Ehdotus saimaannorpan suojelemiseksi annettavista kalastusrajoituksista valmistui – SVK pitää esityskokonaisuutta sangen tasapainoisena

Itä-Suomen elinvoimakeskus (ent. Pohjois-Savon ELY-keskus) on laatinut ehdotuksen Saimaan kalastusrajoituksiksi vuosille 2026–2031 ja luovuttanut sen maa- ja metsätalousministeriölle. Tavoitteena on turvata saimaannorppakannan kasvu suojelustrategian tavoitteiden mukaisesti ja samalla kotimaisen kalan saatavuus sekä käyttö- ja Saimaan kalastusmahdollisuudet. 

Elinvoimakeskus esittää maa- ja metsätalousministeriölle, että kalastusrajoitusaluetta laajennetaan 336 neliökilometriä aikaisempaan asetukseen nähden. Kalastusrajoitusalueen pinta-ala olisi tällöin kokonaisuudessaan 3134 neliökilometriä. Aluelaajennuksia tulisi erityisesti Etelä-Saimaalle, Louhivedelle, Luonterille, Puruvedelle ja Pyhäselälle. Ehdotukset perustuvat saimaannorpan pesimäalueen laajentumiseen viime vuosina. 

Vesialueen omistajat ja erityisen oikeuden haltijat voisivat edelleen tehdä kalastusrajoitusalueen ulkopuolella sopimuksia kalastuksen rajoittamisesta ja kieltämisestä saimaannorpan suojelemiseksi. 

Verkkokalastuskiellon kesto säilyisi ennallaan

Verkkokalastuskiellon aika säilyisi ennallaan eli 15.4.–30.6. Verkkokalastuskieltoa ei pidennettäisi, koska ympärivuotiset rajoitukset ja aluelaajennukset ovat tehokkaampia toimenpiteitä ja heinäkuu on tärkeä kalastuskuukausi kotimaisen kalan käytölle. 

Muikkuverkkojen käyttöaikaa selkeytettäisiin niin, että kieltoaika olisi 15.4.–15.6. Kieltoaika päättyisi viisi päivää nykyistä asetusta aiemmin. Tällöin Saimaan rannoilla voitaisiin myös syödä juhannuksena itsepyydettyä muikkua. Muikkuverkko on vähäisen riskin pyydys norpille.  

Lisäksi esitetään verkkojen avoveden aikaisesta ankkurointipakosta luopumista. Ankkurointi ei varmista verkon norppaturvallisuutta eikä kireällä pysymistä. Ankkurointi on koettu valvonnassa haasteelliseksi, koska ankkurointia on vaikea määrittää yksiselitteisesti lainsäädännössä. 

Norppaturvallisten pyydysten kehittämistä jatketaan

Ympärivuotisin kalastusrajoituksiin esitetään vähäisiä muutoksia rysäkalastukseen. Lisäksi esitetään kalastuksen valvonnan ja norppaturvallisten pyydysten kehittämisen jatkamista.  

Elinvoimakeskus korostaa yhteistyön merkitystä tulevaisuudessa muun muassa keinopesäverkoston laajentamisessa ja varautumisessa ilmastonmuutoksen aiheuttamiin pesimäolosuhteiden heikentymiseen.  

SVK:n toiminnanjohtaja: Tasapainoinen esityskokonaisuus – ismeten kieltäminen kuitenkin ihmetyttää

SVK:n toiminnanjohtaja Olli Saari pitää esityskokonaisuutta saimaannorpan suojelun ja kalastuksen yhteensovittamisesta varsin tasapainoisena kokonaisuutena, kun ottaa huomioon, että norppien määrä on tasaisessa kasvussa.
”Suojelualue laajenisi nykyisestä, mutta toisaalta mahdollistettaisiin juhannusmuikkujen verkotus”, hän sanoo.

Kokonaisuudesta erottui Saaren mukaan kuitenkin yksi ei niin kannatettava muutosesitys: ismeten eli talvisen täkyonginnan kieltäminen.
”Nykyistä asetuskautta valmisteltaessa linjattiin, että sitä ei rinnasteta pyydyskalastukseksi. Kummastelen määrittelyn muuttumista päinvastaiseksi, kun pyyntimuodon ei tiedetä aiheuttaneen norppakuolemia”, Saari toteaa.

Toinen huomio kiinnittyi arvioon Saimaan vapaa-ajankalastajien määrästä (57 000) ja saaliista (1,7 miljoonaa kg). Luvuissa ei Saaren mukaan ole otettu lainkaan huomioon Saimaan alueen kaupunkien ja kehyskuntien ulkopuolelta tulevia kalastajia ja mökkiläisiä.
”Oikeammat luvut lienevät vähintään 3-5 kertaa suurempia ja ne kuvastavat paremmin sitä, kuinka suuri merkitys Saimaan kalastusmahdollisuuksilla suomalaisille vapaa-ajankalastajille on”, Saari tähdentää.

Nykyisen asetuksen voimassaolo päättyy huhtikuussa

Elinvoimakeskus luovutti maa- ja metsätalousministeriön tilaaman raportin torstaina 8.1. maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahille. Ministeriö valmistelee seuraavaksi luonnoksen valtioneuvoston uudeksi asetukseksi Saimaan kalastusrajoituksista. Nykyisen asetuksen voimassaolo päättyy 14.4.2026. 

”Saimaannorpan suojelemiseksi tehty työ on ollut hyvin tuloksekasta.  Sen onnistumisen edellytyksenä on, että niin paikalliset asukkaat kuin ammatinharjoittajat sekä järjestöaktiivit kokevat suojelutoimet perusteltuina, ja niille on laaja tuki. Saimaannorpan suojelussa on viisautta sovittaa eri näkökulmia yhteen ja näin on toimittu jo vuosikymmeniä. Ministeriö tahtoo jatkaa hyväksi havaitulla, yhteistyötä korostavalla linjalla”, sanoo Essayah. 

Saimaannorpan suojelun ja kalastuksen yhteensovittamisessa on onnistuttu 

Elinvoimakeskuksen hankeraportin valmistelussa laadittiin viranomaisten ja tutkijoiden yhteistyönä vaikutusarviointi kalastusrajoitusten vaikutuksista kaupalliseen ja vapaa-ajankalastukseen sekä kalanpyydysten aiheuttamiin sivusaaliskuolemiin ja saimaannorpan suojelutavoitteisiin. 

Valmistelussa toteutettiin kysely saimaannorpan suojelun ja kalastuksen yhteensovittamisesta keskeisille sidosryhmille ja kaupallisille kalastajille. Lisäksi toteutettiin kansalaiskysely vastaavasta aiheesta. Alueelliset kuulemis- ja keskustelutilaisuudet järjestettiin Rääkkylässä, Savonlinnassa, Puumalassa ja Taipalsaarella. 

Saimaannorpan suojelun ja kalastuksen yhteensovittamisessa on raportin mukaan onnistuttu. Viimeiset 14 vuotta saimaannorppakanta on kasvanut asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Saimaannorppakanta on kasvanut sadalla yksilöllä kuudessa vuodessa ja syntyvyys on tuplaantunut 15 vuodessa. 2000-luvulla kanta on kasvanut noin 240 yksilöstä noin 530 yksilöön. Uhanalaisuusluokka on muuttunut äärimmäisen uhanalaisesta erittäin uhanalaiseksi. 

• kalastus
• kalastusrajoitus
• Saimaa