26.04.2017 13:04
Jäsenille
  Etusivu >> Kilpailutoiminta >> Kilpailemisen alkeet >> Heittokalastus















 
 
 
 
 
 
HEITTOKALASTUS

Heittokalastus kilpailulajina


SM-tason heittokalastuskilpailut käydään kahden hengen venekunnittain.
Kuva: Jaana Vetikk
o

Heittokalastuskilpailuja järjestetään seura-, piiri- ja SM-tasolla. SM- ja piiritason heittokalastuskilpailut käydään venekunnittain, joiden vahvuus on enintään kaksi henkilöä. Seuratason kilpailuja järjestetään myös rannalta kalastuksena. Näistä tunnetuimpia ovat Suomenlahden tyrskytaimen heittokalastuskilpailut. SM-sääntöjen mukainen kilpailuaika on kuusi tuntia.
Heittokalastuskilpailuissa hyväksyttyinä kilpailukaloina ovat hauki, ahven, kuha, taimen, lohi, kirjolohi, nieriä, harjus, siika ja säyne. Ahvenen alamitta on 20 cm, hauki 40 cm ja lohikalat 41 cm. Kilpailukohtaisesti on määrätty lajikohtainen pistekerroin.
Heittokalastuskilpailuissa saaliit ovat yleensä suurempia ja yleisimpiä kuin vetouistelussa, jossa saalista saa vain pieni osa venekunnista. Heittokalastus on selvästi täsmäkalastusta, jossa kohteena on yleensä tietty kalalaji, esimerkiksi hauki tai ahven. Tuloksellinen heittokalastus edellyttää ennakkoperehtymistä kilpailualueeseen ja kalalajistoon, jonka mukaan kilpailija valitsee kalapaikat ja käytettävät kalastusvälineet.

Varustus

Kilpailuissa venekunta saa käyttää enintään kahta vapaa kerrallaan, mutta varavapojen määrää ei ole rajoitettu. Kalastusmuodoista vain heittouistelu on sallittu. Kelaaminen on aloitettava välittömästi vieheen vajottua pohjaan. Vetouistelu, onkiminen ja pilkkiminen on kielletty. Teknisiä apuvälineitä, kuten kaikuluotainta ja moottoria saa käyttää apuna. Kalastettaessa moottoria saa käyttää ohjaukseen ja paikallaan pitoon.

Heittokalastusvälineet

Parhaimmin heittokalastukseen sopii avokela, jolla saadaan tarkempia ja pidempiä heittoja kuin umpikelalla. Raskaiden magnumvaappujen tai lusikkauistimien heittoon soveltuu hyvin hyrräkela kahden käden vavalla.
Vapa kannattaa valita viehepainon sekä kalastettavan kalalajin mukaan. Raskailla vieheillä heitettäessä tarvitaan kahdenkäden jäykähköä 2,4-3,0 metrin vapaa, mutta ahvenen jigikalastuksessa on toimivin kevyt 1,5-2,1 metrin seoskuituvapa.


Ylhäältä alas: hyrräkela, avokela ja umpikela.
Kuva: Risto Tarikka.


Siima valitaan sopivaksi kelan, vavan ja viehepainon mukaan. Kuitusiimat ovat yleistyneet heittokalastuksessa, mutta muutkin siimat ovat kehittyneet vetolujuudeltaan ja solmukestävyydeltään huimasti. Mitä ohuempi siima, sitä pidemmät heitot.
Haaveja pitäisi kilpailijalla olla ainakin kaksi, toinen tiheäsilmäisempi ahvenille sekä harvempi ja isompi kookkaampien kalojen haavimiseen. Yksisäikeisestä langasta tehty havas helpottaa vieheiden irrottamista haavista.

Ahvenen kalastus

Joissakin kilpailuvesissä kannattaa keskittyä kookkaan ahvenen kalastukseen. Keskikesän lämpimänveden aikaan ahven on yleensä matalassa karikoilla tai vitojen sekä muiden vesikasvien lähistöllä. Tällöin toimivana vieheenä ovat lipat ja pienet vaaput. Alkukesästä ja elo-lokakuussa ahven on yleensä syvemmällä ja pohjan lähellä, jolloin toukka- tai kalajigit ovat hyviä vieheitä ahventen tavoittamiseen, kuten yleensäkin keskipäivällä. Ahvenen heittokalastuksessa kannattaa käyttää vaihtelevaa kelausnopeutta sekä antaa jigille vavalla nykivää liikettä.

Välineitä ahvenen kalastukseen. Kuva: Risto Tarikka

Ahvenen jigaus on kivaa ja usein tuloksekasta kesäkalastusta. Kuva: Jaana Vetikko.


Tämä ahven tarttui hanakasti oranssiin toukkajigiin. Kuva: Jaana Vetikko.

Hauen kalastus

Hauki on yleensä varmin kilpailukala erilaisilla vesillä. Hauen kalastuksessa on käytettävä selvästi kookkaampia vieheitä ja siten järeämpää vapaa ja kelaa kuin muiden kalalajien kalastuksessa. Keväällä ja syksyllä hauen tavoittaa yleensä matalasta lusikkauistimella tai kelluvalla vaapulla. Hauki oleskelee yleensä kasvillisuuden suojassa tai syvemmällä ollessaan pohjakivien varjossa ja karikoiden rintauksissa. Lämpimän veden aikaan hauki on syvemmässä, jolloin vieheenä on käytettävä syvännevappua tai kookasta kalajigiä. Haukivieheet saavat yleensä olla voimakasliikkeisiä ja värikkäitä. Vieheen liikettä voi tehostaa vaihtelemalla kelausnopeutta sekä vavankärjellä nykien. Hauelle kannatta käyttää peruketta, sillä kookkaat hauet katkaisevat helposti hampaissaan lujankin kuitusiiman.

Välineitä hauen kalastukseen. Kuva: Risto Tarikka.


Isot lusikkauistimet ovat oivia hauen pyytäjiä. Kuva: Jaana Vetikko

Kuhan kalastus

Kuhakannat ovat runsastuneet lämpimien kesien ansiosta lähes koko maassa aina Oulujärveä myöten. Suotuisissa olosuhteissa heittokalastajan kuhasaaliit voivat olla runsaita. Parhaita ajankohtia kuhan heittokalastamiseen on alkukesä, jolloin kuhat kertyvät matalimmille vesialueille ja jopa päivisin lämmittelemään auringon lämmittämien kivien ja luotojen läheisyyteen. Myös syys-lokakuussa kuha on heittokalastajan tavoiteltavissa, tällöin kuhat oleskelevat päivisin syvänteiden rintauksissa aivan pohjassa, mistä niitä voi tavoitella syvänne- tai painouistimilla ja jigeillä. Kuhavieheet voivat olla hyvin värikkäitä ja fluorisoivia. Keltaisen, oranssin, kullan ja valkoisen sekä kirkkaassa vedessä sinisen sävyt ovat kuhalle ottavia viehevärejä. Kuhaviehe pitäisi olla huomattavasti haukiviehettä pienempi, vain 8-11 cm, sillä kuha on pienisuinen kala kuten ahvenkin.


Välineitä kuhan kalastukseen.
Kuva: Risto Tarikka

Muilla kalalajeilla ei yleensä heittokalastuskilpailuissa ole ollut suurta merkitystä. Joissakin vesissä saattaa esiintyä kookasta säynävää tai erityiskalastusvesissä saattaa istutettuna olla kirjolohta sekä pohjoisen vesissä harjusta. Kilpailuveden kalalajisto kannattaa ottaa huomioon valittaessa kilpailussa käytettäviä välineitä ja vieheitä.

Teksti: Risto Tarikka



 
Powered by WebUpdate