Vapaa-ajankalastuksen suosio pysynyt korkeana – lähes joka kolmas suomalainen kalasti vuonna 2024
Luonnonvarakeskuksen (Luke) juuri julkaisemasta vapaa-ajankalastustilastosta selviää, että lähes joka kolmas suomalainen kalasti vuonna 2024. Miehistä kalasti 41 prosenttia ja naisista 18 prosenttia. Kalastavien miesten määrä pysyi lähes ennallaan, mutta kalastavien naisten määrä väheni, erityisesti alle 18-vuotiaiden ikäryhmässä.

Sen sijaan nuorten, 18–24-vuotiaiden, vapaa-ajankalastajien määrä kasvoi sekä naisten että miesten osalta. Vapaa-ajankalastajien kokonaismäärä, 1,6 miljoona, laski hieman vuodesta 2022, mutta oli kuitenkin korkeampi kuin vuonna 2020, jolloin vapaa-ajankalastajia oli hiukan alle 1,5 miljoonaa. Kalastuspäiviä vapaa-ajankalastajille kertyi viime vuonna yhteensä 19,1 miljoonaa.
SVK:n toiminnanjohtaja Olli Saari: Kalastuksen neuvontatyölle ja sen rahoitukselle on ilmeistä tilausta
Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) toiminnanjohtaja Olli Saari katsoo tuoreiden tulosten osoittavan, että kalastuksen suosio on säilynyt vahvana Suomessa.
”Kalastamassa kävi yli 1,6 miljoonaa suomalaista, mikä on esimerkiksi 10 prosenttia enemmän kuin luontoharrastusten supervuonna 2020”, hän toteaa.
Hänen mukaansa SVK:n monet tapahtumat ja hankkeet on suunnattu ennen muuta nuoremmille kalastajille, joten suosion kasvu nuorten aikuisten keskuudessa otetaan järjestössä ilolla vastaan. Toisaalta huolestuttavaa hänen mielestään on se, että kalastajien määrä näyttää vähentyneen merkittävimmin vanhimmassa, yli 64-vuotiaiden ikäryhmässä, joiden varassa pitkälti on kalastusseurojen toiminnan ylläpito sekä kalastuksen opettaminen esimerkiksi koululaisille.
”Toivottavasti tulos ei ilmennä vahvistuvaa trendiä tai ole seurausta muutoksista kalastuslainsäädännössä, kuten kalastonhoitomaksun maksuvelvoitteen ylettämisestä yli 64-vuotiaisiin viime vuoden alusta. Neuvontatyölle ja sen riittävälle rahoittamiselle on ilmeistä tilausta ja tarvetta jatkossakin, jotta kalastajamäärät säilyvät korkeina ja että kalastajat myös tuntevat upeaan luontoharrastukseen liittyvät vastuut ja velvollisuutensa”, Saari kommentoi tilastotietoja tuoreeltaan.
Onkivapa on yhä suosituin
Yli puolet vapaa-ajankalastajista onki vuonna 2024. Toiseksi suosituin kalastusväline oli heittovapa (virveli), jota käytti hieman alle puolet kalastajista. Onkivapa on erityisesti lasten suosiossa, kun taas vanhemmissa ikäryhmissä heittovapa on yleisempi. Vapapyydyksistä pilkkivapa oli heittovavan jälkeen suosituin.
Pilkkiminen ei ole vain eläkeläisten harrastus, sillä pilkkijöiden osuus 25–44-vuotiaista kalastajista on lähes yhtä suuri kuin yli 64-vuotiaista, noin kolmasosa. Seisovien pyydysten käyttö on vähentynyt 2000-luvulla, ja ne ovat yleisimpiä yli 64-vuotiaiden kalastajien keskuudessa.
Saalista kertyi 25 miljoonaa kiloa
Vapaa-ajankalastajat pyydystivät lähes 35 miljoonaa kiloa kalaa, josta yli neljännes, 9,8 miljoonaa kiloa vapautettiin elävänä takaisin veteen. Ylösotetusta 25 miljoonan kilon saaliista yli neljä viidesosaa saatiin sisävesiltä. Tärkeimmät saalislajit olivat tuttuun tapaan ahven (8,0 miljoonaa kiloa), hauki (6,3 miljoonaa kiloa) ja kuha (4,3 miljoonaa kiloa).
“Vapaa-ajankalastajien saalis oli sisävesillä nelinkertainen kaupallisen kalastuksen saaliiseen verrattuna, ja merialueella noin kaksi kolmasosaa kaupallisen kalastuksen saaliista, kun silakkaa ja kilohailia ei lasketa mukaan,” kertoo yliaktuaari Miikka Husa Lukesta.
Yhä suurempi osuus saaliista saadaan vapavälineillä
Pyydysten käytön muutokset näkyvät myös saaliissa. Vapavälineillä saadun saaliin osuus on kasvanut 2000-luvulla. Viime vuonna 66 prosenttia ylösotetusta saaliista saatiin vapavälineillä, kun vastaava osuus vuonna 2000 oli vain 36 prosenttia.
Vapavälineillä saadun saaliin määrä ei ole kuitenkaan kasvanut yhtä selvästi, vaan osuuden kasvu johtuu ennemmin seisovilla pyydyksillä saadun saaliin määrän vähenemisestä. Vapavälineistä eniten saalista saatiin heittovavalla, seuraavaksi eniten vetouistelemalla ja pilkkimällä. Verkolla saadun saaliin osuus oli 27 prosenttia.
Tietoa tilastosta
Tiedot perustuvat väestörekisteristä poimittuun 11 000 asuntokunnan otokseen ympäri Suomea. Heille lähetettiin postikysely alkuvuodesta 2025. Lisäksi osa postikyselyihin vastaamattomista haastateltiin puhelimitse.
