Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön kevään eduskuntavaaliin liittyvä puoluekysely
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on laatinut puolueiden ryhmäpuheenjohtajille kuusi kysymystä, joihin pyydämme puolueilta sähköpostitse vastauksia 11.1.2019 mennessä osoitteeseen markku.marttinen@vapaa-ajankalastaja.fi. Kouluarvosanojen antamisen lisäksi pyydämme teiltä tarkentavia vastauksia (= vapaa sana) kuhunkin kysymykseen. Lopuksi pyydämme, että laitatte vastaukseen nimenne ja mitä puoluetta vastauksenne edustaa.
Kyselyn vastausten tulokset julkaisemme maaliskuussa 2019 ilmestyvässä Vapaa-ajan Kalastaja -lehdessä sekä järjestömme kotisivuilla.
SVK:n kysymykset
- Vapaa-ajankalastuksen edistäminen
Vapaa-ajankalastus kuuluu suomalaisten tärkeimpiin luontoharrastuksiin. Sitä harjoittaa noin 1,5 miljoonaa ihmistä, joille kalastus tuo elämyksiä, hyvinvointia ja terveellistä lähiruokaa. Vapaa-ajankalastuksessa on tapahtunut huomattavaa erikoistumista ja vastuullisuus sekä eettiset arvot ovat voimakkaassa nousussa. Samaan aikaan väestö kaupungistuu voimakkaasti. Vapaa-ajankalastuksen yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys on huomattava. Valtioneuvoston keväällä 2018 valmistuneen selvityksen mukaan vapaa-ajankalastajat kuluttavat harrastukseensa vuositasolla noin 250 miljoonaa euroa ja he arvioivat kulutuksensa lisääntyvän. Maa- ja metsätalousministeriöstä on piakkoin valmistumassa Suomen vapaa-ajankalatalouden kehittämisstrategian päivitys. Tahtotilana strategiassa on, että vapaa-ajankalastus on vuonna 2030 suosittu ja yhteiskunnallisesti arvostettu luontoharrastus, joka hyödyntää kestävästi monipuolisia kalavesiä ja kalastusmahdollisuuksia.
Kysymys: Kouluarvosanalla 4-10, kuinka tärkeänä puolueenne pitää vapaa-ajankalatalouden kehittämisstrategian tahtotilan toteuttamisen sisällyttämistä hallitusohjelmaan?
Vapaa sana: Miten puolueenne aikoo edistää vapaa-ajankalastusta edellä mainitun tahtotilan mukaisesti?
- Yleiskalastusoikeudet
Suomessa nykyisin voimassa olevat yleiskalastusoikeudet mahdollistavat pilkkimisen, onkimisen ja silakan litkauksen kaikille maksuttomasti. Lisäksi jokaisella alle 18-vuotiaalla ja 65 vuotta täyttäneellä on oikeus harjoittaa maksuttomasti viehekalastusta ja kelaongintaa yhdellä vavalla. Jokainen 18-64 -vuotias henkilö voi harjoittaa em. viehekalastusta ja kelaongintaa suoritettuaan valtiolle kalastonhoitomaksun.
Kysymys: Puolueenne suhtautuminen nykyisiin yleiskalastusoikeuksiin: a) ovat sopivat, b) tulisi laajentaa, miten? c) tulisi supistaa, miten?
- Kalastuslain tarkistaminen järjestöjen valitusoikeuden osalta
Uudistettu kalastuslaki astui voimaan vuoden 2016 alusta. Lain kokonaisuudistuksessa järjestöjen osallistumismahdollisuuksia kalastusta koskevaan päätöksentekoon pyrittiin lain esitöiden mukaan parantamaan verrattuna aikaisempaan lainsäädäntöön. Lakiin ei kuitenkaan tehty muutoksia järjestöjen valitusoikeutta koskeviin säännöksiin. Lainsäätäjä valitsi ratkaisun, jossa järjestöjen osallistumismahdollisuudet turvataan ensisijaisesti kalatalousaluetta ja alueellista kalatalouden yhteistyöryhmää koskevan sääntelyn avulla. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö pyrkii sääntöjensä mukaan edistämään mm. luonnon- ja ympäristönsuojelua sekä vaelluskalakantojen elpymistä. Korkeimman hallinto-oikeuden 12.4.2018 vuosikirjapäätöksellä järjestön valitus kuitenkin hylättiin kalastusviranomaisen (ELY-keskus) tekemästä poikkeusluvasta vaelluskalajoen edustalle. Luonnonsuojelu- ja metsästyslaeissa on säädetty sellaisten rekisteröityjen yhdistysten valitusoikeudesta, joiden tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun edistäminen. Myös kalatalousjärjestöille tulisi Suomessa kuulua oikeus valittaa viranomaisen tekemistä kalastuksen säätelypäätöksistä.
Kysymys: Kouluarvosanalla 4-10, kuinka tärkeänä puolueenne pitää kalastuslain tarkistamista siten, että lain muutoksenhakupykälään (KL 124 §) nimetään ne kalatalousjärjestöt, joilla on valitusoikeus alueellisen viranomaisen tekemistä kalastuksen säätelypäätöksistä?
Vapaa sana:
- Vesilain tarkistaminen kalatalousvelvoitteiden osalta
Suomen virtavedet on pääosin valjastettu vesivoiman tuotantoon ja lähes kaikki vaelluskalakannat ovat hävinneet. Suomen 220 vesivoimalasta 153 kuuluu mini- ja pienvoimaloihin (alle 5 MW), joiden osuus Suomen vesivoimatuotannosta on viisi prosenttia. Voimaloista 50:llä ei ole luvissaan mitään velvoitetta hoitaa tai elvyttää vaelluskalakantoja vaikutusalueillaan. Voimaloiden luvat ovat pysyviä ja vesilaki ei mahdollista kalatien rakentamisvelvoitteen määräämistä niihin jälkikäteen. Yhtiöt ovat haluttomia rakentamaan kalateitä vapaaehtoisesti tai edes luovuttamaan valtion rakentamiin kalateihin korvauksetta vettä. Kalateiden julkinen rahoitus on riittämätön kalateiden rakentamiseksi patoihin. Nykyinen tilanne on EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin vastainen ja vesilaista puuttuvat kytkennät uusittuun kalastuslakiin, joka pyrkii kalojen luontaisen lisääntymisen edistämiseen. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF-Suomi tekivät keväällä 2017 em. syistä yhteisen esityksen vesilain tarkistamiseksi, jonka ne jättivät oikeusministeriöön. Ministeriössä on laadittu järjestöjen esityksestä arviomuistio 18.12.2018, jonka mukaan vaelluskalakantojen nykyistä tehokkaampi turvaaminen vesitalouslupien kautta on oikeudellisesti mahdollista.
Kysymys: Kouluarvosanalla 4-10, kuinka tärkeänä puolueenne pitää vesilain tarkistamista siten, että vailla kalatalousvelvoitetta oleviin vanhoihin voimalalupiin voidaan jälkikäteen määrätä kalatalousvelvoite kalatien rakentamiseksi luvan haltijan kustannuksella?
Vapaa sana:
- Yleisen edun riippumaton valvonta maakuntauudistuksessa
Kala- ja rapukannat ovat olennainen osa suomalaista vesiluontoa ja kalastus tärkeimpiä suomalaisten luontoharrastuksia. Luontoarvojen säilymiseksi viranomaiset valvovat yleistä etua mm. vesiluontoa ja kalakantoja vaurioittavissa hankkeissa. Yleisen edun valvontatehtävää hoidetaan viranomaisten itsenäisellä puhevallalla. Valtion lupa-, ohjaus ja valvontatehtävät pyritään organisoimaan maakuntauudistuksessa uudestaan. Osa ympäristö- ja kalataloushallinnon tehtävistä siirrettäisiin perustettavaan uuteen valtakunnalliseen Luova-virastoon, osa maakuntiin ja kuntiin. Yleisen ympäristöedun valvonta hoidettaisiin Luovassa sisäisillä lausunnoilla. Luovasta puuttuisi itsenäinen valvontayksikkö, jolla olisi myös muutoksenhakuoikeus. Maakuntiin siirrettävät ELY-keskusten kalaviranomaiset sulautettaisiin puolestaan vesitaloutta (mm. tulvasuojelu ja muu vesirakentaminen) hoitaviin yksiköihin, joissa yleisen kalatalousedun valvonta esim. vesivoimalalupien velvoitteiden muuttamiseksi kalateiksi voi osoittautua hyvin vaikeaksi riippuen maakuntien poliittisista agendoista.
Kysymys: Kouluarvosanalla 4-10, kuinka tärkeänä puolueenne pitää yleisen edun riippumattoman valvonnan turvaamista Luovassa ja maakunnissa?
Vapaa sana:
- Lohenkalastuksen järjestäminen
Tornionjoki tuottaa nykyisin noin puolet Itämeren villeistä lohista ja joen lohikanta on koko Itämeren lohikannoille ja lohenkalastukselle erittäin tärkeä. Valtioneuvoston keväällä 2018 valmistuneen selvityksen mukaan Tornionjoen kalastusmatkailu tuo lähes 11 miljoonaa euroa aluetaloudellista hyötyä. Yhden lohikilon arvo on kalastusmatkailijan toimesta kalastettuna 214 euroa ja yhden lohen arvo 1 320 euroa. Valtioneuvoston hyväksymän kansallisen lohi- ja meritaimenstrategian mukaan Suomi toimii niin, että EU:n ja kansalliset päätökset lohesta ja meritaimenesta ottaisivat huomioon tieteelliset neuvot. Kansainvälinen merentutkimusneuvosto antaa vuosittain suositukset Itämeren lohikiintiöiksi. Nousulohien määrät ovat viime vuosina jääneet Tornionjoessa merkittävästi tavoitetasoa pienemmiksi. Muodostaessaan kantaa Itämeren lohikiintiöistä Suomi on kuitenkin kannattanut tieteellisen neuvon suuntaisia lohikiintiöitä ja ilmoittanut hyväksyvänsä myös ratkaisut, joissa kiintiöt on pidetty tieteellistä neuvonantoa korkeampina.
Kysymys: Kouluarvosanalla 4-10, miten tärkeänä puolueenne pitää tieteellisen neuvonannon noudattamista Suomen muodostaessa kantaa Itämeren lohikiintiöiksi?
Vapaa sana: Miten lohenkalastus Suomessa tulisi puolueenne mielestä järjestää?