmien valmistelua on leimannut vanhoissa totutuissa tavoissa pysyminen, vaikka mm. kalastuslupien saatavuudessa, uhanalaisten kalakantojen tilassa, istutustoiminnassa ja kalastuksensäätelyssä olisi tarvetta suurille uudistuksille.

”Kalavarojen rajallisuutta ei ole suunnitelmissa tunnistettu, mikä uhkaa niin vielä elinvoimaisten kuin uhanalaistenkin kalakantojen tuottokykyä. Kalastuksen kehittämisen toimenpiteet ovat suunnitelmissa painottuneet kaupallisen kalastuksen tarpeiden huomioon ottamiseen. Sitä vastoin kalavesien suurimman käyttäjäryhmän ja toiminnan rahoittajien eli vapaa-ajankalastajien tarpeet on valitettavasti käsitelty vain pintapuolisesti”, toteaa Suomen Vapaa-ajankalastajien kalatalousasiantuntija Janne Rautanen.
”Vapaa-ajankalastajien pitkäaikaisena toiveena on ollut vetovoimaisten järvikohteiden kehittäminen, mutta merkittäviä vapakalastuksen ehdoin kehitettäviä kohteita ei edelleenkään ole saatu luotua. Lisäksi toimenpiteet vapaa-ajankalastuksen yhtenäislupajärjestelmän kehittämisessä ovat erityisesti rannikolla jäämässä puutteellisiksi”, hän jatkaa.

Positiivisiakin esimerkkejä löytyy

Yksittäisiä positiivisia kehitysaskelia on vaatimattomasta yleistilanteesta huolimatta otettu.
”Esimerkiksi Kanta-Hämeen maakunnan vahvojen kuhavesien alueella on tehty runsaasti kuhan kasvuselvityksiä, ja niiden mukaan on ohjattu pyyntimittaa sekä solmuvälisäätelyä. Nopeasti kasvavissa kuhakannoissa lakisääteistä 42 sentin alamittaa on korotettu 45 senttiin tai jopa 50 senttiin  yhdessä asianmukaisen verkon solmuvälin kanssa. Lisäksi suosituksena on asetettu ylämittoja kuhalle (70 cm) ja hauelle (100 cm)”, Janne Rautanen mainitsee.
Myös Pohjanmaan rannikolla on tunnistettu suurten petokalayksilöiden arvo suvun jatkajina. Esimerkiksi Merenkurkun kalatalousalueella suositellaan vapautettavaksi yli yhden kilon painoiset ahvenet ja yli 80 senttiä pitkät hauet. Myös Kuortaneenjärvelle on petokaloille tulossa ylämittoja.

Taimenen alamitan korottaminen 60 senttiin esimerkiksi Heinolan kalatalousalueella palauttaa mielekkyyttä istutettujen lohikalojen kalastukseen ja luo pienen mahdollisuuden luonnonkantojen elpymiselle. Vantaanjoen kalatalousalueella toimenpiteet vaelluskalojen ja muiden petokalojen luontaisen lisääntymisen kehittämiseksi ansaitsevat kiitoksen.
Puruvedellä huomiota on kiinnitetty veden laatuun, vesiensuojelutoimiin sekä harjuksen heikkoon tilanteeseen. Myös yhtenäislupajärjestelmän kehittäminen ottamalla sukelluskalastajat huomioon Puruveden lupajärjestelmässä on hieno uudistus.

 
Lisätietoja:
kalatalousasiantuntija Janne Rautanen, Suomen Vapaa-ajankalastajat, puh. 0400 946 968, s-posti: janne.rautanen(at)vapaa-ajankalastaja.fi
toiminnanjohtaja Olli Saari, Suomen Vapaa-ajankalastajat, puh. 050 339 4660 , s-posti: olli.saari(at)vapaa-ajankalastaja.fi

 

 

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 460 seurassa toimii yhteensä noin 33 000 kalastuksen harrastajaa.