Hauki
Esox lucius
Hauki on Suomen tunnetuin petokala. Haukia elää lähes kaikissa Suomen vesistöissä. Hauki näyttää hauelta jo pienenä ja käyttäytyy pedon tavoin jo pienestä pitäen. Se kasvaa reilusti yli metrin mittaiseksi, iskee nopeasti saaliiseensa ja sillä on suuri suu täynnä teräviä hampaita. Iso hauki on voimakas taistelija ja antaa kovan vastuksen siiman päässä. Siksi se on tavoiteltu laji monelle kalastuksen harrastajalle.
Miten haukea kalastetaan
Haukea kalastetaan useimmiten heittokalastamalla, jigillä, perholla, pilkkimällä, täkyonkimalla ja vetouistelemalla. Parhaiten haukia tavoittaa sieltä, missä on paljon sille sopivaa syötävää, kuten särkiä, silakoita tai muita sopivan kokoisia kaloja.
Haukea kalastaessa tulee aina käyttää pitkää, (min. 40 cm) hauen hampaat kestävää peruketta. Samasta syystä tulee hauenkalastajan varustautua pitkävartisilla pihdeillä, jotta koukut saa irrotettua turvallisesti. Näistä löydät lisää tietoa sivun alalaidassa olevilta videoilta.
Tuntomerkit
Hauen tunnistaa helposti. Sillä on suuri suu, joka on täynnä teräviä hampaita. Sen kroppa on torpedon mallinen. Selkäevä on peräevän kanssa samalla linjalla pyrstön lähellä, niiden avulla hauki iskee salamannopeasti saaliiseensa. Hauen väritys on yleensä vihreä. Vihreällä pohjalla on keltaisia pilkkuja tai raitoja. Selkä on tumma ja vatsa vaalea. Tummissa vesissä elävillä hauilla voi myös vatsassa olla kirjailuja. Tummissa vesissä hauet ovat myös yleisväritykseltään selvästi tummempia.
Hauki on sukunsa ainut laji Suomessa, eikä sitä voi sekoittaa muihin meikäläisiin lajeihin.
Ravinto
Hauki on petokala, joka jo kahden viikon kuluttua kuoriutumisestaan siirtyy äyriäisistä ja hyönteistoukista kalaravintoon. Ne ovat tällöin keskimäärin 28 mm pituisia. Hauen saaliskala on yleensä maksimissaan 1/3 hauen omasta koosta. Hauki syö lähes kaikkea ravinnoksi kelpaavaa ja sille maistuvat kalojen lisäksi myös esim. sammakot, myyrät ja linnunpoikaset. Hauen kidan ja pään koosta voi päätellä sen ruokailutottumuksia; isokitaisilla hauilla on ruokalistalla todennäköisesti lahnoja ja muita suurikokoisia kaloja, pienempikitaiset saalistavat todennäköisesti muikkua tai silakkaa ja muita pieniä parvikaloja. Hauki on kuitenkin opportunisti, eli se syö sitä mitä on kulloinkin helpoiten saatavilla.
Levinneisyys
Haukea tavataan laajasti pohjoisen pallonpuoliskon vesissä. Suomessa sitä voi saada lähes koko maasta, niin sisävesistä kuin rannikoltakin. Hauki puuttuu maassamme ainoastaan tunturiylänköjen vesistä ja avomereltä sekä kaikkein happamimmista Pohjanmaan joista. Saaristomeren ja Suomenlahden alueella haukien määrä ulkosaaristossa on vähentynyt viime vuosikymmeninä.
Elintavat
Hauki elää kutuaikaa lukuunottamatta yksikseen. Se on varsin paikallinen kala ja tekee vain lyhyitä vaelluksia, jotka liittyvät lisääntymiseen ja ravinnon hankintaan. Kudun jälkeen hauet jäävät usein kutualueen edustalle syömään kudulle saapuvia ja kutevia särkikaloja. Kudun jälkeinen hauen kalastus on usein tuottoisaa, kun hauet tankkaavat ja ottavat siekailematta niille tarjottuihin vieheisiin.
Hauki saalistaa vaanimalla suojapaikastaan, kiven tai kasvillisuuden lomasta. Syksyllä ja keväällä hauet oleskelevat kasvillisuusrikkailla alueilla sekä karikoiden kupeessa, usein alle neljän metrin syvyydellä. Pienet hauet viihtyvät vesikasvillisuuden suojissa. Kesällä vesien lämmettyä hauet siirtyvät syvemmälle, mutta tulevat usein saalistamaan matalammille alueille. Etenkin isot hauet liikkuvat usein selkävesillä, jossa ne seurailevat muikku- ja silakkaparvia. Joissa elävät hauet viihtyvät pääosin suvantoalueilla, mutta etenkin kesällä ne hakeutuvat usein koskien alle, jossa vesi on hapekkaampaa kuin muilla alueilla.
Lisääntyminen
Koiraat ovat kutukypsiä keskimäärin 2–4-vuotiaana ja naaraat vuotta-paria vanhempana. Hauen kutuaika on huhti-kesäkuussa. Rannikolla kutu tapahtuu myöhemmin kuin sisävesissä. Hauki laskee heikosti takertuvan mätinsä hyvin mataliin, kasvirikkaisiin vesiin. Lisääntymisalueina toimivat matalat suojaisat lahdet, tulvaniityt ja lammet, joissa on muuta aluetta lämpimämpää vettä ja runsaasti vesikasvillisuuta. Poikaset kuoriutuvat noin 10–15 vuorokauden kuluttua. Kuoriuduttuaan ne kiinnittyvät aluksi vesikasveihin.
Haukitehdas-hankkeessa luodaan hauille uusia kutupaikkoja ja pyritään näin parantamaan haukikantojen tilaa maaamme vesissä.
Kasvu
Hauen kasvu on nopeaa (5-v.= 50-55 cm/ 1 kg). Tyypillisen saalishauen mitat ovat n. 40-80 cm ja 0,5-3,5 kg. Naaraat kasvavat selvästi suuremmiksi kuin koiraat.
Suomen ennätyshauki on saatu verkolla Iin Oijärvestä ja se painoi 18,8 kg. Suurin vapavälinein saatu hauki nousi Hartolan Tainionvirrasta, sen paino oli 17,80 kg. Hauen suurkalaraja on 10 kg. Suomessa hauki voi viileässä vedessä elää jopa 40-vuotiaaksi.
Hyvä tietää
Vapaalla jalalla -kanavan kanssa yhteistyössä tehdyt tietoiskut ovat osa Villi ja Vapa -sarjaa.