Haukifaktoja

Kannibalismi:
Pienten haukien on todettu voivan syödä lajitovereitaan, jotka ovat jopa 80 % niiden omasta ruumiinpituudesta.

Lähde: 10

Kannibalismi:
Syödyksi tulemisen riski pienenee merkittävästi, kun hauki saavuttaa n. 50 cm pituuden, minkä jälkeen hauki alkaa liikkua merkittävästi enemmän.

Lähde: 11, 12, 13

Lämpötila:
Vaikutus hedelmöittymiseen / kuoriutumiseen:
3°C = 44,6% / 18,26%;
6°C = 71,3% / 56,2%;
10°C = 65,6% / 65,5%

Lähde: 2

Lämpötila:
Vaikutus haudonta-aikaan (5 / 95 % kuoriutunut):

3°C = 38 / 46 päivää = 120 / 144 päiväastetta;
18°C = 2,5 / 3,4 päivää = 45 / 61 päiväastetta.

Lähde: 2

Haudonta-aika:
Hauen mädillä on n. 120 päiväastetta.

Lähde: 8

Lämpötila:
12°C = optimi hauen mätimunien ja larvavaiheiden selviytymiselle ja kehitykselle.

Lähde: 3

Aiemmin keväällä kudetut mätimunat kuoriutuvat paremmalla prosentilla ja sietävät paremmin nälkiintymistä.

Myöhemmin keväällä kudetusta mädistä tulee kuitenkin suurempia ja nopeakasvuisempia poikasia. (Tästä on etua JOS ravintoa on runsaasti ja kasvukausi lyhyt).

Näissä tutkimuksissa isot hauet ovat kuteneet myöhemmin.

Lähde: 2, 5, 7

Ravinto
Ulkoisen ravinnonoton ensimmäiset kaksi viikkoa hauen suun koko rajoittaa ravinnon lähinnä eläinplanktoniin (lähde 6).

n. 28 mm kokoisena hauenpoikaset alkavat syödä myös muita kalanpoikasia (lähde 3).

Fekunditeetti:
Naarashauessa on 17,6 – 19,1 mätimunaa jokaista emokalan painogrammaa kohti (eli kilon kalassa 17600 – 19100 mätimunaa).

Lähde: 9

Fekunditeetti:
45 cm hauki ≈ 25 000 mätimunaa.
90 cm hauki ≈ 125 000 mätimunaa.

Kudun kesto:
Naaras kutee n. 2 – 5 päivän ajan.

Lähde: 8

Isompi hauki = isompi mätimuna:

40 cm hauki → 2,1 mm mätimuna.
80 cm hauki → 2,4 mm mätimuna.

Mätimunan koko ei kuitenkaan kerro sen ravintosisällöstä tai kuoriutuvan ruskuaispussipoikasen koosta.
Mätimunan kuivamassa on paljon parempi kuvaamaan mätimunan laatua ja ruskuaispussipoikasen kokoa.

Lähde: 7

pH
Hauen pienpoikasten (larval stages) kasvu hidastuu selvästi pH:n laskiessa tasoon 5,5 ja kehitys häiriintyy lukemassa 5 tai alle.

Mätimunat ovat herkempiä kuin pienpoikaset.

Lähde: 1

pH
Aikuiset hauet voivat selviytyä alimmillaan pH:ssa 4 – 4,4 ja lisääntyä alimmillaan pH:ssa 4,4 – 4,9.

Lähde: 1

Rannan syvyysvyöhykkeiden haukituotanto:
Tulvaniityiltä haukituotanto on noin 15 kertainen verrattuna rannan
matalan vesikasvillisuuden alueeseen. Syvemmällä rantavyöhykkeessä
haukituotanto on liki nolla. (Pohjois-Amerikan jokiekosysteemissä tutkittua).

Lähde: 4

Vesivessa:
Hauet viettävät suurimman osan ajastaan saalistamisalueella, mutta jos ne ovat syöneet särkikaloja, ne pääsääntöisesti ulostavat hieman sivummalla.
Hauen ulosteissa on saaliiksi joutuneista särkikaloista erittynyttä ”kauhuferomonia”, mikä karkottaa muita särkikaloja.
Ainetta erittyy hauesta veteen myös ulostamatta, mutta etäinen vessapaikka kuitenkin vähentää kauhuaineen pitoisuutta saalistuspaikalla eikä niin helposti karkota saalista.

Lähde: 14

Näkyvyys:
Sameuden tai humuksen heikentämä näkyvyys vedessä vähentää haukien saalistushyökkäyksiä.

Lähde: 15

Näkyvyys
Heikentynyt näkyvyys vedessä vaikeuttaa saaliskalan etäisyyden ja kulman hahmottamista saalistushyökkäyksessä ja täten heikentää hauen hyökkäyksen tarkkuutta.
Jos taas näkyvyys on niin huono, että näköyhteys saaliiseen syntyy vasta iskuetäisyyden sisällä, voi hauki saada tästä suhteellisesti etua ja iskun onnistumisprosentti kasvaa.

Lähde: 15

Pelottavat isomukset:
Pienet hauet pitävät mieluusti etäisyyttä isompiin lajikumppaneihinsa. Missä haukia on paljon, tämä johtaa laikuittaiseen kokojakautumiseen – paikoin on runsaasti pienehköjä haukia ja sitten on alueita, joissa haukia on harvemmassa, mutta ne ovat kookkaampia.

Lähde: 16

Pienisuiset ulapalla:
Haukiyksilöiden välillä on eroa suun suhteellisessa koossa. Pienisuisten yksilöiden on Ruotsissa todettu viettävän enemmän aikaa ulapalla kesällä ja alkusyksystä, kun taas suurisuisemmat yksilöt viihtyvät lähempänä rannikkoa.
(Rannikon tuntumassa on korkeampiruumiisia saaliskaloja).

Lähde: 18

Hylkeet ja merimetsot:
Ruotsin saaristossa hylkeiden ja merimetsojen yhteensä on arvioitu saalistavan 5-18 kertaisesti enemmän haukia ihmisperäiseen kalastuskuolleisuuteen nähden. Hylkeet moninkertaisesti enemmän kuin merimetsot.

Lähde: 17

(Suomessa haukien vapautusprosentti kalastuksessa on pienempi, joten oletettavasti kalastuksen merkitys haukien poistajana on meidän saaristossamme suurempi.)

Minkä haukifaktan haluaisit tietää?
Kerro meille.