Lausunto ehdotuksesta Suomen kannaksi Itämerellä sovellettavista kalastuskiintiöistä vuonna 2017, 9.6.2016
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on tutustunut
kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) asiaa koskevaan neuvonantoon ja maa- ja metsätalousministeriön laatimaan perusmuistioon (MMM2016-00391) Suomen kannasta.
SVK esittää lausuntonaan lohta ja turskaa koskien kunnioittavasti seuraavaa.
LOHI
NEUVONANTO LOHESTA
Neuvonanto sisältää arvion Itämeren lohen enimmäispyyntikiintiöistä (TAC), joiden mukaan ammattimaisen lohenkalastuksen saalis Itämeren pääaltaalla ja Pohjanlahdella saisi olla enintään 116 000 ja vastaavasti Suomenlahdella 11 800 lohta.
ICES esittää, että kalastus pääaltaalla ja Pohjanlahdella järjestetään jokikantakohtaisesti joko joessa tai jokisuilla ja mitoitetaan kunkin kalastettavan kannan mukaisesti. Näin vältetään useaan lohikantaa kohdistuva sekakantakalastus, joka pääaltaalla ja Pohjanlahden rannikolla uhkaa heikkoja lohikantoja.
Suomenlahden lohenkalastus tulee ICESin mukaan kohdistaa istutettuihin kaloihin.
VALTIONEUVOSTON KANTA
Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden TAC
Suomen kannassa raportoidun kalastuksen enimmäismääräksi esitetään, kun ICESin enimmäispyyntikiintiöstä on vähennetty hylkeiden vahingoittama saalis (8 100 lohta), raportoimaton ja väärinraportoitu saalis (10 000) ja Venäjän osuus (1 860), 95 928 lohta. Käytännössä tämä tarkoittaisi TAC:n pitämistä tämän vuoden tasolla.
SVK kiinnittää huomiota siihen, että
– valtioneuvoston kannassa esitetty raportoimattoman ja väärinraportoidun saaliin osuus (10 000 lohta) poikkeaa ICESin esittämästä luvusta, joka on 15 100 lohta ja että
– Suomen kannassa tulee käyttää oikeita lähtöarvoja, jolloin raportoidun kalastuksen enimmäismääräksi tulee esittää 90 828 lohta. Tämä on merkittävästi pienempi kuin vuodelle 2016 vahvistettu enimmäispyyntikiintiö 96 000 lohta.
SVK esittää, että Suomi kannattaa tieteellisen neuvon mukaista pyyntikiintiötä, mikä merkitsee noin 5 000 lohta pienempää kiintiötä kuin vuodelle 2016.
Suomenlahden lohen TAC
Suomen kannassa esitetään Suomenlahden lohikiintiön supistamista tieteellisen neuvonannon mukaisesti noin 32 %:lla vuoden 2016 kiintiöön verrattuna.
SVK pitää Suomen kantaa tältä osin hyvänä.
Suomi kalastaa pääosan Suomenlahden lohisaaliista. Kansainvälisen merentutkimusneuvoston neuvonannon mukaan kalastusta Suomenlahdella tulee ohjata kiintiöiden lisäksi mm. tehokkaammalla kalastuksen valvonnalla ja luonnonlohijokien suualueiden rauhoittamisella. Neuvonannon mukaan kalastus tulee kohdentaa vain istutettuihin kantoihin.
Kymijoella lisääntyy Nevan kantaa oleva lohikanta, jonka vahvistumista tulee tukea sekä vaellusesteitä poistamalla (Korkeakosken uusi kalatie) että luonnonkudusta peräisin olevia tai kannan vahvistamistarkoituksessa istutettuja, rasvaevällisiä lohia suojelemalla.
SVK esittää, että Suomi sekä kiintiöpäätöksiä valmisteltaessa että omin kansallisin toimin pyrkii siihen, että saaliiksi kaikessa lohenkalastuksessa voidaan ottaa vain rasvaeväleikatut, istutetut lohet.
Sekakantakalastus
ICES toteaa, että lohenkalastus Itämeren pääaltaalla (ajosiimakalastus) ja Pohjanlahden rannikolla (rysäkalastus) on sekakantakalastusta, joka uhkaa heikkoja lohikantoja.
ICES:n mukaan kalastus tulisi järjestää lohikantakohtaisesti. Tämä edellyttäisi kalastuksen siirtämistä jokiin ja jokisuihin, jolloin sitä voidaan säädellä kunkin kalastettavan kannan mukaisesti.
Suomen eduskunta on toistuvasti kannanotoissaan (YmvL 4/2015 vp ja MmvL 4/2015 vp sekä aikaisemmat asiaa koskevat lausunnot) painottanut pitkäjänteistä, tieteellisen neuvonannon mukaista kalastuksen säätelyä ja toimia, joilla vähennetään Itämeren pääaltaan sekakantakalastusta.
Nämä linjaukset sisältyvät myös valtioneuvoston periaatepäätökseen lohi- ja meritaimenstrategiaksi.
SVK:n mielestä ei riitä, että valtioneuvoston kantaluonnoksen mukaan ”Suomi nostaa sopivissa asiayhteyksissä esiin lohen sekakantakalastuksen ongelmat”, vaan Suomen tulee aktiivisesti ja yhteistyössä Ruotsin kanssa korostaa tieteellisen neuvon mukaisesti toimia sekakantakalastuksen välttämiseksi.
SVK esittää valtioneuvoston kannan tarkentamista niin, että Suomi yhteistyössä Ruotsin kanssa nostaa esiin sekakantakalastuksen haitallisten vaikutusten vähentämisen osana enimmäispyyntikiintiöiden määrittelyä, tavoitteenaan heikoimmassa tilassa olevien lohikantojen suojelu sekä Simojoen ja muiden vielä heikkojen lohikantojen vahvistaminen.
VAPAA-AJANKALASTUKSEN OGELMAT ITÄMERELLÄ
Suomen kannassa esitetään, että ”Suomi nostaa sopivissa asiayhteyksissä esiin … lohen merialueen vapaa-ajankalastukseen liittyvät ongelmat.” Tällä viitataan väitteisiin, joiden mukaan lohen vapaa-ajankalastus, erityisesti vetouistelu olisi merkittävä sekakantakalastuksen muoto.
ICESin arvion mukaan vapaa-ajankalastuksen saalis merellä vuonna 2017 on 19 000 lohta, josta osa pyydetään seisovilla pyydyksillä.
Itämeren maista EAA:n ja SVK:n toimesta kerättyjen tietojen perusteella vetouistelun osuus tästä on 12-15 000 lohta.
Suurin osa vetouistelusaaliista saadaan Ruotsissa (7 293 lohta vuonna 2011; Underlag avseende fångst av lax i svenskt trollingfiske i Östersjön, SLU 2013), jossa on sallittu vain rasvaeväleikattujen, istutettujen kalojen ottaminen saaliiksi.
Voidaan arvioida, että Itämeren pääaltaalla vapaa-ajankalastajien osuus villiin loheen kohdistuvasta sekakantakalastuksesta on 4-5 000 lohta vuodessa.
Ajosiimakalastuksessa vuonna 2014 pääaltaalta pyydettiin 36 000 lohta ja tämä kalastus oli pääasiassa villiin loheen kohdistuvaa sekakantakalastusta.
SVK toteaa, että
– merialueen vapaa-ajankalastuksen mahdolliset ongelmat sekakantakalastuksen kannalta ovat mitättömiä kaupalliseen pyyntiin verrattuna ja että
– vapaa-ajankalastuksen vaikutusten rinnastaminen kaupallisen ajosiimapyynnin aiheuttamiin ongelmiin luonnonvaraisille lohikannoille on harhaanjohtavaa.
TURSKA
Läntisen turskakannan TAC
Läntisen turskakannan tila on ICES arvion mukaan erittäin huono ja kalastuskuolevuutta tulee vähentää merkittävästi. Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana ammattikalastuksen saalis (mukaan lukien poisheitto) on ollut ICESin mukaan keskimäärin 21 400 tonnia (7 500 – 45 200) ja vapaa-ajankalastuksen saalis 2 200 tonnia (1 500 – 3 200).
Turskakannan romahdus saatiin aikaan ammattikalastukselle annetuilla ylisuurilla pyyntikiintiöillä, kun taas vapaa-ajankalastuksen saalis on pysynyt jokseenkin vakiona.
Esittäessään ammattikalastuksen enimmäispyyntikiintiötä ICES on ottanut huomioon vapaa-ajankalastuksen saaliin, mutta ei ole esittänyt sen rajoittamista.
Suomen kannassa vaaditaan, että ”kaikki kalastuskuolevuus mukaan lukien kalastusmatkailun aiheuttama tulee ottaa huomioon kalastuksen säätelyssä. Lisäksi Suomi katsoo, että turskan laiton myynti tulee lopettaa.”
SVK ei pidä kohtuullisena sitä, että ammattimaisesta ylikalastuksesta aiheutuneiden ongelmien korjaaminen annettaisiin vapaa-ajan kalastajien kannettavaksi. Saalishistorian perusteella vapaa-ajankalastuksen mahdollinen osuus ylikalastuksesta on noin 10 %. Mikäli vapaa-ajankalastajien saalista halutaan rajoittaa, sen tulee olla suhteessa vapaa-ajankalastuksen mahdolliseen osuuteen ylikalastuksesta.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö esittää Suomen kantaa tarkennettavaksi niin, että mahdolliset vapaa-ajankalastuksen kohdistuvat saalisrajoitukset tulee suhteuttaa vapaa-ajankalastuksen osuuteen turskakantaan kohdistuvassa ylikalastuksessa.
Suomen kannan mukaan läntisen turskakannan kalastuksessa (Ruotsi, Tanska, Saksa) esiintyy laitonta saaliin myyntiä, millä tarkoitettaneen EU17 -jaoston kokouksessa esitetyn perusteella charter -veneiden saaliin myyntiä. Väitettä perustellaan ”viranomaistiedoilla”, joita ei ole tarkemmin yksilöity.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö on tiedustellut asiaa Saksan, Tanskan ja Ruotsin vapaa-ajankalastajien järjestöiltä, jotka pitävät väitettä mielikuvituksellisena. Charter -veneiden asiakkaat arvostavat saalistaan ja käyttävät sen omiin tarpeisiinsa. Kalastuskustannukset charter -veneiden asiakkailla ovat sen verran korkeat, että arvokkaan saaliin myynti pimeillä markkinoilla olisi myös taloudellisesti järjetöntä.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö esittää, että Suomen kannassa esitetty väärä väite (vapaa-ajankalastajien) laittomasta saaliin myynnistä poistetaan.