Odotettu rapukausi käynnistyy

Ravustuskausi käynnistyy jälleen heinäkuun 21. päivä kello 12 ja jatkuu lokakuun viimeiseen päivään. Ravustus ja ravuilla herkuttelu on monelle yksi kesän kohokohdista. Kesän rapusaaliista odotetaan lämpimän alkukesän perusteella hyvää.

Ravustus on hauskaa yhdessä tekemistä kavereiden tai perheen kanssa. Ravustaessa voi samalla nauttia kotimaan luonnosta ja herkutella lähijärvien antimilla – lisäksi voi vieläpä syödä haitallista vieraslajia täplärapua vähemmäksi. Etenkin ilta ja yö ovat parasta ravustusaikaa, mutta saksiniekka kävelee mertaan päivisinkin. Perheen pikkuväelle hämärän ajan ravustus on unohtumaton kokemus.

Ravustaja voi saada saaliiksi sekä kotimaista jokirapua että pohjoisamerikkalaista alkuperää olevaa haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltua täplärapua. Alkukauden saaliiseen vaikuttaa veden lämpötila. Mikäli alkukesä on ollut lämmin, ravut ovat ehtineet vaihtaa kuorensa, poikaset ovat kuoriutuneet ja ravut ovat hyvin liikkeellä heti kauden alussa. Viileän alkukesän sattuessa rapujen kuorenvaihto voi olla vielä kesken, naaraat voivat kantaa mätiä tai poikasia ja ravut eivät siten ole vielä kunnolla liikkeellä. Täpläravulle asiantuntijat uskaltavat ennustaa Etelä- ja Keski-Suomeen hyvää saalista, kun on ollut useita lämpimiä vuosia ja alamittaista porukkaa on jäänyt runsain mitoin kasvamaan.

Maamme vuotuinen rapusaalis on viime vuosina ollut Luonnonvarakeskuksen mukaan noin 3,5 miljoonaa yksilöä, joista alle 10 % oli jokirapuja. Pääosan rapusaaliista saavat vapaa-ajan kalastajat, kaupallisen ravustuksen osuus ollut noin neljännes. Tuottoisimmat täplärapuvedet sijaitsevat Hämeessä, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Jokirapusaalis painottuu Itä- ja Keski-Suomeen.  

Ravustusluvat ja mertojen merkinnät kuntoon

Ravustukseen tarvitaan aina vesialueen omistajan lupa ja 18–69-vuotiailla tulee lisäksi olla kalastonhoitomaksu maksettuna. Kalastonhoitomaksusta ovat vapautettuja myös ne, jotka ovat ehtineet täyttää 65 vuotta 31.12.2023 mennessä. Ravustukseen käytettävät merrat tulee merkitä kohoilla, jotka yltävät vähintään viisi senttimetriä veden pinnan yläpuolelle. Lisäksi merroissa tulee olla ravustajan nimi ja yhteystiedot sekä pyydysmerkki, jos vesialueen omistaja niin edellyttää. Laittomasta jokiravun pyynnistä ravustajalle voidaan määrätä maksettavaksi jokiravun suojeluarvo 50 euroa jokaista pyydettyä jokirapua kohden.

Täpläravun istuttaminen on laissa kielletty

Rapurutto ja täpläravun leviäminen ovat suurin uhka erittäin uhanalaiselle jokiravulle. Jokainen ravustaja voi toimillaan ehkäistä rapuruton leviämistä desinfioimalla, kuivaamalla tai pakastamalla kaikki rapujen pyynnissä käytettävät välineet ennen niiden siirtämistä vesistön eri osien välillä tai toiseen vesistöön. Syötit tulisi pyytää samasta vesistöstä, jossa aiotaan ravustaa. Mikäli syötit ovat muualta, tulee niitä pakastaa kolme vuorokautta ennen käyttöä. Kaikkein järkevintä olisi käyttää jokaisessa vesistössä omia rapumertoja.

Täplärapu on haitallinen vieraslaji koko EU:n alueella. Täpläravulle on laadittu hallintasuunnitelma, jonka perusteella täplärapukantojen hyödyntämistä ja kauppaa voidaan jatkaa, mutta niitä ei enää saa viljellä tai istuttaa luonnonvesiin, eikä niitä ei saa missään tilanteessa lyhytaikaisestikaan sumputtaa pyyntialueensa ulkopuolella. Lisäksi on hyvä muistaa, että myös jokirapujen istuttaminen vaatii aina luvan.

Ravut on aina keitettävä kiehuvassa vedessä

Vastuullinen rapujuhlien järjestäjä huolehtii, että rapuja keitettäessä ravut lisätään aina kiehuvaan veteen joko yksitellen tai muutaman ravun erissä. Keittoveden tulee kiehua koko ajan. Sopiva keittoaika ravuille on noin 8–12 minuuttia koon mukaan. Muut ravunkeittämiseen tarvittavat ainekset ovat suola, sokeri ja tilli. Reseptejä rapujen keittämiseen löytyy internetistä helposti.

Jos ravustamaan ei itse pääse, ei rapujuhlia kannata jättää pitämättä, sillä rapuja on tarjolla lähiruokayritysten tai kauppojen valikoimissa, myös valmiiksi keitettynä. Lisäksi ravintolat tarjoavat täyden palvelun rapuillallisia.

Lisätietoja:

Kalastusbiologi Päivi Pyyvaara, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, puh. 0295 025 091

Rapututkija Japo Jussila, Itä-Suomen yliopisto, puh. 040 5428 982

Toiminnanjohtaja Vesa Karttunen, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 050 3850 875

Kalatalousasiantuntija Janne Rautanen, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, puh. 0400 946 968

Tutkija Timo Ruokonen, Luonnonvarakeskus, puh. 0295 322 389 (tavoitettavissa 5.8. alkaen)

Kalatalouden Keskusliiton Rapu-esitteestä voi lukea lisää ravuista ja ravustuksesta.

Raputaru-animaatio on opettavainen kertomus eurooppalaisista rapukannoista, jotka ovat olleet viimeisen parin sadan vuoden ajan ympäristömuutosten, ympäristön pilaantumisen, vieraiden rapulajien ja rapuruton puristuksissa.

Kalahavainnot.fi -palveluun voi ilmoittaa havainnot ravuista.

• Kotimaa
• Vapaa-aika
• Ympäristö ja luonto