Vapaa-ajankalastajat ja Eläkkeensaajat: Kalatalouden rahoitus vahvistuu harrastukseen panostamalla, ei ikäihmisiä verottamalla
Vireillä oleva kalastuslain muutos velvoittaisi 65–69-vuotiaat jatkossa maksamaan kalastonhoitomaksun. Suomen Vapaa-ajankalastajat (SVK) ja Eläkkeensaajien Keskusliitto (EKL) varoittavat muutoksen negatiivisista vaikutuksista ikäihmisten virkistäytymismahdollisuuksiin kalavesillä. Järjestöjen mukaan kalatalouden rahoitusta tulee ja voidaan vahvistaa muilla keinoin.
Suomen hallitus on aikeissa nostaa kalastonhoitomaksuvelvollisuuden yläikärajaa 69 ikävuoteen. Muutos tulisi voimaan ensi vuoden alusta siten, että siihen mennessä 65 vuotta täyttäneet olisivat jatkossakin vapautettuja kalastonhoitomaksusta. Ehdotus ikäihmisten maksuvapautuksen karsimisesta ei ole uusi, mutta nyt se on kirjattu Orpon hallitusohjelmaan. Muutos pyritään ajamaan kiireellä voimaan jo tämän syksyn budjettineuvotteluiden ohessa.
Suomen Vapaa-ajankalastajat ja Eläkkeensaajien Keskusliitto eivät kannata maksuvelvollisuuden yläikärajan muuttamista. Järjestöt kiinnittävät huomiota siihen, että samalla kun hallitusohjelmaan on kirjattu liikunnallisen elämäntavan ja liikuntaolosuhteiden edistäminen sekä kotimaisen kalan kulutuksen lisääminen, on hallitus tällä lakimuutoksella rakentamassa esteitä niiden edistämiseen ikäihmisten kohdalla. Ikäihmisten liikuttajana sekä henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin tuottajana terveellistä kalaruoanhankintaa unohtamatta on kalastusharrastuksella oma erittäin merkittävä roolinsa, jota pitää tukea eikä heikentää.
”Ehdotus on täysin vastaan yleisesti hyväksyttyä ajatusta, että mielekäs harrastustoiminta ja arkiliikunta pitävät yllä ikäihmisten ruumiillista ja henkistä hyvinvointia. Kalastusharrastus ja sen edistäminen toimivat osaltaan myös suurena syrjäytymisen ehkäisijänä ikäihmisten keskuudessa, eikä sille pidä asettaa esteitä uusien maksujen muodossa”, linjaa EKL:n toiminnanjohtaja Timo Kokko.
Vaikka kalatalouden rahoituksen tulevaisuuteen liittyy epävarmuutta, ei asian ratkaisemiseksi ole lainkaan käyty keskusteluja alan toimijoiden kesken. Hallitusohjelmakirjauksen mukaan ikäihmisiltä kerättävät rahat käytettäisiin kalakantojen hoitoon ja istutuksiin, mikä paljastaa lakiesityksen todellisen taustan.
”Istutukset eivät ole voimassa olevan kalastuslain hengen mukaista kalavesien hoitoa, vaan lakiesitys vaikuttaa olevan kuin kaiku menneisyydestä”, huomauttaa SVK:n toiminnanjohtaja Olli Saari.
Järjestöjen mukaan ikäihmisten verottamisen sijaan ratkaisut löytyvät nykyisten maksuvelvollisten, eli 18–64-vuotiaiden joukosta. Heidän saamistaan enenevästi kalastuksen ja luvanmaksajien piiriin tulee kaikin tavoin edistää. SVK on moneen otteeseen esittänyt yleiskalastusoikeuksien laajentamista paljon toivottujen lisälupien myynnin kautta. Varsinkin rannikolla ja eteläisessä Suomessa on pirstoutuneen vesialueiden omistuksen takia heikosti paikallisia lupia tarjolla. Lisäksi kaikille maksuttomissa onginnassa ja pilkinnässä käytettävien välineiden sallittu määrä on nykyisessä kalastuslaissa supistettu yhteen.
”Maltillisesti hinnoittelemalla on lisäluvista saatavissa 2-3 miljoonan euron tuotto kalatalouden edistämiseen”, arvioi Saari.
Uutena ehdotuksena SVK esittää 18–20-vuotiaiden kalastonhoitomaksun hinnan alentamista 20 euroon. Vaikka kolmannes nuorisosta kalastaa, vain 1 400 täysi-ikäistyvää nuorta ostaa kalastonhoitomaksun vuosittain. Saari arvioi, että selvä hinnan alentaminen kannustaa lisää nuoria aikuisia terveelliseen kalastusharrastukseen. Harrastajien määrän kasvaessa myös vaikutukset kalastonhoitomaksukertymään kääntyvät positiiviseksi.
Lisätietoja:
SVK:n toiminnanjohtaja Olli Saari, puh. 050 339 4660 , s-posti: olli.saari(at)vapaa-ajankalastaja.fi
EKL:n toiminnanjohtaja Timo Kokko, puh. 050 441 3830 , sposti: timo.kokko(at)ekl.fi
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 450 seurassa toimii yhteensä noin 32 000 kalastuksen harrastajaa.
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry on perustettu vuonna 1962. Se toimii eläkkeensaajien edunvalvojana sosiaalisen ja taloudellisen oikeudenmukaisuuden toteuttamiseksi. Luomme edellytyksiä sosiaaliseen kanssakäymiseen, kannustamme itsensä jatkuvaan kehittämiseen kautta koko elämänkaaren sekä tarjoamme mahdollisuuksia monimuotoiseen kulttuuri- ja harrastustoimintaan.