Kalastus naapurimaissa

Norja on monen suomalaisen kalastusmatkailijan suosikkikohde. Hyvät kalastusmahdollisuudet sekä merellä että sisämaassa houkuttelevat kalaan kauempaakin. Rannikon merikalastuksella ja Atlantin laajalla saaliskirjolla on omat kannattajansa. Atlanttiin laskevia lohijokia on maassa kymmenittäin. Meri- ja jokialueilta löytyy myös meritaimenen ja -raudun kalastuskohteita. Sisämaassa lohikalaa esiintyy runsaasti koko maan alueella aivan eteläiseen Norjaan saakka. Sisävesien kalalajien kirjoon kuuluvat muun muassa rautu, taimen, harjus, siika, ahven ja hauki.

Vapakalastus on Norjassa merellä kaikille maksutonta jokisuistoja lukuun ottamatta. Lohijoissa ja sisämaassa kalastettaessa tarvitaan aina kalastuslupa. Alle 16-vuotiaat ja usein myös alle 20-vuotiaat tietyin reunaehdoin eivät tarvitse kalastuslupia sisävesikalastukseen. Lue tarkemmat ohjeet alla olevista linkeistä. Kuningasravun pyytäminen on ulkomaalaisilta pääsääntöisesti kiellettyä, lukuun ottamatta joidenkin kalastusopasyritysten järjestämiä ravustusretkiä Finnmarkin rannikolla.

Valtion kalastuksenhoitomaksun tarvitset Norjassa vain mereen laskevissa vaelluskalajoissa eli lohen , meritaimenen ja meriraudun kalastukseen joessa (myös jokisuissa paikoin jokialueen määritelmän mukaan). Alle 18-vuotiaat ovat vapautettuja tästä maksusta. Muussa sisävesikalastuksessa tai merellä kalastettaessa ei tarvita valtion kalastuksenhoitomaksua. Norjan valtion kalastuksenhoitomaksun voit maksaa netissä Miljödirektoratet sivuilla.

Kalastuslupia netistä eri puolille Norjaa Inaturin sivustolta.

Kalastus Finnmarkissa, Fefon sivuilla, manner-Norjan pohjoisin lääni, lohenkalastus, sisävesikalastus, kalastusluvat, kalastuksenhoitomaksu, desinfiointisäännöt ja -paikat. Fefo ei vaadi todistusta kalastusvälineiden desinfioinnista sisämaassa lupa-alueellaan kalastavilta. Lohiloisen leviämisen estämiseksi tulee kalastajan itse huolehtia, että kalastusvälineet ovat täysin kuivat tai desinfioidut ennen kalastuksen aloittamista. Siirryttäessä vesistöalueelta toiselle kalastusvälineet on myös kuivattava tai desinfioitava uudestaan.

Pilkkiminen Finnmarkin sisävesissä on kielletty omilla moottorikelkoilla tai muilla moottorikäyttöisillä laitteilla liikkuvilta omatoimisilta ulkomaalaisilta ajanjaksolla 15.3.-15.6. Ulkomaalaiset voivat moottorikelkkailla ja pilkkiä kyseisellä ajanjaksolla poikkeusluvan hakeneiden Finnmarkin majoitusyritysten ja kalastusoppaiden asiakkaina. Ulkomaalaisten kalastuskielto 15.3.-15.6. ei koske hiihtäen maastossa liikkuvia omatoimisia pilkkijöitä, he ovat oikeutettuja poikkeuslupaan, jonka saa automaattisesti kalastusluvan oston yhteydessä vakuuttamalla täyttävänsä vapausvaatimukset (rastittamalla kohdan, että eivät liiku maastossa moottorikäyttöisillä välineillä).

Finnmarkin kalastuslupien verkkokauppa Kalastusluvat sisävesikalastukseen. Valitse Fefon linkki. Suomenkielinen verkkokauppa ja ohjeet. Lupa ei oikeuta lohen, meritaimenen ja meriraudun kalastukseen joissa.

Finnmarkin pilkkikiellon takia monet suomalaiset suunnistavat aiempaa enemmän Norjan muihin kuntiin pilkkimään. Norjan valtion vesille kalastuslupia lähes koko maan alueelle ja myös kuntakohtaisesti myydään Statskogin kotisivuilla. Sivuilta löydät kalastusluvat myös pilkkimiseen Pohjois-Norjaan Tromssan kuntaan.

Norjan kalastuksen verkkosivut Norjalaisten viranomaisten ja yhdistysten laaja sivusto kalastuksesta, kalapaikoista ja lupatiedoista. Voit etsiä kalalajin ja läänin perusteella kiinnostavia kohteita ja kalastuslupia, sekä ostaa lupia verkkokaupasta. Karttapaikannus kalapaikoista. Norjan valtion omistamille sisävesille läänikohtaiset tai koko maan kattavat kalastusluvat ja kalastusalueiden kartat. Hankkiessasi lupia www.inatur.no sivustolta varmista aina mitä olet ostamassa ja tulosta kalastussäännöt, sekä lupa-alueen kartat samalla. Kieli norja.

Norjan merikalastuksen saaliiden maastaviennin säädöksiin on tullut merkittäviä muutoksia vuoden 2021 alusta alkaen.  Omatoimikalastaja ei saa viedä Norjasta kotimaahansa lainkaan merikalastuksen saalistaan esimerkiksi turskaa, seitä tai makrillia. Vientirajoitus ei koske merialueelta pyydettyjä vaelluskaloja, kuten meritaimen, merirautu, lohi ja kyttyrälohi. Rekisteröityjen kalastusmatkailuyritysten asiakkaille sallitaan merikalastuksen saaliin maastavienti, jolloin enimmäismäärä on 18 kiloa kalaa tai kalatuotteita. Tullissa tulee merikalastuksen saaliin viennin yhteydessä kysyttäessä esittää dokumentit minkä rekisteröidyn kalastusmatkailuyrityksen asiakkaana on ollut, asiakkaiden nimet ja matkan ajankohta. Merikalan maastavientien sallittu lukumäärä on rajoitettu kahteen kalenterivuodessa. Vientirajoitus ei koske sisävesistä pyydettyjä kaloja esimerkiksi lohi, taimen, rautu, kyttyrälohi, harjus ja ahven. Kaikkien kalalajien maastavientiä koskee kuitenkin yleinen säädös yhteensä maksimissaan 300 € arvoisesta määrästä tavaraa sisältäen myös tuliaiset. Esimerkiksi kyttyrälohen laskennallinen hinta on tullissa 5 € kilo, jonka perusteella maksimimäärä olisi 60 kiloa kyttyrälohta edellyttäen, että muita tuliaisia ei ole niiden lisäksi.

Lohiloisen leviämisen estämiseksi kalastusvälineiden desinfiointi on Norjassa lohijoilla kalastettaessa pakollista ja sisämaassa muissakin vesissä tarpeellista ja suositeltavaa. Gyrodactylus Salaris on noin 0,5 mm pituinen kalan iholla ja evissä elävä loinen, joka on Atlanttiin ja Jäämereen laskevien jokien lohille tuhoisa. Norjan Lapissa Finnmarkin alueen sisävesillä Fefon (fefo.no) hallinnoimilla vesialueilla kalastavalta ei vaadita desinfiointitodistusta. Kalastajan on kuitenkin itse huolehdittava, että kalastusvälineet ovat täysin kuivat tai desinfioidut ennen kalastuksen aloittamista alueella. Mereen laskevissa joissa on useimmiten jokikohtaisia kalastussäädöksiä, kalastusvälineiden desinfiointi pakollista ja desinfiointitodistus on esitettävä kalastuksenvalvonnan yhteydessä. Desinfiointipalveluja on tarjolla jokien luvanmyyntipisteissä ja usein muissakin paikoissa kuten huoltoasemilla. Merellä kalastettaessa kalastusvälineitä ei tarvitse desinfioida.

Kalastusvälineiden desinfioimisen tai kuivaamisen voi suorittaa seuraavilla tavoilla:

• Kuivata välineet vähintään +20 C lämpötilassa ja anna niiden olla kuivina vähintään 1 vuorokauden ajan. Viileämmässä on kuivattava pidempään.
• Pidä välineet 60-asteisessa saunassa vähintään tunnin ajan.
• Pidä välineet -18 asteessa vähintään vuorokauden ajan.
• Pidä välineet vähintään +50 C lämpöisessä vedessä yli 10 sekuntia.
• Käsittele välineet siihen tarkoitetulla desinfiointiaineella Virkon S, jota on saatavilla yleisesti myös kaupoista Suomessa.
• Käy desinfiointipisteellä, joita löytyy Ylä-Lapista ja Norjasta. Pisteistä saa desinfiointitodistuksen.

Norjassa on alamitat merikaloille. Norjalaiset ovat säätäneet merellä tapahtuvaan kalastukseen alamitat suurimmalle osalle yleisesti pyydettäviä lajeja. Yleisten saalislajien alamitat ovat turska leveyspiirin 62 pohjoispuolella 55 cm rannasta kalastaessa ja 44 cm ulompana merellä. Turskan alamitta leveyspiirin 62 eteläpuolella on 40 cm. Makrillin ja sein alamitat eivät koske vapaa-ajankalastusta. Alamitat kaikille merikaloille löytyvät tästä (vain norjaksi). Alamitat vapaa-ajankalastuksessa saadulle saaliille löytyvät tästä (vain norjaksi). Meritaimenen yleinen alamitta on Norjassa meressä 35 cm, josta poiketen pohjoisten läänien Nordland, Troms ja Finnmark alueilla 30 cm.

Norjassa kalastavien turistien toimintaohjeita.

Sanastoa norja / suomi:
laksefiske / lohenkalastus, innlandsfiske / sisävesikalastus, sjöfiske / merikalastus, sjö / meri, ferskvann / makea vesi, anadrome laksefisk / vaeltava lohikala, laks / lohi, röye / rautu (nieriä), örret / taimen, sjöröye / merirautu, sjöörret / meritaimen, sjöaure / meritaimen, harr / harjus, sik / siika, torsk / turska, flyndre / kampela, sei / sei, stang / vapa, fiskekort / kalastuslupa, fiskeregler / kalastussäännöt, minstemål / alamitta, fisketid / kalastusaika, fylke / lääni, sök i tilbudet / hae tarjonta, kjöp / osta. Innlandsfisk / sisävesikalat.

Hyvä tietää

Vapaalla jalalla -kanavan kanssa yhteistyössä tehdyt tietoiskut ovat osa Villi ja Vapa -sarjaa.

Päivitetty 9.5.2025 / videot lisätty 30.6.2025

| Mörrum | Daljoki | Kalixjoki | Kalix Jockfall | Norrbotten tunturit | Västerbotten tunturit | Vänern | Gotlanti |

Läntinen naapurimme Ruotsi tarjoaa hyvät puitteet erityisesti sisävesien ja jokien kalastukseen. Skandien vuorijono Norjan rajan tuntumassa yltää maan pohjoisosista etelään saakka. Tunturien kirkkaat vesistöt ovat omiaan lohikalojen ympäristönä. Tuntureiden läheisyydessä sijaitsevat vedet antavat saaliiksi harjusta, taimenta ja nieriää. Skandeilta Pohjanlahteen laskevissa joissa tavataan lohta ja meritaimenta. Ruotsissa on useita vetovoimaisia kohteita lohenkalastajille. Pitkältä rannikolta voi tavoitella vieheellä haukea, ahventa ja meritaimenta. Etelän suuret järvet Vänern ja Vättern houkuttelevat suomalaisia vetouistelijoita. Etelä-Ruotsissa lohen uistelu merellä on myös suosittua.

Vapakalastus yhdellä vavalla on Ruotsissa viidellä suurimmalla järvellä ja merellä kaikille maksutonta jokisuistoja lukuun ottamatta. Ulkomaisilla vapakalastajilla on samat oikeudet ja säädökset kuin ruotsalaisillakin. Ilmaisen vapakalastusoikeuden piiriin kuuluvat koko rannikkoalue ja järvistä Vänern, Vättern, Hjälmaren, Storsjön ja Mälaren. Ilmaisen kalastuksenkin osalta tulee noudattaa kohteen säännöksiä alamitoista, sekä rauhoitusajoista- ja alueista. Jokaisenoikeudella saa kulkea luonnossa häiriötä aiheuttamatta. Etäisyys kiinteisiin pyydyksiin on kalastettaessa pidettävä 100 metrissä. Lohijoissa ja sisämaassa kalastettaessa tarvitaan aina kalavedenomistajan kalastuslupa. Yksityisvesillä kalastussäännöt perustuvat alueelle myytävän luvan sääntöihin. Ruotsissa ei ole valtion veroluonteista kalastonhoitomaksua eli niin sanottua kalastuskorttia. Kalastusluvaksi riittää kalastusoikeuden haltijan myymät luvat. Lue tarkemmat ohjeet alla olevista linkeistä.

Ruotsin kalastuslaki ja -säännökset ohjaavat kaikkea kalastusta maassa. Valtion edustajana kalastuksen viranomaisasioita hoitaa Havs- och vattenmyndigheten, joka yhdessä lääninhallitusten kanssa vastaa kalastuksen ja kalavedenhoidon järjestelyistä. Viranomaisten yhteinen nettisivu, jonne on koottu kalastuksen säädöstiedot ja karttapalvelu Ruotsin kalastussäädökset. Lisäksi jokaisella läänillä on omat kalastuksen kotisivunsa, joissa kerrotaan kyseisen alueen säännöistä ja rauhoitusalueista. Läänien kotisivuilta löytyy myös tietoja ja linkkejä kalastuslupien myyjiin. Suurimman osan kalastusluvista voi nykyisin ostaa verkkokaupoista. Kuten Suomessakin jokainen kalastaja on velvoitettu itse selvittämään kalastussäännökset ennen kalastuksen aloittamista. Helpoin tapa selvittää paikalliset säännöt on etsiä tieto Ruotsin kalastussäädökset portaalista tai lääninhallituksen kotisivuilta, kuntien matkailutoimesta tai luvanmyyjiltä. 

Norrbottenin läänin kalastusluvat suositulle tunturialueelle ovat pääosin kuntakohtaisia. Suurimman osan Pohjois-Ruotsin alueesta omistaa valtio. Lääninhallituksen verkkosivuilla kerrotaan eri alueiden kalastussäännöistä ja alueiden kalastuskartat ovat siellä tulostettavissa. Valtion vesilläkin on erityiskalastuskohteita, joihin myydään vain rajoitettu määrä lupia vuodessa. Osa läänin vesistä on yksityisiä ja niihin tarvitaan kalastusoikeuden haltijan lupa.

Ruotsin vapaa-ajankalastajajärjestön Sportfiskarna ylläpitämä Kalastuslupien verkkokauppa tarjoaa lupia moniin kohteisiin.

Ruotsin kalapaikkojen verkkosivut Ruotsalaisten viranomaisten ja yhdistysten laaja sivusto kalastuksesta, kalapaikoista ja lupatiedoista. Voit etsiä kalalajin ja läänin perusteella kiinnostavia kohteita ja kalastuslupia, sekä ostaa lupia verkkokaupasta. Karttapaikannus kalapaikoista. Hankkiessasi lupia www.inatur.se sivustolta varmista aina mitä olet ostamassa ja tulosta kalastussäännöt, sekä lupa-alueen kartat samalla.

Hyvä tietää

Vapaalla jalalla -kanavan kanssa yhteistyössä tehdyt tietoiskut ovat osa Villi ja Vapa -sarjaa.

Päivitetty 9.5.2025 / video lisätty 30.6.2025

Vapaa-ajankalastuksen maksut, rajoitukset ja kiintiöt 2025
Viron kalastuslaki
Viron kalastusasetus

Eteläinen naapurimme Viro tarjoaa kalastajalle monipuoliset kalastusmahdollisuudet. Merialueen lisäksi mielenkiintoisia kohteita löytyy joista ja järvistä. Lohikaloista tavoitelluin saalis on meritaimen, jota voi kalastaa pitkin rannikkoa erityisesti keväällä. Kesän alkupuolella voi kalastaa purotaimenta muutamasta joesta Keski- ja Pohjois-Virossa. Lohta esiintyy muutamissa Pohjois-Viron joissa ja sitä kalastetaan pääasiassa loppukesästä. Viron läntisellä merialueella esiintyy toukokuun lopussa ja kesäkuun alussa runsaasti nokkakalaa, joka tunnetaan myös nokkahaukena. Kotimaan tapaan tarjolla on myös komeita haukia ja isoja ahvenia rannikkoalueilla, sekä sisävesillä. Viron kalastussäädökset poikkeavat huomattavasti suomalaisista erityisesti pyyntimittojen, saaliskiintiöiden ja rauhoitusaikojen osalta.

Kuka tahansa saa kalastaa yhdellä onkivavalla maksutta yleisellä tai yleisesti käytössä olevalla vesistöllä ottaen huomioon rauhoitusajat, -alueet ja kaloja koskevat rajoitukset. Yksityisomistuksessa olevalla vesistöllä, jota ei ole osoitettu yleiseen käyttöön, saa kalastaa yhdellä vavalla kiinteistön omistajan luvalla. Onkivapa koostuu vavasta, enintään 1,5 vavan pituisesta siimasta, yksihaaraisesta koukusta, painosta ja kohosta. Kalastettaessa maksutta onkivavalla saa käyttää vain luonnonmukaista syöttiä.

Vapaa-ajankalastuksen kalastusmaksun tarvitset, jos kalastat useammalla vavalla, vetouistelet, heittokalastat, perhokalastat, litkaat silakkaa, pohjaongit tai harrastat sukelluskalastusta. Hinnat ovat vuonna 2025: vuosi 27 €, kuusi kuukautta 17 €, 7 päivää 5 € ja 24 tuntia 2 €. Yleisellä tai yleisesti käytössä olevalla vesistöllä kalastusmaksusta vapautettuja ovat muun muassa opiskelijat (alle 16-vuotiaat) ja eläkeläiset, joilta vaaditaan todistukseksi opiskelijakortti tai eläkeläiskortti. Vapaa-ajankalastuksen kalastusmaksu ei oikeuta kalastamaan yksityisillä vesillä tai lohikalapitoisissa joissa, joille myydään erikseen paikallinen lupa.

Vapaa-ajankalastuksen kalastusmaksun ja tarvittaessa kalastuskortin voi maksaa netissä osoitteessa kalaluba.ee. Lupakaupan kielivalikosta löytyy englanti, mutta ei suomen kieltä. Lupakaupasta löytyy tietoa myös alamitoista ja saaliskiintiöistä. Voit ostaa useita lupia kerralla, itsellesi ja ystävällesi tai suuremmalle ryhmälle. HUOM! Kun ostat luvan useammalle henkilölle, ostokset tulee lisätä ostoskoriin ja maksaa yhdellä maksulla. Yksittäin ostettaessa pankki voi kieltäytyä maksun suorittamisesta kolmannen samanlaisen maksun jälkeen. Ulkomaalaisen luvan ostamiseksi (kalastajalla ei ole Viron henkilötunnusta) valitse kalastusluvan keston valitsemisen jälkeen ”Ei henkilötunnusta” täyttäessäsi luvanhakijan tiedot. Maksun voi suorittaa pankkilinkillä (Viron pankkien konttorit), luottokortilla ja mobiilimaksulla. Verkko-ostoksen yhteydessä voit myös määrittää kalastusoikeuden alkamispäivämäärän, jos haluat kalastusoikeuden alkavan myöhemmin kuin ostopäivänä.

Saalisilmoitus on pakollinen

• Saalisilmoitus täytetään kalaluba.ee sivustolla kirjautumalla sisään ja valitsemalla oikeasta yläkulmasta oman nimen alata ”Omat luvat”.
• Jos kalastuskortti on voimassa enintään kuukauden , saalistiedot on toimitettava viiden päivän kuluessa kalastuskortin voimassaolon päättymisestä (tiedot toimitetaan vain kerran).
• Jos kalastuskortti on voimassa yli kuukauden , kunkin kuukauden saalistiedot toimitetaan kalastuskuukautta seuraavan kuukauden 5. päivään mennessä (esimerkiksi toukokuun raportti 5. kesäkuuta mennessä).
• Ilmoitus on tehtävä, vaikka et olisi kalastanut tai vaikka et olisi saanut kalaa kalastuksen aikana. Tässä tapauksessa saaliin määräksi merkitään raporttilomakkeelle nolla.
• Tietojen toimittamatta jättäminen voi johtaa sakkoon ja hakijalta evätään uusi kalastuskortti, jos hän ei ole toimittanut saalistietoja hakemusta edeltävänä vuonna.

Kalastuskortti vastaa hieman suomalaista kalastonhoitomaksua. Kalastuskortti tulee lunastaa, jos käyttää kalastuksessa tehokkaampia pyydyksiä (esim. verkko), pyytää lohia tai taimenia vapavälinein jokialueilla tai kalastaa kolmella alempana nimetyllä suojelualueella. Kalastuskortti on voimassa maksuhetkellä valitussa läänissä ja vesistössä. Kalastuskortti täytyy lunastaa kalastettaessa Keski-Viron taimenjoilla ja Pohjois-Viron lohi- ja taimenjoilla, sekä Endlan luonnonsuojelualueella, Matsalun kansallispuistossa ja Silman luonnonsuojelualueella.

Kalojen pyyntimitat, saaliskiintiöt ja rauhoitusajat

Virossa on voimassa maan kalastusasetuksen liitteessä 3 säädetyt alamitat eri kalalajeille. Virossa alamitta on asetettu monille eri särkikaloille, hauelle, kuhalle, ahvenelle meressä, kampeloille, mateelle, siialle, muikulle, ankeriaalle, turskalle, purotaimenelle, meritaimenelle ja lohelle. Osalla kalalajeista alamitta on voimassa kaikissa vesistöissä, mutta kalalajin alamitta voi vaihdella myös vesistöittäin.

Vapaa-ajankalastuksessa useilla kalalajeilla on saaliin päiväkiintiöt. Ahvenen päiväkiintiö on 15 kiloa kalastajaa kohden. Muiden lajien päiväkiintiöt ovat kappaleissa: hauki 5 kpl, kuha 5 kpl, lahna 15 kpl, säynävä 15 kpl, vimpa 20 kpl, lohi ja taimen 2 kpl (esimerkiksi 1 lohi ja 1 taimen tai 2 taimenta). Lisäksi voi olla mainituista poikkevia vesialuekohtaisia saaliskiintiöitä.

Kalalajien rauhoitusajat vaihtelevat eri vesistöissä ja kestoltaan. Osa rauhoitusajoista on järvi- tai jokikohtaisia. Kaikkia sisävesiä koskien lohi ja meritaimen ovat rauhoitettuja kutuaikana 1.9.-30-11. Kutuajaksi asetettu kaikki vesistöt kattava rauhoitusaika on asetettu myös hauelle 15.3.-30.4. Siian kalastuksen syysrauhoitus on voimassa Pärnujoella ja Peipsin siialla. Suomesta poiketen useilla särkikaloillakin on kutuaikainen rauhoitusaika kalastusasetuksessa erikseen nimetyissä vesistöissä. Yleiset rauhoitusajat löytyvät kalastusasetuksen pykälästä 53§. Sampi, harjus, sorva ja monni ovat rauhoitettuja kaikissa vesistöissä ympäri vuoden.

Päivitetty 27.5.2025