Vastaselitys Inkoon kalastuskiellosta

Vastaselitys hallinto-oikeuteen: Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalastuskielto (dnro 7/5716/2018) Inkoon merialueella: Torbackaviken ja Kallerfjärden, Svenviken ja Gyltholmen etelään, Kyrkfjärden ja Barkarsundet sekä Espingsfjärden ja Skansfjärden, 30.9.2018

Helsingin hallinto-oikeus on pyytänyt vastaselitystä Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestöltä (SVK) Varsinais-Suomen ELY-keskuksen 31.8.2018 antamaan lausuntoon valituksestamme ELY-keskuksen päätöksestä. SVK antaa vastaselityksenään lausunnon johdosta seuraavaa.

ELY-keskuksen lausunto 31.8.2018

  • ELY-keskus katsoo lausunnossaan, ettei sillä ole toimivaltaa rauhoittaa kalalajia, mutta toteaa, että kuhan rauhoittaminen SVK:n vaatimalla tavalla olisi teknisesti mahdollista. Tämä ei kuitenkaan ollut ELY-keskuksen mukaan lainsäätäjän tarkoitus ja olisi ELY-keskuksen mukaan lain kiertämistä.
  • ELY-keskuksen perustelu päätökselle on kuhan lisääntymisen suojelu Inkoon vesialueilla. Alueet on valittu kalastusalueella ja niiden on siten katsottu edustavan paikallista tietoa kuhan lisääntymisalueista.
  • ELY-keskus pitää kalastusalueen aikaisempaa kuhan rauhoituspäätöstä kestämättömänä, koska se ei ole estänyt kuhan kalastusta, mistä johtuen on perusteltua kieltää kaikki kalastus onkimista lukuun ottamatta ko. alueilla.
  • ELY-keskus pitää kalastuskiellon rajaamista vuosittain 15.5.-30.6. väliseksi ajaksi sopivana kuhan lisääntymiselle.
  • ELY-keskus katsoo, ettei sen antama vuosittainen 1,5 kuukauden mittainen kalastuskielto rajatuilla alueilla rajoita tarpeettomasti kalastusoikeuksia ja on siksi perusteltu tavoitteeseen nähden.
  • ELY-keskuksen mukaan vastaavia kieltoalueita on olemassa kalastusalueiden päätöksillä useita Uudenmaan rannikolla.
  • ELY-keskus toteaa kuhan alamitan nousevan vuonna 2019 kalastusasetuksen 2 §:n mukaan Suomenlahdella kaikilla kalastajaryhmillä 42 senttimetriin, eikä pidä tarkoituksenmukaisena enää tässä vaiheessa nostaa alamittaa ko. alueilla I- ryhmään kuuluvien kaupallisten kalastajien osalta.
  • ELY-keskus toteaa, että se antoi päätöksen ainoastaan v. 2020 loppuun asti, jolloin uudet kalatalousalueet ovat valmistelleet uudet käyttö- ja hoitosuunnitelmansa, jolloin jatkossa säätelypäätöksien linjaukset tehdään ko. käyttö- ja hoitosuunnitelmien pohjalta.
  • Lopuksi ELY-keskus vaatii, viitaten KHO:n vuosikirjapäätökseen 12.4.2018, että hallinto-oikeus tutkii SVK:n asianosaisuuden valituksessa ja toteaa samalla, että se on sopinut SVK:n kanssa, että se pyytä lausunnon kalastuslain mukaisista hakemuksista ja päätöksistä. Viime kädessä olennaista ELY-keskuksen mielestä on millä tavoin SVK on asianosainen eri valitusasteissa.
  • Viitaten KHO:n em. päätökseen ELY-keskus toteaa, että SVK:n osallistumismahdollisuudet turvataan kalatalousalueen ja kalatalouden yhteistyöryhmien jäsenyyden kautta. ELY-keskus huomauttaa, että Inkoon kalastusalueen kokouksessa keskusteltiin Inkoon kalastuskieltohakemuksesta ja paikalla olleet SVK:n kaksi vapaa-ajankalastajien edustajaa eivät vastustaneet kokouksessa ko. kieltoa.

SVK:n vastaselitys

  1. Valitusoikeutemme asiassa

Viittaamme järjestömme valitusoikeudesta valituksessamme esitettyihin seikkoihin. Lisäksi toteamme seuraavaa:

Katsomme, että järjestöllämme on oltava mahdollisuus vaikuttaa niihin ELY-keskusten säätelypäätöksiin, joilla on välittömät vaikutukset vapaa-ajankalastuksen harjoittamiseen, myös muutoksenhaun kautta.

Kyseessä oleva ELY-keskuksen päätös rajoittaa lukuisten vapaa-ajankalastajien yleiskalastusoikeutta lukuisten kalalajien osalta laajoilla alueilla kolmeksi vuodeksi täysin perusteettomasti ja kohtuuttomasti, koska kalastusalue pyrki pelkästään kuhan rauhoittamiseen ko. alueilla.

Viittaamme järjestömme sääntöihin ja strategiaan ja huomautamme, että kalastuslain 7 §:n mukainen yleiskalastusoikeus (onkiminen, pilkkiminen, silakan litkaus ja viehekalastus) ei koske pelkästään ko. alueella asuvia tai SVK:n jäseniä, vaan kaikkia kalastavia suomalaisia.

SVK toteaa, että sen alueellisten SVK-piirien näkemys ei ole riittävä, koska asiaan liittyy huomattavasti laajempi intressi. Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan v. 2016 pelkästään Uudellamaalla asui 330 000 vapaa-ajankalastajaa ja alueen merialueella harjoitti vapaa-ajankalastusta 55 000 henkilöä. SVK tähdentää, että kyseisille alueille Inkoossa voi tulla henkilöitä mistä päin Suomea tahansa harjoittamaan kalastusta yleiskalastusoikeuksien turvin.

  1. Vaikuttaminen Inkoon kalastusalueessa ja ELY-keskuksen hallinnollinen menettely

ELY-keskuksen tekemää kalastuksen säätelypäätöstä ei käsitelty Uudenmaan kalatalouden yhteistyöryhmässä. Inkoon kalastusalueen kokouksessa, SVK:n edustajat eivät vastustaneet kalastusalueen tekemää esitystä kuhan rauhoituksen jatkamiseksi. Jos kokouksessa olisi tuotu tietoon tarkoitus tehdä entisille rauhoitusalueille totaalinen kalastuskielto, olisi reaktiomme ollut sen vastustaminen.

Inkoon kalastusalue haki ELY-keskukselta jatkoa sen tekemään rauenneeseen kuhan rauhoituspäätöksen, josta järjestöltämme pyydettiin lausunto ja jota järjestömme ei vastustanut, vaan teki muutaman korjausesityksen. ELY-keskuksen lähes kaiken kalastuksen kieltävästä päätösluonnoksesta ei SVK:lta enää lausuntoa pyydetty, emmekä mitenkään siis voineet varautua ko. päätökseen.

Lainsäätäjän tarkoituksena ei varmasti ole ollut antaa ELY-keskukselle valtuutta kieltää kalastusta mielivaltaisesti. Hyvään hallintotapaan olisi kuulunut, että ELY-keskus olisi vastannut kalastusalueen hakemuksen, että sillä ei ole kalastuslain 55 §:n nojalla oikeutta tehdä hakemuksen mukaista päätöstä ja todeta, että hakija voi halutessaan hakea esim. kalastuslain 53 §:n 2 kohdan mukaista kieltoa ko. alueille, josta sitten olisi tullut pyytää lausunto SVK:lta.

Katsomme em. johdosta, että ELY-keskus on menetellyt virheellisesti päätöksessään.

  1. ELY-keskuksen valtuus asiassa

SVK toteaa, että kalojen rauhoittamisesta on säädetty kalastuslain 55 §:ssä. Sen mukaan valtakunnallinen tai alueellinen rauhoitus voidaan antaa vain valtioneuvoston asetuksella. Hallituksen esityksen mukaan ”pykälässä tarkoitettua rauhoitusta jouduttaisiin käyttämään erityisesti tilanteissa, joissa käyttö- ja hoitosuunnitelmien perusteella tai muutoin asetetut alueelliset tai ajalliset kalastusrajoitukset tai kalastusoikeuden haltijoiden lupasääntelyyn liittyvät toimet eivät ole osoittautuneet riittäviksi”

Tämän vuoksi SVK esitti valituksessaan käytettäväksi kalastuslain 53 §:n mukaista ELY-keskuksen toimivaltaan kuuluvaa kuhan kokoluokkasäätelyä, jolloin päästään samaan lopputulokseen kuin mitä kalastusalue ELY-keskukselta itse pyysi.

ELY-keskus pitää aiempaa kalastusalueen tekemää kuhan rauhoituspäätöstä kestämättömänä ja katsoo, että kuhan rauhoittaminen ei ole riittävä keino kuhan lisääntymisen suojelemiseksi Inkoon vesialueella, vaan siksi on perusteltua ELY-keskuksen mielestä kieltää kaikki pyyntimuodot alueella onkimista lukuun ottamatta.

ELY-keskuksen näkemys kuhan rauhoituspäätöksestä poikkeaa siis huomattavasti paikallisen toimijan =  Inkoon kalastusalueen päättämästä ja ELY-keskukselta jatkoa hakemasta kuhan rauhoituspäätöksestä, jonka mukaan ko. alueilla: 1) kuha on rauhoitettu 2) kuhan kalastus on kielletty ja 3) jos kuhaa saadaan muun pyynnin yhteydessä, tulee se laskea välittömästi vapaaksi.

SVK toteaa kuitenkin tässä vaiheessa, että ELY-keskuksen toimivalta sen päätöksessä saattaa olla kyseenalainen myös kalastuslain 53 ja 54 §:ien osalta.

Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan kalastuslain 53 §:n osalta, että ”lain 52 ja 53 §:ien välisen soveltamislana määrittäminen olisi tapauskohtaista ja perustuisi yleiseen hallintopäätöksen ja yleisen normin käyttöalojen väliseen rajanvetoon. Valtaosassa tapauksista kalastuksen rajoittamisen tarve on paikallista tai alueellista, rajoituksia on esitetty käyttö- ja hoitosuunnitelmissa ja rajoitusten vaikutukset kohdistuvat niin tarkoin määriteltävissä olevaan henkilöpiiriin, että rajoitukset tulisivat annettaviksi ELY-keskusten hallintopäätöksinä.”

SVK toteaa em. viitaten, että koska ko. ELY-keskuksen päätös koskettaa myös maassamme yleiskalastusoikeuksien turvin kalastavia, kohdistuu rajoitus selvästi laajempaan henkilöpiiriin, kuin mihin 53 § näyttäisi antavan valtuuden.

ELY-keskus on antanut päätöksensä myös kalastuslain 54 §:n nojalla, joka oikeuttaa ELY-keskuksen rajoittamaan yleiskalastusoikeuksien käyttöä. Ko. lainkohdan hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että ”rajoitussäännös tulisi sovellettavaksi tilanteissa, joissa rajoituksen asettaminen perustuisi nimenomaisesti säännöksessä tarkoitettuun syyhyn ja paras keino rajoituksen päämäärän saavuttamiseksi olisi juuri yleiskalastusoikeuksiin perustuvan kalastuksen rajoittaminen. Jos rajoitustarve koskisi jotain yleiskalastusoikeuksiin sisältyvää kalastustapaa tai välinettä sinänsä, tulisi rajoitus asettaa yleisiin kalastuksen rajoittamistoimivaltuuksiin perustuen (52 § ja 53 §) koskemaan mainittuja kalastustapoja ja välineitä riippumatta siitä, mihin oikeuteen perustuen niitä käytetään.”

SVK:n näkemyksen mukaan ELY-keskuksen ei olisi pitänyt soveltaa kalastuslain 54 §:ää tässä kyseisessä asiassa ja sen päätös poikkeaa muutenkin kaikista muista 54 §:n nojalla annetuista yleiskalastusoikeutta rajoittavaista päätöksistä.

  1. ELY-keskuksen päätöksen biologiset perustelut

ELY-keskus ei ole päätöksessään mitenkään perustellut tarvetta kalastusrajoitukselle eikä kalastusalueen hakemuksessa liioin ole esitetty perusteita kuhan rauhoittamisen jatkamiselle. Päätöksessä ei siis ole perusteltu, miksi juuri kyseisillä alueilla on tarpeen rajoittaa kalastusta, eikä muutenkaan ole pohdittu aluerajoituksen riittävyyttä ja ulottuvuutta. SVK toteaa, että kuha ei ole uhanalainen tai vaarantunut, vaan sen kannat ovat runsaat ja lisääntymiskykyiset.

Hakemuksessa tai päätöksessä ei liioin ole tuotu esiin mitään seikkoja, joilla perustellaan kuhan ajallista rauhoittamista, puhumattakaan kalastuskiellon tarpeesta.

Vasta lausunnossaan 31.8.2018 ELY-keskus perustelee päätöstään kuhan lisääntymisen suojelemiseksi Inkoon vesialueilla. Alueet on ELY-keskuksen mukaan  valittu kalastusalueella ja niiden on siten katsottu edustavan paikallista tietoa kuhan lisääntymisalueista.

Koska biologista tarvetta kuhan rauhoittamiselle/suojelulle ei ole perusteltu, saattaa hyvin olla, että rajoitusta on haettu kokonaan muiden syiden nojalla.

  1. Kalastusoikeuden rajoittaminen enempää kuin on välttämätöntä rajoituksen tai kiellon tavoitteen saavuttamiseksi

ELY-keskuksen päätöksessä ei liioin ole perusteltu miksi ko. alueille annettiin näin laajat, myös yleiskalastusoikeuksia rajoittavat kalastuskiellot. Lausunnossaan 31.8.2018 ELY-keskus katsoo, ettei sen antama vuosittainen 1,5 kuukauden mittainen kalastuskielto rajatuilla alueilla rajoita tarpeettomasti kalastusoikeuksia ja on siksi perusteltu tavoitteeseen nähden.

Katsomme, että ELY-keskuksen päätös on aivan liian järeä kiellon tavoitteisiin nähden. Onkimista lukuun ottamatta päätöksellä rajoitetaan ko. alueiden yleiskalastusoikeuksia perusteettomasti ja kohtuuttomasti kolmen vuoden ajan. ELY-keskuksen antama kalastuskielto koskee kaikkia kalalajeja ja onkimista lukuun ottamatta kaikkia pyyntimuotoja, mitä ei ole päätöksessä perusteltu. Kalastusalue haki pelkästään kuhalle rauhoitusta ja ELY-keskus perustelee päätöstään vasta jälkikäteen kuhan lisääntymisen suojelulla, mutta pyrkimykseen nähden sen päätös rajoittaa kalastusoikeuksia tarpeettomasti ja kohtuuttomasti.

ELY-keskuksen mainitsemat ”vastaavat kieltoalueet” ovat pinta-alaltaan huomattavasti pienempiä kuin valittamamme päätöksen kieltoalueiden yhteenlaskettu ala. Loviisanlahdella ei ole kielletty viehekalastusta, onkimista ja pilkkimistä. Maa- ja metsätalousministeriön Kalastusrajoitus.fi-palvelun mukaan Inkoon kalastusalueen kieltoalueiden välittömässä läheisyydessä sijaitsee Ekenäs-Snappertunan kalastusalueen voimassa oleva ja huomattavan suuri kuhan rauhoitusalue, jossa kalastusta rajoitetaan seuraavasti: 1) kuhan kalastus on kielletty, 2) muun kalastuksen yhteydessä saadut kuhat on vapautettava.

Yleiskalastusoikeuksilla tapahtuva kalastus uhkaa siis jatkossa loppua myös em. rauhoitusalueella, jos ELY-keskus tekee seuraavaksi vastaavan kalastuskiellon Ekenäs-Snappertunan kalastusalueen hakemuksesta.

  1. SVK:n vaatimus

SVK valitti 4.6.2018 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tekemästä päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen ja vaatii valituksessaan, että ELY-keskuksen kalastuskielto kumotaan ja, että ko. alueilla kielletään 15.5.-15.6 välisenä aikana:

  • alle 42 senttimetristen kuhien saaliiksi ottaminen I-ryhmään kuuluvien kaupallisten kalastajien osalta ja
  • 42 senttimetristen ja tätä kookkaampien kuhien saaliiksi ottaminen kaikkien kalastajaryhmien osalta.

Kalastusasetuksen 2 §:n mukaan luonnonvesistä pyydetyn kuhan tulee täyttää vähintään 42 senttimetriä. Vuoden 2018 loppuun saakka on I-ryhmän kaupallisten kalastajien Suomenlahdelta pyytämän kuhan pyyntimitta 40 senttimetriä.

Vuonna 2019 kuhan pyyntimitta siis nousee myös I-ryhmän kaupallisilla kalastajilla 42 senttimetriin Suomenlahdella. Järjestömme alkuperäiseltä vaatimukselta putoaa siten pian perusteet nostaa kuhan alamitta ko. kalastajilla 40 senttimetristä 42 senttimetriin. SVK ei voi tältä osin kuin enää paheksua ELY-keskuksen päätöstä.

Kalastuslain 58 §:n mukaan ”pyyntimittojen vastainen kala on välittömästi laskettava takaisin veteen, ellei Euroopan unionin lainsäädännöstä muuta johdu. Kala on laskettava takaisin veteen, jos se on saatu 1) rauhoitus- tai kieltoaikana.”

Kalastuslain 53 §:n mukaan ELY-keskus voi, jos vesialueella esiintyy kalalaji- tai -kanta, jonka elinvoimaisuus tai tuotto on heikentynyt tai vaarassa heikentyä taikka vesialue on keskeinen kalalajin tai -kannan lisääntymisen kannalta kieltää kalastamisen tietyllä pyydyksellä tai kalastustavalla, kalastamisen tiettynä ajankohtana ja tiettyä kokoluokkaa olevien kalojen saaliiksi ottamisen. Rajoitukset tai kiellot voidaan asettaa erilaisina eri kaupallisten kalastajien ryhmiin kuuluville kalastajille.

Vaadimme edellä olevan johdosta:

ELY-keskuksen päätöksen kumoamista ja että ko. alueilla kielletään kuhan lisääntymisen suojelemiseksi 15.5.-15.6 välisenä aikana 42 senttimetristen ja tätä kookkaampien kuhien saaliiksi ottaminen vuodesta 2019 lähtien kaikkien kalastajaryhmien osalta.

Mistään lain kiertämisestä ei SVK:n esityksessä ole missään tapauksessa kyse. Kun noudatetaan kalastusasetuksen 2 §:ää kuhan pyyntimitasta ja kalastuslain 58 §:ää kalojen vapauttamisesta, päästään SVK:n esittämällä tavalla supistettua aikaväliä lukuun ottamatta kalastusalueen hakemaan ratkaisuun, mikä tyydyttää myös SVK:ta,

Kuten SVK edellä toi ilmi, on kuitenkin epäselvää, onko ELY-keskuksella toimivaltaa rajoittaa yleiskalastusoikeuksia tässäkään esityksessä KL 53 §:n ja KL 54 §:n nojalla, minkä järjestömme pyytää hallinto-oikeutta vielä selvittämään.