Suomen Vapaa-ajankalastajat kannustavat ihmisiä turvalliseen pilkkimiseen – rentouttava tapa hankkia maistuvaa saalista ruokapöytään

Kategoria: Tiedotteet Julkaistu:

Vesien jäätyminen kasvattaa talviliikuntamahdollisuuksia ja mahdollistaa esimerkiksi pilkkimisen ja retkiluistelun. Suomen Vapaa-ajankalastajat (SVK) muistuttaa, että turvallinen liikkuminen jäällä edellyttää riskien tuntemista, oikeaa asennetta ja sopivia varusteita.

Ahvenet ovat monille pilkkijöille tavoitelluinta saalista. Kuva: Petter Nissén.

Marraskuun lopulla pohjoisessa Suomessa on päästy jo pilkille, vaikka etelärannikolla avovesikalastuskausi vielä jatkuu. Valitettavasti jäät ovat vielä paikoin petollisia siellä, missä niitä on. Jäihin vajoamisiltakaan ei ole vältytty, sillä vaihtelevat säät ovat pitäneet jäiden kantavuuden heikkona monissa vesistöissä Pohjois-Suomea myöden.

SVK:n kalatalousasiantuntija Petter Nissén kertoo, että pohjoisessa osa vesistöistä on jo jäätynyt, ja pilkkimään pääsee osassa Kainuuta, Pohjois-Pohjanmaata ja lähes koko Lapin alueella.
”Virtaavissa vesissä ja suurimmilla järvillä jäät ovat pohjoisessakin edelleen heikot ja talvikauden aloittamista pitää malttaa hieman odottaa. Merellä jäätä on vain pohjoisimman Perämeren suojaisimmilla ranta-alueilla”, hän selvittää.

Nissén suosittelee lämpimästi pilkkimistä talviharrastuksena, kunhan turvallisuudesta eli jään kantavuudesta on varmistuttu.
”Se on erittäin monipuolinen kalastusmuoto ja saaliiksi voi saada useita eri kalalajeja. Saalista voi hyödyntää valmistamalla maukkaita kalaruokia. Ulkona luonnossa liikkuminen rentouttaa arjen kiireiden tuomasta stressistä silloinkin, kun saalis jää pienemmäksi”, hän sanoo.

”Pilkkimiseen tarvittavien perusvälineiden hankkiminen ei juuri kukkaroa rasita. Yhdellä vavalla pilkkiessä seisovissa vesissä ei tarvitse pääsääntöisesti maksullisia kalastuslupiakaan, koska pilkkiminen kuuluu maksuttomiin yleiskalastusoikeuksiin”, hän lisää.

Alkukausi tarjoaa erityisen hyvät saaliit

Nissénin mukaan alkukaudesta ahvenet ovat yleensä aika hyvällä syönnillä ja löytyvät melko läheltä rantoja aivan mantereen tuntumasta.
”Suuremmille ahvenille maistuvat ensijäillä monenlaiset tarjoilut, kuten esimerkiksi tasapainot, pienet jigit, tapsipilkit ja mormuskat. Pienempien kalojen houkutteluun kannattaa valita mieluiten tapsipilkki mormuskalla varustettuna tai pelkkä mormuska. Alkukausi on usein myös hyvää aikaa siikojen pilkkimiseen pienellä mormuskalla. Syöteiksi käyvät kärpäsen toukat, surviaisen toukat, kastemadot ja niitä matkivat keinotekoiset syötit.”

Nissén kertoo kalan syövän marras-joulukuussa hyvin koko lyhyen valoisan ajan. Keskitalvella ja keväällä hyvät syöntiajat voivat jakautua selvemmin auringon nousun ja laskun hetkiin.
”Ahventen liikkuminen on aktiivisimmillaan yleensä aamusta ja aamupäivästä. Särkikalojen pyytäjän kannattaa keskittää kalastuksensa enemmän puolesta päivästä iltapäivään”, hän mainitsee.

Turvallisuus ennen kaikkea

Kaulassa roikkuvat jäänaskalit ovat jokaisen jäällä liikkujan minimivarustus. Itsensä vetäminen avannosta takaisin liukkaalle jäälle on äärimmäisen vaikeaa ilman jäänaskaleita tai vastaavia teräviä apuvälineitä. Monet pilkkijät suosivat pelastautumispukuja tai muita kelluntavälineitä ensijäillä liikkuessaan.

”Jäällä voi liikkua kävellen, kun yhtenäistä teräsjäätä on muodostunut vähintään viisi senttiä. Suosittelemme kuitenkin odottamaan noin kymmenen sentin jään paksuutta, jolloin liikkuminen laajemmilla alueilla on turvallisempaa. Jään paksuutta kannattaa aina alkutalvesta seurata reikiä kairaamalla ja varmistaa näin jään kestävyys”, Nissén kertoo.

Ensijäillä turvallisimpia pilkkikohteita ovat rantavedet, jotka jäätyvät ensimmäiseksi. Viimeisinä jääpeitteen saavat ulapat ja virtaavat vedet. Kannattaa myös muistaa, että aluksi jäätä muodostuu epätasaisesti. Sen takia jäätymisen alkaessa jääpeitteen paksuus voi virtauksista ja pohjan laadusta johtuen vaihdella paljon lyhyelläkin matkalla.

Erityisen vaarallisia alueita ovat joet, järvien kapeikot, matalikot, karikot, niemien kärjet, jokien ja purojen suistot, lähteet, äkkijyrkkien rantapenkereiden reunustat ja viemäreiden laskualueet. Myös siltojen ja laiturien läheisyydessä jää on usein heikkoa.

Lisätietoja:
kalatalousasiantuntija Petter Nissén, puh. 0500 440 923, petter.nissen@vapaa-ajankalastaja.fi
tiedottaja Jaana Vetikko, puh. 050 525 7806, jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi

Sinua saattaisi kiinnostaa myös

  • Suomen Vapaa-ajankalastajat innostaa kansalaisia pilkkimään, kunhan jäät kestävät – Turvavarusteista jäänaskalit kaulalla ovat vähimmäisvaatimus

    Kategoria: Tiedotteet
    Julkaistu:

    Loppusyksy on ollut koko Suomessa poikkeuksellisen lämmin ja jään muodostuminen on ollut keskimääräisestä hieman myöhässä esimerkiksi Lapissa, jossa pienille lammille ja järville on päässyt pilkkimään marraskuun puolivälin jälkeen. Sielläkin suuret järvet, osa virtavesistä ja meri odottavat yhä ylleen kestävää jääpeitettä. Muualla maassa on toistaiseksi pitänyt tyytyä lähinnä laiturilta pilkkimiseen. Sääennusteet näyttävät kuitenkin pakkasta lähipäiviksi suureen osaan maata, joten mahdollisuudet pilkkimiseen ja muuhun jäällä harrastettavan ulkoiluun ovat paranemassa monin paikoin todennäköisesti nopeastikin.

  • Talvikalastaja, älä jätä ahvenia tai muita kaloja jäälle

    Kategoria: Tiedotteet
    Julkaistu:

    Jäälle jätetyt pienet ahvenet ja muut kalat ovat valitettavan yleinen näky jäällä liikkuessa. Se aiheuttaa paitsi ärtymystä muiden kalastajien ja luonnossa liikkujien keskuudessa, niin on myös haitallista kalakannoille ja saalistuotolle.